Ihmiset & kulttuuri

Muumioita ja upeita taide-esineitä – muinainen Egypti avautuu Amos Rexin näyttelyssä Helsingissä

Kuolema tuli muinaisen Egyptin korkeakulttuurin aikoina lähelle, sillä keskimääräinen elinikä oli vain 19 vuotta.
Terhi Pape-Mustonen
Egyptin kuiva ilmasto ja tapa koota taide-esineitä hauta­kammioihin on säilyttänyt puuesineitäkin tuhansia vuosia. Aluksi hauta-arkut olivat yksinkertaisia, mutta pikkuhiljaa niiden koristeellisuus lisääntyi.

Muumioita, upeaa taidetta, arjen käyttöesineitä. Egyptin loisto -näyttely tuo monipuolisesti italialaisen museo Egizion kokoelmia nähtäväksi Amos Rexin taidemuseoon Helsinkiin.

Näyttelytilat ovat hämäriä ja esineet pääsevät esiin kohdevalaisimen avulla. Vaikka kävijöitä on runsaasti, näyttelyn tunnelma on rauhallinen ja kunnioittava. Se sopii erityisesti tilaan, jossa muumiot ovat esillä.

Koronan vuoksi kaikilla vierailijoilla on maskit. Maailmanlaajuinen epidemia ja syksyn synkkä kekriaika antavat näyttelyn tunnelmaan oman mausteensa.

Egyptissä rikkaiden haudat rakennettiin pieteetillä ja kuolemaan valmistauduttiin huolella. Jäikö elämää sen vuoksi elämättä? Vai kannattaisiko meidänkin muistaa kuolevaisuutemme useammin?

Muinaisen Egyptin korkeakulttuuri kukoisti Niilin rannoilla noin vuosina 3150–30 ennen ajanlaskun alkua. Sen viimeinen hallitsija Kleopatra teki vallitsevan käsityksen mukaan itsemurhan jouduttuaan luovuttamaan maansa lopullisesti Rooman vallan alle.

Yhteiskuntana muinainen Egypti oli äärimmäisen hierarkkinen. Sen hallitsijan uskottiin olevan jumalan maanpäällinen ilmentymä.

Häntä eivät koskeneet tavallisiin kansalaisiin kohdistuneet odotukset. Esimerkiksi sisarusten väliset avioliitot olivat faaraoiden perheissä yleisiä. Tästä seurasi tietysti lasten terveydelle runsaasti ongelmia.

Hallitsijoiden oli vallassa pysyäkseen käytettävä usein julmia keinoja. Yhteiskunta rakentui pyramidin kaltaiseksi, jossa faaraoita seurasivat papit ja muut hovin jäsenet ja pohjalla olivat maanviljelijät ja orjat.

On kiinnostavaa, kuinka heikko asema maanviljelijöillä yhteiskunnassa oli. Koko korkeakulttuuri rakentui kuitenkin peltojen sadoille, joita Niilin säännölliset tulvat lannoittivat ja kastelivat. Jumalissa yhdistyivät ihmisten ja eläinten piirteet. Esimerkiksi pillerinpyörittäjä, lannassa elävä kovakuoriainen, oli taiteessa ja uskonnollisessa esineistössä erittäin tärkeä eläin.

Amos Rexin näyttelyn esineitä ei voi olla ihastelematta. Ne ovat uskomattoman taidokkaita ja laadukkaita. Ilman ihmisten erikoistumista eri tehtäviin esineitä ei olisi syntynyt.

Aikaa taiteiden ja tieteiden oppimiseen oli vähän. Egyptissä lapsikuolleisuus oli niin korkea, että keskimääräinen elinikä oli 19 vuotta. Jos lapsuudestaan selvisi hengissä, naisten odotettiin elävän 30 ja miesten 34-vuotiaiksi. Nykypäivän luova luokka on tuossa iässä päässyt hädin tuskin uransa alkuun.

Ei siis ehkä ihme, että kuolemaan varustauduttiin suurella huolella, jos siihen vain oli rahaa. Hautakammiot pakattiin täyteen upeita taide-esineitä, joiden oli tarkoitus palvella haudattua rajan takana.

Egyptin kuumuus ja värikkyys jää harmaasävyisessä näyttelyssä kokematta. Sitä kaipaisi erityisesti näinä aikoina, kun marraskuun pimeys hiipii nurkkiin ja elämän piiri on koronan takia rajoittunut.

Amos Rexillä olisi ollut virtuaalimatkailun mahdollistava teknologia käytössään ja värejä on käytetty hienosti näyttelyn mainoksissa. Niitä olisi kaivannut myös näyttelyyn itseensä.

Amos Rexin näyttely on esillä 9.10.2020–21.3.2021.

Lue lisää

Näyttelyarvio: Viime vuosisadan suurin surrealisti pakottaa tekemään ikioman tulkinnan

Kommentti: Miksi jonottaminen on niin ihanaa?

Kuva: Näin kaupunkilaiset viettävät talvipäivää – helsinkiläisen museon edustalle kertyi ennätysmäinen jono

Suosio yllätti museoväen: Amos Rexin ensinäyttelyssä yli neljännesmiljoona kävijää