Ihmiset & kulttuuri

Jättimäinen Vaara-Suomi -maalaus Ateneumissa oli Petri Ala-Maunuksen uran käännekohta: ”Maalaukseni ovat päänsisäisiä maisemia, utopioita jostakin paremmasta"

Taiteilija Petri Ala-Maunus juhli viisikymppisiä uuden näyttelyn avajaisissa Vaasassa juuri ennen kuin korona ehti kieltää juhlallisuudet.
Jaana Kankaanpää
Petri Ala-Maunuksen maalaustapa on tinkimätön yksityiskohdissa. Kookkaat kollaasimaiset maisemateokset ovat tuoneet suurta huomiota taiteilijalle.

Petri Ala-Maunus vietti lapsuutensa 1970–80-luvulla perheensä maatilalla Kuortaneella. Nuorukaisena hän halusi vaihtaa kodin peltomaisemat rocktähteyteen.

Emmeet lauluun tai soittamiseen – saatikka painiin – eivät riittäneet. Niinpä hän joutui tyytymään kuvataiteeseen.

Pitkä ansioluettelo puhuu valinnan osuneen oikeaan. Ala-Maunus on saanut mainetta varsinkin kookkaista ja mitä mielikuvituksellisimmista maisema-aiheista.

Niitä hän ryhtyi maalaamaan omintakeisista lähtökohdista: maisemamaalaus kiinnosti vähiten, joten hän lähestyi niitä luonnon ja ihmisen välisen suhteen tutkielmina. Aluksi syntyi sarja auringonlaskuja.

Viime vuosina teokset ovat kuvanneet maisemia ilman ihmisen vaikutusta.

”Nyt olen maalannut paljon vuoria ja vuoristoa. Ne ovat maalauksia kaukokaipuusta.”

Nuo maisemat ovat melko kaukana tasaisista latomaisemista, joita pohjalaistaiteilijat ovat usein kuvanneet?

”Lakeutta olisi aika vaikea maalata. Se on jotenkin liian lähellä”, Ala-Maunus sanoo.

Uran merkittävä käännekohta oli julkisuus, jonka taiteilija sai jättimäisestä maalauksestaan Ateneumissa.

Ala-Maunuksen Vaara-Suomi sijaisti paraatipaikalla Eero Järnefeltin rakastettua Kaski-maalausta kolmisen vuotta sitten.

Unelmatilaisuuden saanut Ala-Maunus päivitti Kaski-maalauksen vaaramaisemaksi vuoteen 2893, tuhat vuotta Järnefeltin maalauksen syntymisen jälkeen. Silloin luonto on alkanut vallata takaisin maisemaa Kasken uutterilta uudisraivaajilta.

Lapsuudessaan metsään majoja rakennellut tuleva taiteilija tuskin arvasi, että hän menestyisi maalaamalla kuvitteellisia metsiä.

”Metsäluonnon kokemukseni oli lähistön talousmetsistä, männyistä, jotka kurottavat suorina kohti taivasta.

Nyt Herttoniemessä asuva taiteilija liikkuu Kivinokassa ja Viikissä, jonka luonto on kaatuneine puineen kuin aarniometsää. ”Piti tulla Helsinkiin, että koin ensimmäistä kertaa koskemattomassa tilassa olevaa metsää”, hän naurahtaa.

Samoista helsinkiläiskohteista taltioitui myös otoksia Ateneumissa nähtyyn Vaara-Suomeen.

Ala-Maunuksen romantiikkaan viittaavien maisemamaalauksien perusta on düsseldorfilaisessa koulukunnassa. Siinä maisemamaalauksen perinne yhdistyy kokonaisuudeksi, joka sisältää useita, osin myös keksittyjä yksityiskohtia eri maisemista.

Uransa alussa lapsuuden järvimaisema antoi virikkeitä maalauksille auringonlaskuista, jotka toistuivat romanttisina tutkielmina aiheesta.

”Maalaukseni ovat päänsisäisiä maisemia, utopioita jostakin paremmasta.”

Korona mullisti taiteilijan vuosirytmin, sillä Ala-Maunus on pyrkinyt välttämään näyttelyn avaamista syksyllä. ”Syysnäyttely tietää kiireistä maalaamista kesällä. Tämä kesä oli poikkeus, kun minnekään ei oikein voinut matkustaakaan. Väsyn viikossa pelkkään joutenoloon.”

Pohjanmaan museossa avautui syyskuussa hänen ensimmäinen museaalinen yksityisnäyttelynsä History and Utopia of Landscape.

”Takana on pitkä työrupeama 31 uuden teoksen kanssa, mutta idea oli niin herkullinen, että päätin tarttua siihen. Työhuoneeni kuumia kesäpäiviä välttelin maalaamalla myös öisin.”

Vaasassa esittäytyy Ala-Maunuksen suuri, 14-metrinen nimiteos History and Utopia of Landscape (2018–2019) yhdessä vaasalaisen Karl Hedmanin kokoelmista valikoitujen maisemamaalausten seurassa.

History and Utopia of Landscape oli esillä ensi kertaa Suomen suurimmassa taidekilpailussa Ars Fennicassa 2019. Teoksen mittakaava tarjoaa katsojalle mahdollisuuden astua maisemaan. Näyttelytilassa on merkittynä paikka, selfie spot, jossa voi ottaa itsestään kuvan osana maisemaa.

”Tuo työ oli kuin loputon urakka 45 neliön työtilassa. Seitsemän palaa käsittävästä teoksesta mahtui vain kaksi palaa vierekkäin yhtä aikaa.”

Taiteilija näki kahdeksan kuukautta vaatineen työnsä luonnossa ensi kertaa vasta näyttelyssä. Teos oli aluksi salaisuus, vähän kuin raskaus.

”Meni kauan ennen kuin uskalsin kertoa kenellekään kuinka suurta teosta olin aloittanut. Kolmen kuukauden jälkeen tohdin sanoa, että se valmistuu”, Ala-Maunus tunnustaa.

Sama jättiteos matkasi Sven-Harrys Konstmuseumiin Tukholmaan. Ala-Maunus ihmetteli pyyntöä kuultuaan gallerian pienistä tiloista.

”Heillä oli ideana esitellä teos kahdella kulmalla. Innostuin ideasta, sillä katsoja pääsi näyttelyssä teoksen sisälle.”

Vaasassa teoksia on sijoitettu Hedmanin tilaan sekä vaihtuvien näyttelyiden tilaan, jossa on esillä myös muiden taiteilijoiden teoksia.

Näyttelyssä Ala-Maunuksen uusin tuotanto on vuoropuhelussa Helen Schjerfbeckiä ja Pekka Halosta sisältävän klassikkokokoelman kanssa.

”Toinen renesanssin hengessä maalaamani iso teos näyttelyssä on kuusi metriä leveä ja kaksi metriä korkea Die Grosse Illusion.”

Korona oli mullistaa myös näyttelyn käynnistyksen. Epidemia ei ehtinyt puhjeta pahaksi Vaasassa.

”Pari viikkoa myöhemmin avajaiset olisi saatu unohtaa.”

Minkälainen rokki kiehtoi nuoruudessaan muusikon urasta haaveillutta Ala-Maunusta?

”Hanoi Rocks. En aikoinaan ehtinyt heidän keikoilleen, mutta nyt myöhemmin kyllä. Alkuvuodesta ennätin käydä Andy McCoyn keikalla ennen koronarajoituksia.”

Lue lisää:

Elokuva-arvio: Tove Jansson halusi olla taidemaalari, mutta maailma hullaantui muumeihin – Alma Pöystin tulkinta taiteilijasta on vavahduttavan intohimoinen

Petri Ala-Maunus

  • Petri Ala-Maunus (s. 1970) opiskeli Kankaanpään taide­koulussa 1990–1993 ja myöhemmin Kuvataide­akatemiassa. Hän valmistui Taiteen maisteriksi 2011.
  • Asuu puolisonsa ja poikansa kanssa Helsingissä.
  • Ars Fennica 2019 -palkintoehdokkuus, William Thuring 2010 -nimikkopalkinto.
  • Ala-Maunuksen teoksia on muun muassa Amos Andersonin taidemuseon, Kiasman ja Valtion taide­kokoelmissa sekä ulkomailla lontoolaisen The Zabludowicziin ja hampurilaisen HSH Nordbankin kokoelmissa.
  • History and Utopia of Landscape -näyttely Pohjanmaan museossa 31.1.2021 asti.

Lue lisää

Kuinka suuri osa Suomessa tuotetusta luomuviljasta on kauraa? Testaa tietosi MT:n visassa!

Marjo Ylönen perusti kotikylälleen Hankasalmen Säkinmäelle luontomatkailuyrityksen – korona iski Suomeen samalla viikolla, kun verkkosivut avattiin

Aira Samulin sai Vuoden lotta -tunnustuksen

Syntyvyyden alamäki katkesi – Annika Saarikko haluaa katkaista nuorten aikuisten epävarmuuden: "Suomi tarvitsee vauvoja, se pitää sanoa ääneen"