Ihmiset & kulttuuri

Entinen koe-eläin Viivi törmäili metsässä oksiin ja käveli laiturilta suoraan järveen – beaglet sopeutuivat silti niin hyvin, että se hämmästyttää tutkijaakin

Beagleilla testattiin Viikissä rauhoitusaineita.
Marjut Närhi-Sairanen
Koe-eläimenä olleella Viivi-beaglella ei ole lainkaan metsästysviettiä. Se on myös vähän tosikko, Marjut Närhi-Sairanen kertoo. Nyt, yli kahdeksanvuotiaana, se on ­löytänyt telmimisen ilot lauman nuorimman koiran kanssa. ”Olen oppinut hirveän hyvin ymmärtämään, että ihmiset ottavat rescue-koiria. Niin upea kokemus tämä on ollut.”

Lempeä katse, heiluva häntä. Viivi näyttää tavalliselta beaglelta, mutta sen tausta on kaikkea muuta kuin tavallinen.

Viivi on entinen koe-eläin.

Beagle on yleisin koe-eläimenä käytettävä koirarotu: ne ovat keskikokoisia ja ystävällisiä laumasieluja. Kokeissa käytettävät koirat tulevat omista koe-eläinkenneleistään, joita sijaitsee esimerkiksi Belgiassa ja Ranskassa.

Ryhmällä beagleja testattiin Viikin koe-eläinlaboratoriossa rauhoitusaineita.

Kokeiden päätyttyä Viivi sai uuden kodin Marjut Närhi-Sairasen luota Kärkölän kirkonkylältä. Närhi-Sairasella oli koiria jo ennestään.

Koekoirina pidettyjä beagleja sijoitettiin kotioloihin Suomessa ensimmäistä kertaa.

Närhi-Sairasta varoiteltiin aluksi, kuinka sopeutuminen on hidasta ja että tottuminen muihin koiriin vie viikkokausia. Aluksi Viiviä suositeltiinkin pidettäväksi häkissä. ”Kauhean kohteliaasti kuuntelin, mutta Viivi oli sen näköinen, ettei se häkkiin enää halua mennä.”

Närhi-Sairanen nosti koiran makuhuoneeseen, jossa oli portti. Muut koirat haistelivat sitä portin toiselta puolelta. Meni muutama tunti ja hän löysi Viivin ja salukinsa makaamassa kahden puolen porttia, toisiaan nuollen.

”Viivin taustan huomioon ottaen sopeutuminen sujui kaiken kaikkiaan niin hienosti kuin olla ja voi”, Närhi-Sairanen kuvailee.

Sisäsiisti se ei ollut mutta oppi senkin nopeasti. Luonnossakaan Viivi ei osannut liikkua, vaan törmäsi lähes jokaiseen vastaantulevaan oksaan. Veteen tottumattomana se mökillä tepsutti uudelta laiturilta suoraan järveen.

Viivin polkuanturat olivat ihmisen ihoakin pehmeämmät: kun maassa oli vähänkin soraa, se vinkui ja nosteli tassujaan.

”Viiviä oli kohdeltu yliopistolla todella hyvin”, Närhi-Sairanen sanoo. Uusia ihmisiä ja erityisesti naisia se tosin aluksi vierastaa. Se säikähtää, jos joku lähestyy sitä hössöttäen.

Nykyisin sillä on iso aidattu tontti sekä koira- ja ihmisseuraa mielin määrin. Yllättävää kyllä, Viivillä on ollut myös eroahdistusta, vaikka se ei ole aiemmin tottunut olemaan jatkuvasti ihmisten kanssa. Se on arvonsa tunteva ja yhteistyöhaluinen lemmikki, perheen silmäterä.

Viivin tarina on esimerkki koirien sopeutumiskyvystä. Beagleista suurin osa sopeutui hämmästyttävän hyvin, kertoo tutkija Marianna Norring Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksesta.

Tällä hetkellä yliopistolla ei ole koe-eläinkoiria. Närhi-Sairanen toivoo, että tulevaisuudessa koe-eläiminä käytettävät koirat voisivat elää mahdollisimman normaalisti kotioloissa.

Kotikoiria hyödynnetään esimerkiksi Hannes Lohen ­koirien genetiikkaan liittyvissä tutkimuksissa. ”Sellaisen toivoisi lisääntyvän”, Norring sanoo.

Koe-eläinten käyttömäärät ovat suuressa mittakaavassa pikemminkin kasvussa. Eniten käytetään hiiriä, EU:ssa jopa 5,7 miljoonaa vuodessa (2017). Koiria käytettiin samana vuonna 13 600.

Myös erilaisten apinoiden käyttö koe-eläiminä on suosittua. Koronaan liittyvät rokotetutkimukset lisäävät kädellisten käyttöä, Norring arvelee.

”Eniten hirvittää, kuinka paljon koiria käytetään edelleen esimerkiksi kosmetiikassa ja muussa teollisessa tuotannossa”, Närhi-Sairanen sanoo. ”Ihmiset ovat onneksi äänestäneet jaloillaan, se on paras keino.”

EU on kieltänyt kosmetiikan eläinkokeet vuonna 2009, mutta eläinsuojelujärjestöt ovat huolissaan aktiivisen valvonnan puutteesta. Suomessa kosmetiikan eläinkoekiellon noudattamista valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Lisäksi Euroopan komissio selvittää säännöllisin väliajoin kansallisten viranomaisten kautta kiellon noudattamista jäsenmaittain

Viivin työ koe-eläimenä oli auttaa selvittämään koirien nukutusaineille oikeita annostusmääriä. ”Se on tehnyt hirveän tärkeää työtä”, Närhi-Sairanen toteaa. ”Niitä saadaan kiittää siitä, että koirien nukutusaineet ovat turvallisia.”

Oikaisu 6.11. klo 10:27: Lisätty artikkeliin tieto, että Suomessa kosmetiikan eläinkoekiellon noudattamista valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes.

Marjut Närhi-Sairanen
Viivi ystävystyi nopeasti Närhi-Sairasen perheen salukien kanssa.
Lue lisää

Korona innosti koiranhankintaan – rekisteröityjen koirien määrä kasvoi edellisvuodesta

Virta vei koiran Lappajärvellä – terrieri nähtiin viimeksi joen rantajäätiköllä

Ovatko tässä vuoden hellyttävimmät arvonimen saajat? Vinha, Massi, Kärppä, Unto ja Muggy valittiin Vuoden virkakoiriksi

Lyhytkalloisten koirien avuksi harkitaan Suomessa roturisteytyksiä – "englanninbulldoggin risteyttäminen herättäisi enemmän tunteita kuin brexit"