Ihmiset & kulttuuri

Tiedätkö, kuinka Lounais-Hämeen historialliset helmet Jokioisten ja Kartanonkylän kartanot liittyvät yhteen?

Lounais-Hämeen kahden kartanon alueet ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Jokioisilla on noin 60 ja Ypäjällä yli 20 suojeltua rakennusryhmää.
Jarno Mela
Jokioisten suojeltuja talousrakennuksia dronen ikuistamana: vasemmalla alareunassa talli ja maneesi sekä kivimakasiini ja Impilinna. Keskellä ovat punainen puinen tapulimakasiini ja Työteho, joiden takaa näkyy Luonnonvarakeskuksen keskuskampus.

Loimijoen varressa sijaitsevat luonnonvara-alan kehitykselle keskeiset kaksi kiinteistöä liittyvät historialtaan yhteen. Jokioisille keskittyi 1900-luvulla maataloustutkimus ja Ypäjälle valtionsiittola, josta muodostui suurin hevosalan oppilaitoksista.

Jokioisten kartano oli Suomen suurimpia maatiloja 1700–1800-luvuilla. Sille veti maa-alueen laajuudessa vertoja lähinnä Elimäki. Yksi Jokioisten kartanon sivutiloista oli Kartanonkylän kartano Ypäjällä.

”Jokioisten kartano on merkittävä kokonaisuus, onhan sillä aivan huima käyttöhistoria”, Museoviraston intendentti Kaija Kiiveri-Hakkarainen luonnehtii.

Loimijoen varren miljöö on säilynyt nykysukupolville hienosti, hän sanoo.

”Kokonaisuutena alue on laajuudeltaan merkittävä, ja päärakennus ympäristöineen on kokonaistaideteos. On harvinaista, että se on säilynytkin niin hienosti”, rakennustutkija Laura Vikman Kanta-Hämeen vastuullisesta aluemuseosta summaa.

Käyttöhistoriaa Jokioisilla toden totta riittää läänityksestä suurmaatilaksi ja monipuoliseksi teollisuuskeskittymäksi.

Jokioisten kartano on ollut kunnan kehityksen sydän yli 450 vuoden ajan. Kuningas Eerik XIV lahjoitti kartanon maat sotapäällikkö Klaus Hornille vuonna 1562.

Kartanon ovat omistaneet niin Flemingit, Kruusit kuin Reuterholmit, ja taloudelliseen kukoistukseen se nousi maaherra E. G. von Willebrandtin aikana.

Kartanon yhteydessä toimivat aikoinaan muun muassa myllyt, tiili- ja turvepehkutehtaat sekä meijeri ja saha. Rautalankaa ja -nauloja valmistava tehdas sai Jokioisten tehtaan lisäksi toisen tehtaan Loimaalle.

Kartanon myynti kariutui jo 1800-luvulla muutamaan kertaan, jolloin sen liiketoiminta oli kasvanut niin laajaksi, että ostajaa ei löytynyt. 1870-luvulla ruotsalaispatruunoiden hallitsema kartano yhtiöitettiin ja se sai nimen Jokkis Gods Aktiebolaget.

Teollisuuden tarpeet olivat myös syynä siihen, että vuosisadan lopulla rakennettiin rata Humppilasta Jokioisten kautta Forssaan. Se oli valmistuessaan Suomen toinen kapearaiteinen rautatie.

Vuosisadan vaihteen lähestyessä Jokioisten kartanon omistajaksi tuli agronomi, vapaaherra Johan Mannerheim, marsalkan isoveli. Hänen jälkeensä kartano siirtyi teollisuushistorian merkkimies Alfred Kordelinille, joka surmattiin Mommilassa vuonna 1917. Kordelinin surma oli yksi merkki ristiriitojen kasvusta, jotka purkautuivat sisällissodaksi pari kuukautta myöhemmin.

Sodan jälkeen kartano siirtyi valtiolle ja siitä kehittyi maatalouden keskus. Jokioisten kartanoon keskittyivät Tikkurilasta siirretty kasvinjalostuslaitos, maitotalousopisto ja -koelaitos sekä koemeijeri. Alueella toimivat myös siemenkeskus, maatalousoppilaitos, Työtehoseura sekä Ilmatieteen laitoksen koeasema ja sittemmin observatorio.

Vuonna 1971 maataloushallituksen alainen Jokioisten kartano siirrettiin maatalouden tutkimuskeskukselle, joka luopui päärakennuksesta ja vanhoista suojelluista talousrakennuksista kolme vuotta sitten.

Ypäjällä sijaitseva Kartanonkylän kartano siirtyi ruotsalaiselle Pinellon suvulle vuonna 1792 Willebrandtin omistuksen alkaessa.

Kartano tunnettiin hevosistaan jo 1800-luvun lopulla, jolloin sen omisti Kuusjoelta muuttanut Collinien suku. Collineilta se siirtyi Kordelinin aikana muutamaksi vuodeksi osaksi Jokioisten kartanoa ja sisällissodan jälkeen valtiolle.

Sijainti hiekkaisella harjulla soveltui hevosille, ja Ypäjälle rakennettiin 1920–30-luvuilla ratsuväen rykmentin varuskunta ja sen jälkeen valtionsiittola.

Armeijan vaikutus näkyy rakennuksissa, mikä tekee niistä rakennustutkija Vikmanin mukaan mielenkiintoisia.

”Itseäni kiinnostavat valtion hevosjalostuslaitoksen ensimmäiset rakennukset. Yksi on puolustusministeriön rakennustoimistossa suunniteltu maneesi.”

Tuohon aikaan puolustusvoimissa suunniteltiin paljon lentokonehalleja. Maneesin rakenteet ovat mahdollisesti saaneet niistä muotonsa.

Päärakennus on valmistunut alun perin jo vuonna 1798. ”Sitä ei kuitenkaan voi enää tunnistaa 1700-luvun lopulle kuuluvaksi. Julkisivuissa on nähtävissä 1930-luvun kerrostuma, kun rakennukset olivat siirtyneet valtion omistukseen”, restaurointiasiantuntija Piritta Ernvall Kanta-Hämeen vastuullisesta aluemuseosta toteaa.

Kerroksellisuus on osa rakennushistoriallisia arvoja. Ernvallin mukaan olisi silti toivottavaa, että 1700-luvun lopun ominaispiirteet olisivat edelleen nähtävissä.

Kummankin kartanon alueet ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Jokioisilla on noin 60 ja Ypäjällä yli 20 rakennusryhmää.

Lue myös: Valtio pyristelee eroon arvokartanoistaan – tutkimuksen ja opetuksen tarpeita viake sovittaa yhteen rakennusperinnön suojelun kanssa

Lähteet:

Mikko Bonsdorff ja Kati Winterhalter: Jokioisten kartano. Päärakennuksen rakennus­historiaselvitys ja suppeat selvitykset vanhimmasta rakennus­kannasta. Senaatti-kiinteistöt 2016.

Juha Eerola, Päivi Laine ja Helena Jansson: Ypäjä Kruunun ratsuja ja valtion työjuhtia. Suomen hevosurheilumuseo 2017.

Suojellut rakennukset

  • Jokioisten kartanon päärakennus on valmistunut vuonna 1798. Sitä ympäröi yli kolmen hehtaarin puisto.
  • Se on maamme varhaisimpia uusklassillisia kartanoita ja on säilynyt interiööreineen hyvin.
  • Englantilaistyylisessä puistossa on jopa 200-vuotiaita tammia.
  • Niitä ja kahdeksaa talous­rakennusta esitetään toukokuussa tehdyllä elykeskuksen päätöksellä suojeltaviksi rakennusperinnön suojelemista koskevalla lailla. Ne ovat myynnissä Senaatti-kiinteistöillä.
  • Samoin suojeluun esitetään meijeriä ja myllyä lämpökeskuksineen, jossa toimii nykyisin rehunsekoittamo. Nämä kolme ovat Luonnonvarakeskuksen käytössä.
  • Ely-keskus päätti, että muita Jokioisten kartanon alueen asemakaavassa suojeltuja rakennuskokonaisuuksia ei suojella lailla.
  • Ypäjän Kartanonkylän kartano irrotettiin Jokioisten kartanosta 1790.
  • Sen alueella on suojeltu asetuksilla ratsumaneesi, talli I, talli II ja vilja­makasiini sekä peruskorjausta vaativa pää­rakennus vuodelta 1798.
  • Lisäksi seitsemän rakennusta on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaiksi ja yli kymmenestä kohteesta on museoviran­omaisen lausunnot.
  • Hevosopiston alueella on myös kaksi keskiajan kylätonttia, jotka on muinaismuistolain suojelemia.
  • Rakennukset ovat Hevosopiston tai sen vuokralaisten käytössä. Makasiinissa toimii Suomen hevosurheilumuseo.

Lue lisää

Valtio pyristelee eroon suojelluista arvokartanoistaan – tutkimuksen ja opetuksen tarpeita vaikea sovittaa yhteen kulttuuriperinnöstä huolehtimisen kanssa

Rohkea ja oikea päätös voi auttaa Hevosopiston ulos ahdingosta

Linnabongarin ei tarvitse lähteä kotimaan rajojen ulkopuolelle, sillä Suomesta löytyy historiallisia linnoja monen lomamatkan varalle

Metallinetsinnän harrastajat löytävät yhä Suomesta viikinkiajan aarteita