Ihmiset & kulttuuri

Vanhat rakennukset heräävät eloon Petri Pihlajaniemen käsittelyssä: "Huomaan, että hankintani ovat alkaneet kiinnostaa ihmisiä"

Petri Pihlajaniemi tunnetaan yrittäjänä, joka osaa yllättää. Nyt kiinnostaa, mitä hän aikoo tehdä käytöstä poistuneella voimalaitosalueella Kristiinankaupungissa.
Johannes Tervo
”Toivon tänne toimintaa, joka toisi lisää työpaikkoja ja asukkaita Kristiinankaupunkiin", Petri Pihlajaniemi kertoo Karhusaaressa. Turbiinilaitteistoa on muistomerkkinä vanhalla voimalaitosalueella.

Petri Pihlajaniemi muuttaa vesitornin hotelliksi, 1800-luvun tiilinavetan kulttuurikeskukseksi ja järjestää arkkitehtikilpailun, jolla visioidaan veturitallit kylpyläksi.

Välillä yrittäjä siirrättää yli satavuotiaan hirsirakennuksen kokonaisena uuteen paikkaan ja kunnostuttaa sen asunnoiksi.

"Vanhat rakennukset kiinnostavat", yrittäjä sanoo.

"Mitä tahansa en silti osta ja ryhdy kunnostamaan. Voin vakuuttaa, että melkein mitä tahansa minulle tarjotaan."

Kiinnostus herää, jos Pihlajaniemi vainuaa mahdollisuuksia.

"Haluan, että rakennus maksaa itse itsensä takaisin. Väitän, että minulla on jonkinmoinen bisnesvaisto."

Esimerkkinä onnistumisesta hän sanoo Seinäjoen vanhan rautatieläisten talon, jonka Pihlajaniemi hankki omistukseensa vuonna 2006. Seinäjoen rautatieaseman naapurina seisova rakennus oli tuolloin surullinen näky vanerilla peitettyine ikkunoineen.

"Peruskorjattu ja laajennettu rakennus on saanut uuden elämän. Nyt se elää Alma-hotellina ja -ravintolana."

Kristiinankaupungissa asuva Pihlajaniemi on viime vuosina viettänyt paljon aikaansa Seinäjoella.

”Seinäjoki on nuori kaupunki, jonka synnylle ja kasvulle rautatie on ollut tärkeä."

Pihlajaniemi on kunnostautunut nuoren kaupungin historian vaalimisessa. Euroja on kulunut tuhti nippu.

"Almaan ja Kalevan Navetta -kulttuurikeskuksen luomiseen olen sijoittanut yhteensä 13 miljoonaa euroa."

Johannes Tervo
Vasemmalla näkyvä kuutiomainen turbiinisali jää voimala-alueelle. "Sitä en omista. En ainakaan vielä", Petri Pihlajaniemi sanoo.

"Huomaan, että hankintani ovat ruvenneet kiinnostamaan ihmisiä. Ostan erikoista, tavallinen ei innosta."

Ihmisten kiinnostus on vain lisääntynyt viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Viime syksynä Pihlajaniemi osti osan Karhusaaren voimalaitosalueesta Kristiinankaupungissa. Alueella toimi kaksi voimalaitosta, jotka omisti Pohjolan Voiman tytäryhtiö PVO-Lämpövoima Oy (PVL). Kivihiiltä ja öljyä polttaneiden voimaloiden toiminta loppui vuonna 2015.

”Ostin energiayhtiöltä kahden ja puolen hehtaarin alan ja rakennuksia noin 4 000 neliömetriä. Konepajatilaa, konttoreita, laitoskeittiön ja ruokalan.”

Pihlajaniemi sanoo olevansa ennen kaikkea rakennusyrittäjä. Vahvasti hän on osallistunut myös hotelli- ja ravintolabisnekseen.

Ei olekaan ihme, että moni utelee, suunnitteleeko hän entiselle voimalaitosalueelle jotakin matkailuun liittyvää.

Karhusaaren suunnitelmistaan Pihlajaniemi on vaitonainen.

"Kyllä täällä jotakin tulee olemaan”, hän pyörittelee.

Yksityiskohtia ei heru. Ehkä niitä ei vielä ole kerrottavaksi. Toiveensa yrittäjä ilmoittaa.

”Toivon, että tänne saataisiin toimintaa, joka toisi lisää työpaikkoja ja asukkaita Kristiinankaupunkiin."

Pihlajaniemi sanoo olevansa henkeen ja vereen kristiinankaupunkilainen.

”Meillä on hieno puutalokaupunki, joka on upea kotipaikka lapsiperheille. Asukkaita sopisi lisää."

Kaupungin asukasluku on noin 6 500. Vielä vuonna 2000 asukkaita oli yli 8 000.

Johannes Tervo
Karhusaaren voimala-alueelta Petri Pihlajaniemi omistaa noin 4 000 neliömetriä rakennuksia, esimerkiksi konepajatilaa.

"Jo pikkupoikana tiesin, että minusta tulee yrittäjä."

Pihlajaniemi kouluttautui autonasentajaksi ja rupesi yrittäjäksi 20-vuotiaana. Autokorjaamon ja purkamon hän perusti 1980-luvun loppupuolella.

Ajoitus osui nappiin, suuri lama oli tulossa. Laman iskettyä kansa ajoi käytetyillä autoilla, ja kaikkia kiinnosti varaosien hankinta.

Korjaamo oli yrittäjän korkeakoulu.

”Opin paljon, esimerkiksi ihmistuntemusta. Näin läheltä monia lama-Suomen kohtaloita. Silloin oli paljon rahattomuutta ja hätää.”

Vuonna 2005 Pihlajaniemi myi korjaamonsa. Jo korjaamoyrittämisen rinnalla hän aloitti rakennusliikkeen sekä ravintola- ja hotelliyrittämisen.

Ensimmäisen ravintolansa hän perusti Kristiinankaupunkiin, VR:ltä hankkimaansa vanhaan veturitalliin. Se oli myös ensimmäinen vanha rakennus, jonka Pihlajaniemi osti ja kunnosti uuteen käyttöön.

"Ensimmäinen hotellini oli Kristiinankaupunkiin perustettu Alma."

Hotelli kuoriutui kaupungin vanhasta paloasemasta.

"Alman ensimmäinen yöpyjä oli presidentti Tarja Halonen seurueineen.”

Johannes Tervo
”Kotona neuvottiin, että älä ota viinaa äläkä takaa ketään." Petri Pihlajaniemi kertoo noudattavansa kumpaakin ohjetta. ”Alkoholia olen kyllä myynyt, vaikka raivoraitis olenkin. Kun omistin Kristiinankaupungin veturitallin ravintolan, olin joskus tiskin takana juotavaa myymässä.”

Korona on koetellut hotellialaa ankarasti. Pihlajaniemi toivoo, että pandemian koettelemuksista opittaisiin.

”Toivon, että Suomi ymmärtäisi huoltovarmuuden merkityksen.”

Hän kysyy, minne on kadonnut käytännön järki päätöksenteosta.

”Puhun käytännön järjestä. Se on sama asia kuin maalaisjärki. Nykyään liian moni luulee, että ruoka tulee kaupasta ja energia sähkötöpselistä.”

Suomi on hyvä maa, Pihlajaniemi sanoo.

”Välillä tulee kuitenkin mieleen, että järkevä tekeminen on loppunut. Olemme ruvenneet tekemään turhaa aivan liian paljon.”

Valtion taloudenpito huolettaa.

”Suomi velkaantuu liikaa, tämä velanotto kaatuu tulevien sukupolvien niskaan. Joku sanoo, että lainoja ei tarvitse maksaa takaisin. Olen eri mieltä. Velka on yhä velka, ja lainat on maksettava.”

Johannes Tervo
Turbiinisalin oikealla puolella oleva korkea, vaalea rakennus on öljyvoimalaitos. Se puretaan. PVO:lla oli Karhusaaressa kaksi voimalaitosta. Toinen voimala käytti polttoaineenaan öljyä, toinen kivihiiltä.

Palataan takaisin voimalaitosalueelle Kristiinankaupungin Karhusaareen.

Haalareissa viihtyvä toimitusjohtaja esittelee ostamaansa aluetta ja sen rakennuksia.

”Minulla on tosiaan vain kahden ja puolen hehtaarin ala. Tämähän on kokonaisuudessaan yli sadan hehtaarin alue.”

Pihlajaniemi näkee Karhusaaressa paljon mahdollisuuksia. Vaikkapa teollisuudelle.

”Katso esimerkiksi tuota turbiinisalia”, hän osoittaa massiivista järkälettä.

Parhaillaan PVL purkaa alueen rakennuskantaa, ei kuitenkaan kaikkea.

”Turbiinisali jää pystyyn. Siihen etsimme teollista toimijaa”, kertoo PVO-Lämpövoima Oy:n toimitusjohtaja Petri Hurri MT:lle.

”Lisäksi alueelle jää rakennuksia, jotka tukevat Petri Pihlajaniemen yrittäjyyttä."

Johannes Tervo
Petri Pihlajaniemi tietää, mitä hän tekisi Karhusaaressa, jos käytössä olisi rutkasti rahaa.

Karhusaaren aluetta esitellyt Petri Pihlajaniemi seisahtaa ja katselee Pohjanlahdelle. Sitten monialayrittäjä innostuu haaveilemaan.

”Jos minulla olisi rutkasti rahaa, ostaisin koko satahehtaarisen alueen ja rakentaisin tänne Euroopan erikoisimman seikkailupuiston ja kylpylän. Isot jahdit ajaisivat tuohon satamaan ja toisivat kävijöitä kaikkialta maailmasta”, yrittäjä hahmottelee.

Karhusaaren kahteen satamaan johtaa hyvä reitti.

"Pohjanlahden satamien paras luonnonväylä, 12,5 metriä syvä", Pihlajaniemi kertoo.

"Pienellä työllä se olisi syvennettävissä 15-metriseksi.”

Lue lisää:

Puuarkkitehti ei epäröinyt: Näin yli satavuotias jättimäinen tiilinavetta muuntui moderniksi kulttuurikeskukseksi

Petri Pihlajaniemi

  • 52-vuotias monialayrittäjä ja kiinteistösijoittaja Kristiinankaupungista.
  • Perheeseen kuuluvat vaimo Hanna-Leena Pihlajaniemi ja kaksi poikaa.
  • Ostanut vanhoja rakennuksia Kristiinankaupungista, Seinäjoelta ja Vaasasta. Kunnostuttanut rakennukset uuteen käyttöön. Osan myynyt, osan omistaa yhä.
  • Esimerkkejä rakennushankkeista:
  • veturitalli ravintolaksi Kristiinankaupungissa
  • Kristiinankaupungin vanha paloasema hotelliksi
  • Seinäjoen rautatieläisten talo ravintolaksi ja hotelliksi
  • VR:n tiilinen vesitorni hotelliksi Seinäjoella
  • 1800-luvulla rakennetun, verkatehtaana ja puolustusvoimien varastona toimineen 4 500-neliöisen tiilirakennuksen muutostyö Kalevan Navetta -kulttuurikeskukseksi Seinäjoella
  • puutalon siirto kokonaisena uuteen paikkaan ja kunnostaminen asunnoiksi Vaasassa
  • Kovin urakka: ”Kalevan Navetta on tähänastisista raskain sekä fyysisesti, henkisesti että taloudellisesti."
  • Juuri nyt: Meneillään on kilpailu, jossa Tampereen yliopiston arkkitehtiopiskelijat suunnittelevat Seinäjoen vanhoille veturitalleille uutta tulevaisuutta kylpylänä. Pihlajaniemi omistaa tallit ja maksaa kilpailun palkinnot.
  • Kokoomuksen kansanedustaja 2007–2011. Oli ehdolla myös vuoden 2011 eduskuntavaaleissa, ei tullut valituksi.

Karhusaaren voimala-alue

  • Pohjolan Voiman (PVO) tytäryhtiön PVO-Lämpövoima Oy:n (PVL) voimalaitosten toiminta Kristiinankaupungin Karhusaaressa päättyi vuonna 2015.
  • Karhusaaressa oli kaksi voimalaitosta. Vuonna 1974 valmistui lauhdevoimalaitos, jonka polttoaineena oli öljy. Kymmenen vuotta myöhemmin valmistui toinen lauhdelaitos, joka käytti kivihiiltä. Kumpikin laitos tuotti sähköä.
  • Parhaillaan PVL purkaa alueen rakennuskantaa. Kaikkea ei kuitenkaan pureta. Massiivinen turbiinisali on yksi rakennuksista, joka jää pystyyn.
  • Yli sadan hehtaarin teollisuustontilla on kaksi PVO:n omistamaa satamaa, jotka ovat myytävänä. Tänä syksynä satamissa on lastattu vientiin esimerkiksi kauraa ja puutavaraa.
  • Alueen infrastruktuuriin kuuluvat – ja jäävät myös käyttöön – Fingrid Oyj:n omistamat kaasuturbiinit ja 110 kilovoltin sähkölinja.
  • Yksi Karhusaaren voimala-alueen maamerkeistä oli Suomen korkein savupiippu. Yli 150 metriä korkea piippu kaadettiin räjäyttämällä lokakuun ensimmäisenä päivänä.
Voimala-alueen kokonaispinta-ala on yli sata hehtaaria.

Lue lisää

Ympäryskuntia otetaan mukaan MAL-sopimuksiin Jyväskylässä ja Kuopiossa – myös Seinäjokea kiinnostaisi malli

"Maa menee puoli-ilmaiseksi", sanoo metsänomistaja siirtolinjan alle jäävästä alasta – "Lakipykälien mukainen korvaus käyttöoikeudesta", kertoo tuulivoimayhtiö

Video: Kunto ylös portaita kiiveten – Suomi on rinnerappusten luvattu maa

Seinäjoen Sarka-messut peruuntuvat ensi tammikuulta koronan takia – "Pettymys on valtava"