Ihmiset & kulttuuri

Älykkäimmän kylän titteliä tavoittelee viisi finalistia: Kerisalo, Luoma-aho, Raudanmaa, Vuolijoki ja Vähikkälä

Voittajaksi valitaan kylä, joka on älykkäimmin ja yhteisöllisesti lähtenyt ratkaisemaan ilmoittamaansa haastetta esimerkiksi digitalisaatiota hyödyntäen.
Kuva: Maaseutu.fi / Kuvitus: Juho Leskinen
Älykkäimmän kylän etsintä ja kehittämispolku alkoi vuonna 2018. Mukaan ilmoittautui 33 kylää, jotka halusivat lisätä elinvoimaansa, aktiivisuuttaan ja innovatiivisuuttaan.

Suomen älykkäin kylä -tittelistä kilpailevat loppusuoralla kainuulainen Vuolijoki Kajaanista, eteläpohjalainen Luoma-aho Alajärveltä, eteläsavolainen Kerisalo Joroisista, pirkanmaalainen Raudanmaa Kangasalta ja kantahämäläinen Vähikkälä Janakkalasta.

Älykkäimmän kylän etsintä ja kehittämispolku alkoi vuonna 2018. Mukaan ilmoittautui 33 kylää, jotka halusivat lisätä elinvoimaansa, aktiivisuuttaan ja innovatiivisuuttaan.

”Etenkin ensimmäisen karsinnan jälkeen mukana olleet 17 osallistujaa ovat osoittautuneet todellisiksi esimerkkikyliksi. Viiden finalistin valitseminen oli todella vaikeaa", kertoo maaseutu.fi-sivuston tiedotteessa maa- ja metsätalousministeriön maaseutuylitarkastaja Marianne Selkäinaho.

Kylille on parin vuoden aikana järjestetty koulutusta ja keskinäisiä tapaamisia. Kylät ovat saaneet asiantuntija-apua valitsemaansa haasteeseen.

Voittajakylä julkistetaan 28.10. juhlatilaisuudessa, joka järjestetään pääosin virtuaalisena.

Tilaisuudessa jaetaan myös kunniamaininta. Sen saa kylä, jossa on tehty pitkäjänteistä työtä maaseudun älykkäiden ratkaisujen puolesta.

Kilpailun järjestää Maaseutuverkosto. Mukana ovat myös olleet myös EU:n rakennerahastot (ESR, EAKR), liikenne- ja viestintäministeriö, Maaseutupolitiikan neuvosto, Kuntaliitto ja Suomen kylät ry.

Lue lisää:

32 kylää haluaa Suomen älykkäimmäksi – tässä ovat ehdokkaat

Lue lisää

Teollistunut ja yhteisöllinen Luoma-aho palkittiin valtakunnallisena Vuoden kylänä – 350 asukkaan kylässä on 450 teollista työpaikkaa

Vähikkälään haluavat nyt kaikki Olavi Uusivirtaa myöten – mutta miksi?

Maaseutualueiden väkilukua aliarvioidaan

Rauharannan maitotila eteni 15 lehmän parsinavetasta 210 lehmään ja lypsyrobottiin – "Suurinvestointi tehtiin oikeaan aikaan"