Ihmiset & kulttuuri

Kun kilpaileminen alkoi ahdistaa, lumilautailija Roope Tonteri vaihtoi metsuriopintoihin ja innostui metsän jatkuvasta kasvatuksesta – "Olympialaiset muuttivat lajia"

Lumilautailu edustaa vapautta mutta myös kovaa kilpailua. Roope Tonterille metsäpalstat ovat paikkoja, joissa itseään saa toteuttaa rauhassa.
Kari Salonen
Aktiiviuransa lopettanut lumilautailun maailmanmestari on viihtynyt metsässä lapsesta asti. Roope Tonteria kiehtoo viedä lumilautailua paikkoihin, joihin se ei oikeastaan edes kuuluisi, esimerkiksi pystymetsään. ”Aina olen rakennellut omia lumilauta- ja skeittijuttuja."

Valkealassa keli on tukevasti plussan puolella, mutta Roope Tonteri on päättänyt hankkia lunta. Luumäen jäähallilta lumen hakeminen vie aikaa, eikä rinteitäkään ole mailla halmeilla. Siitä maailmanmestarin ei tarvitse välittää pätkääkään. Mies haluaa leikitellä ja kokeilla lumi­lautailua ympäristössä, jossa viihtyy nyt kenties paremmin kuin missään muualla: metsässä.

Metsuriksi opiskeleva Tonteri on löytänyt metsästä paikan, jossa itse tekemiselle ja ajatuksille on jälleen tilaa.

Hiljattain hankituista metsätiloista yksi on Kuhmossa, yksi Etelä-Karjalassa ja loput neljä Kymenlaaksossa. Pystymetsää palstoilla ei juuri ole. ”Semmoisia työmaita olen halunnut ostaa. Niistä saa sitten omannäköisensä.”

Aikaisemmin vapautta edusti enemmän edessä aukeava luminen rinne kuin metsä.

Lautailijoiden riippumaton asenne veti Tonteria alusta asti puoleensa.

”Lumilautailijoilla oli oma meno, jota jossakin piireissä paheksuttiin. Raggarimeininki.”

Lumilautailussa voi olla millainen vain, sillä yhteisö on avoin, hän sanoo.

Moni muu urheilulaji on valmentajavetoisempi. Lumilautailuun liittyy itsenäisyyttä ja vapautta, joita Tonteri arvostaa. Jos on aurinkoinen päivä mutta laskeminen ei huvita, hän ei lähde rinteeseen.

Laji itsessään on kuitenkin muuttunut. Tonteri kokee kulkeneensa mukana murroksen aallossa. Slopestyle nähtiin ensimmäisen kerran olympialajina Sotšissa 2014.

”Ehkä mä oon joskus sanonut, että on hyvä, että lumilautailu menee olympialaisiin, enemmän kansanlajiksi. Toisaalta se on muuttanut lajia aika paljon. Lumilautailusta tuli totisempaa ja maajoukkuepainotteista. Silloin kun aloitin, lumilautailu ja urheilijat olivat erikseen.”

Kari Salonen
Roope Tonteri asuu tällä hetkellä vanhempiensa kotitalossa Valkealassa. Kymenlaaksossa omia metsäpalstoja on neljä.

Tonteri ei miellä, että hän itse olisi ollut urheilija. Ei, vaikka hän oli vahva ennakkosuosikki Vuoden urheilija -äänestyksessä 2016. Tittelin voitti lopulta Tero Pitkämäki. Hän hieman empii puhuessaan ajatuksistaan. Ovathan suomalaiset tunnetusti urheilukansaa.

”Jos sopimukset olisivat olleet kuvauspainotteisia eikä velvoitetta kisoihin menosta olisi ollut, en tiedä, olisinko edes mennyt. Olympialaisetkin ovat mulle kisa muiden joukossa. Siellä lasketaan täysillä, kuten missä tahansa kisassa.”

Tonterin parhaat laskumuistotkaan eivät aina liity arvokisoihin. Burton European Openissa 2011 hän oli finaalikierroksella ja kolmas sija oli käytännössä varmistunut. Hän valmistautui viimeiseen laskuun.

Laskukaverinsa Ville Uotilan kannustamana Tonteri improvisoi ja kokeili temppua, jota hän ei ollut koskaan kokeillut kisoissa. Hypyssä hän pyöri täydet neljä kertaa akselinsa ympäri (caba-1440). Hyppy onnistui ja Tonteri voitti.

Mies oli kuitenkin lajinsa takia jatkuvasti reissussa. Pahimpina vuosina matkapäiviä kertyi yli 300. Kotona hän kävi lähinnä lepäämässä. ”Kun oli nuorempi, sitä vielä jaksoi.”

Vuonna 2019 Tonteri oli täyteen ahdetussa kabiinissa Sveitsissä, kun häntä alkoi ahdistaa. Tilanne eskaloitui paniikkikohtaukseen kesken kisan. Häntä alkoi mietityttää, onko kilpailemisessa enää mitään järkeä.

Kari Salonen
Sosiaalisen median hyödyntämisessä Tonteri näkee konekuskeilla olevan paljon potentiaalia. ”Jos joku auraa lunta, niin onhan se nyt aika siistin näköistä. Siinä on rauhoittava elementti.”

Nyt hässäkkä on vaihtunut metsän hiljaisuuteen, jonka rikkoo vain oman työn ääni.

Osasta puita Tonteri tekee jätkänkynttilöitä. Metsästä löytyy myös koivikko, jossa on pakuriviljelmä.

”Luontaistuotehommat kiinnostavat.”

Erilaisiin metsänhoitomenetelmiin Tonteri suhtautuu intohimoisen kiinnostuneesti. Hän on harkinnut osassa metsäpalstojaan jatkuvaa kasvatusta. ”Kun kuulin siitä ekan kerran, sanoin isälle autossa, että näin alan kasvattaa metsää.”

Päätös ei ole osoittautunut aivan niin helpoksi: jatkuva kasvatus ei sovi jokaiselle puulajille tai kasvupaikkatyypille, Tonteri pohtii.

”Siemenpuuhakkuu on jatkuvaa kasvatusta, mutta se voi olla yhtä karun näköinen kuin uudistushakkuu. Mielestäni päätös pitää tehdä taimikonhoitovaiheessa.”

Yksi pellolla oleva männikkö aiotaan hakata paljaaksi. ”Se on niin huonolaatuista, ettei tiedä, mikä sen arvo on tulevaisuudessa, vaikka kuinka harventaisi.”

Lumilautavideoita enemmän Tonteri katsoo nykyisin metsäkonevideoita.

Lumilautailussa ammattina voi olla pelkästään laskuvideoiden tekeminen. Tonteri toivoo, että kuvausta hyödynnettäisiin enemmän myös metsäkoneen kyydissä. Osa nuorista motokuskeista hallitsee jo lajin.

Janne Seppänen kertoo koko ajan metsässä, mitä tekee. Siinä oppii oikeasti aika paljon. Tuollainen kuski, joka kuvaisi koko ajan, olisi kiva saada omaan metsään hakkaamaan. Katkonnat ja työn toteutus olisivat silloin todella läpinäkyviä. Siitä voisin maksaa lisää.”

Tonteri on mukana maaseutunuorten uudessa kampanjassa. Siinä viisi maaseutunuorta näyttää, miten uusi sukupolvi voi ottaa maaseudun ja sen elinkeinot haltuun.

Hänestä ajattelu tuntuu menneen kärjistyneimmillään siihen suuntaan, että kaikki lihantuotanto ja metsien hakkuut Suomessa halutaan lopettaa ilmaston pelastamiseksi.

Jättimäiset tilat maailmalla ovat Tonterista hyvä vertailukohta mietittäessä, kannattaako omavaraisuudesta luopua.

”Kun menen kaverin tilalle aamukahvipöytään, lehmät ovat siinä ulkona.”

Kaurajuomakohussa hän toivoo ihmisten muistavan, että kaurakin pitää lannoittaa jotenkin. Ja se jokin on yleensä lanta.

Tonteri haluaisi ennemminkin puuttua alati paisuviin, Black Fridayn kaltaisiin kulutusjuhliin ja halpuuden ihannointiin.

”Kun istun traktorissa, kuuntelen koko ajan radiota. Kaikki ruokakauppojen mainokset perustuvat siihen, että siellä on halvempaa ja aina joku ale. Ei maailma pyöri niin, että koko ajan poljetaan hintoja alas. Pitäisi mainostaa sillä, että meidän tuotteet ovat parempia ja laadukkaampia.”

Lumilautailua hän ei aio hylätä elämässään missään vaiheessa. ”Kilpaurheilu-ura oli vain yksi vaihe siinä.”

Kari Salonen

Roope Tonteri

  • 28-vuotias metsänomistaja, kotoisin Valkealasta.
  • Lumilautailun kolminkertainen maailmanmestari. Mestaruuksista kaksi on big airista, yksi slopestylesta.
  • Slopestylea sanotaan myös lumilautailun monipuolisimmaksi kilpailulajiksi. Rinteessä on esimerkiksi erilaisia hyppyreitä ja kaiteita. Big airissa taas hypätään yhdestä hyppyristä.
  • Mukana maaseutunuorten Viljelijä 2040 -kampanjassa.
Lue lisää

Avohakkuu ei ole metsän hoitoa

Metsänviljely keino sopeutua ilmastonmuutokseen

Tutkimus: Avohakkuu ei vähennä maaperän hiilensidontaa eikä vapauta sen hiilivarastoa

Jussi Ryhänen raivaa työkseen metsää yhdyskuntarakentamisen tieltä – "Teen töitä lähinnä kaupungeissa, taajamissa ja teiden varsilla"