Ihmiset & kulttuuri

Miljoonia ajettuja kilometrejä raveihin, yli 59 000 ohjastettua lähtöä ja 8 000 voittoa – Antti Teivainen nauttii yhä kilvanajosta

Kiinnostavat hevoset, terveet elämäntavat, läheisimmät ihmiset ja usko omaan tekemiseen pitävät raviammattilaisen pyörän pyörimässä. Toistakymmentä vuotta meni lähes ilman taukoa, nyt Teivainen kilpailee "vähemmän" eli 5–6 päivänä viikossa.
Jarno Mela
"Olen oppinut, että ei kannata ruveta panikoimaan vaan kärsivällisesti tehdä ja luottaa siihen, mitä osaa", sanoo Antti Teivainen ohjastajien taukotilassa, jossa korona-aikaan vain piipahdetaan.

Ravivalmentaja ja -ohjastaja Antti Teivainen tekee kiitollisena rakastamaansa työtä.

"Olen saanut luoda just sellaisen elämän kuin olen pikkupojasta asti haaveillut. Se on aika harvinaista."

Toki joskus näin syksyn pimeimmillä viikoilla hän pohtii, miksi hypätä auton rattiin kohti raveja, joista on kotona vasta puolenyön tuntumassa. Laji kysyy etukäteissuunnittelua ja tilanneherkkyyttä. Ohjastettavana on 3–5 hevosta, joiden menestyksen eteen toiset ovat tehneet paljon työtä.

"Silti kun hevosen kärryille hyppään, ajattelen, kyllä tämä on minun juttuni."

Teivainen on keskustellut tyttäriensä kanssa viime vuosina paljon aiheesta, siitä kuinka tärkeää on löytää oma uransa ja asia, jossa on hyvä.

"Tänä päivänä ei ole niin helppoa. Joudut monenlaista ammattia lukemaan ja vaihtamaan alaa."

Teivaisen huumori paljastaa pohjoispohjalaiset juuret.

"Sitten on mennyt pahasti ammatinvalinta pieleen, jos nyt alkaa katua. Näillä kilometreillä ei parane enää alkaa sitä pohtia", viime talvena kurkkusyövän selättänyt ja 60 vuotta täyttänyt mies tuumaa muka vakavana.

Jarno Mela

Antti Teivainen

  • Oulussa vuonna 1960 syntynyt Antti Teivainen on ohjastanut eniten hevosia voittoon Suomen maaperällä.
  • Voittoja on kertynyt vuodesta 1977 alkaen 59 166 startista yhteensä 8 024 (tilanne 30.11.), voittoprosentti 14.
  • Ohjastaa nykyisin 1 000–1 100 lähtöä vuodessa, enimmillään startteja kertyi vuonna 2000 yli 2 100.
  • Valittu vuoden raviohjastajaksi kolme kertaa.
  • Pitää puolisonsa Miia Salmisen kanssa viiden hevosen tallia Nurmijärvellä.
  • Ohjastajan perheeseen kuuluu myös kolme aikuista tytärtä.
  • Harrastukset: uinti, lenkkeily ja talvella murtomaahiihto.

Terveet elämäntavat ovat Teivaisen elämän perusta, nyt vielä enemmän kuin koskaan.

"Olen ulkoilmaihminen ja aina on liikunta kiehtonut. Se jäi lapsuudesta. Hiihdän, käyn neljä kertaa viikossa uimassa. Siitä on ollut hurjasti hyötyä."

Treenistä käyvät toki myös tallityöt. Teivaisella on puolisonsa Miia Salmisen kanssa pieni valmennustalli, joten päivä käynnistyy hevosten ruokkimisella ja lannan kärräämisellä.

Raviohjastajien ammattivaivoja ovat lonkkien ja hartianseudun kulumat.

"Auton ajo rasittaa. Työasento ei ole paras mahdollinen. Kärryillä istut jalat rampeilla ja ohjat käsissä. Lihasten pitää olla kunnossa."

Jarno Mela
Teivon illassa Sari Orreveteläisen valmentama Flaschdance Sisu ylsi kolmanneksi. Viikkoa myöhemmin kaksikko nappasi jo voiton.

Kipinä hevosiin tuli Teivaiselle jo alle kouluikäisenä Oulun keskustaan kuuluvassa Heinäpäässä. Hevosilla kuljetettiin halkoja, ruokaa koululle ja siivottiin pihoja sekä siirrettiin lumikuormia.

"Kotona ei ollut minkäänlaista hevosmiestaustaa, mutta synnyin pihapiiriin, jossa oli paljon hevosia."

"Vähän karattiinkin koulusta tallille Äimärautiolle ja salaa kurkittiin aidan raosta", Teivainen virnistää.

Kaverina luvattomalla reissulla oli naapuruston ikätoveri Ilkka Korpi.

Kaksikko pyöri isojen poikien eli Jorma Kontion sekä Pekka ja Heikki Korven perässä. Käynnit talleilla jatkuivat, vaikka Korven perhe muutti etelään.

Karjakauppaa tehnyt Heikki Hacksell omisti Antti Teivaisen kotitalon. Kuva Antista ja naapurien orlovilaisesta Hegemonista on rakas. "Kyllä jo keskikoulussa takaraivossa oli, että hevoset ovat mun juttu."

Jarno Mela
Raivohjastajan ja -valmentajan työ on Teivaisen mukaan muutakin kuin kilvanajoa. "Pitää olla hyvä kirjanpitäjä ja hoitaa velvoitteensa yrittäjänä huolella."

Jääkiekossa Teivaisen tie vei Kärppien joukkueen D-junioreissa SM-tasolle asti. Joukkuekavereina olivat ammattilaisiksi edenneet Kari Jalonen ja Pekka Arbelius.

"Olin hento ja pieni poika. Voima loppui kesken, kun se on kontaktilaji", hän kuittaa lajivalinnan.

Teivaisten perheessä hevosinnostus eteni muuten hieman epänormaaliin suuntaan.

"Isäni Teuvo vähän menestyikin. Hän menehtyi syöpään eikä päässyt näkemään minun uraa. Se on harmi, koska hän innostui siitä minun kautta."

Äiti sen sijaan seurasi poikansa uraa koko ajan ja keräsi hänestä tehtyjä uutisia talteen.

Ilman kyseistä Heinäpään joukkoa suomalainen raviurheilu olisi monella mittarilla köyhempi. Kontio on yli 11 000 voitollaan eniten voittoja ohjastanut suomalainen, mutta kotimaan maaperällä Teivainen on mennyt pitkään Ruotsissa asuneesta esikuvastaan ohi yli tuhannella tolpalla.

Suomen menestyneimpiin valmentajiin kuuluva Pekka Korpi taas oli Teivaiselle tärkeä ensimmäinen työnantaja ja myös ystävänsä Ilkan palveluksessa hän teki töitä ennen ensimmäisen oman valmennustallin perustamista 1980-luvulla.

Jarno Mela
"Kilpailuviettiä mulla on ollut aina. Joka kerran on mietittynä tavoitteita, kun sinne radalle menee", Teivainen kertoo.

Takaisin tähän päivään. Mikä miestä puskee läpi vuoden, kilometrien ratissa ja kärryillä?

"Hevonen on hieno eläin. Ne ja intohimo kilvanajoon ovat kaiken takana."

"50–50" on vastaus, kun Teivaiselta kysyy kumpi on rakkaampaa, ohjastaminen vai valmentaminen.

"Hevoset ovat persoonia ja niistä tulee työkavereita. On mielenkiintoista seurata, miten varsa kehittyy viikoittain ja kuukausittain. Siihen jää vähän niin kuin koukkuun."

Tallissa on nytkin muutama oma ja kimppahevonen, jotka on opetettu alusta alkaen.

"Mutta kilpailuviettiä mulla on ollut aina. Joka kerran on mietittynä tavoitteita, kun sinne radalle menee."

Tärkeää on saada ajettavaksi hyviä hevosia, mikä tuo onnistumisen tunnetta ja se taas ruokkii edelleen jaksamista.

Raviurheilu tarkoittaa paitsi pitkiä työpäiviä myös riippuvuutta talouden käänteistä. Teivaisen vuonna 1977 alkaneella urallakin on nähty useampi talouden nousu ja lasku.

"Olen koettanut hoitaa asiat hyvin. Tämä ei ole vain kilvanajoa, vaan pitää olla hyvä kirjanpitäjä ja hoitaa velvoitteensa yrittäjänä huolella."

"Voi tulla notkahdus, yksittäisiä kuukausia, jopa huono puoli vuottakin. Koko vuoden keskiarvo on silti yleensä aika samanlainen. Olen oppinut, että ei kannata ruveta panikoimaan vaan kärsivällisesti tehdä ja luottaa siihen, mitä osaa."

Jarno Mela
Taas mennään. Tapio Mäki-Tulokas toi Teivaiselle Perfect Rainmakerin radan portille lähtöön seitsemän.

Kaikessa hevosurheilussa eletään rakkaudesta hevoseen. Työmyyriä riittää ja oma jaksaminen voi palaa loppuun.

Antti Teivainenkin tunnistaa vaaran. 1990-luvun alusta 2000-luvun puoliväliin asti hän ohjasti liki tai yli 2 000 lähtöä vuodessa. Raveja ajetaan 364 päivänä vuodessa.

"Kyllä vapaat päivät olivat kortilla. Auton ratissa sai istua parhaina vuosina 130 000–140 000 kilometriä."

"Ehkä se kuvastaa sitä, että tähän pitää olla intohimo."

Nyt työmäärä on vähentynyt miehen itsensä sanoin "selkeästi". Raviurheilun tilasto eli Heppa-tietokanta paljastaa, että läpi marraskuun Teivainen ohjasti silti vähintään viitenä päivänä – tai iltana – viikossa.

Vuosikymmen vaihtui miehellä ja kansakunnalla. Teivaiselle se tarkoitti ärhäkkää kurkkusyöpää kahdeksan viikon päivittäisine sytostaatti- ja sädehoitoineen ja perään rakkaan äidin menetystä, vaikka siihen olikin jo osannut varautua.

"Kaikkea tulee, yhtäkkiä tällaisia pysähdyksiä. Ei aina niin harmita, jos tuolla radalla ei pärjääkään. Laittaa elämänarvoja järjestykseen."

"Mutta ei ole periksi annettu. Nyt on ainakin semmoinen meininki, että eteenpäin."

Nuoremmat voivat haastaa. 8 000 voittoon on pitkä matka.

Jarno Mela
Antti Teivaisesta ei tullut huippukiekkoilijaa, koska hevoset veivät jo varhain voiton kiekosta. "Eikä vielä ole periksi annettu. Nyt on ainakin semmoinen meininki, että eteenpäin."

Lue lisää

"Tee töitä, ole rehellinen, omaksu uutta ja suhtaudu hevoseen intohimoisesti, niin hyvin menee" – MT Ravinetin vuosikuvasto ilmestyy helmikuussa

Suomalaisjuurinen Sandra Luomala on saanut oppinsa lukuisilta huippuvalmentajilta

Koronatauko ensin hämmästytti, sitten rentoutti Santtu Raitalaa – "kun saisi inhimillisen rytmin pidettyä jatkossakin"

Maaseutusarjoja on nyt Areenassa ähkyksi asti – testaa tietosi aiheesta MT:n visalla