Ihmiset & kulttuuri

Tukahduttavatko aikuiset lapsen luovuutta? Estottomien leikkien pelätään johtavan riehaantumiseen ja haihatteluun, vaikka joustava mieli auttaa elämän umpikujissa

Lukeminen ruokkii lapsen luovuutta, sanoo kirjallisuusterapiaohjaaja Katariina Vuori. Kokeile luovuuden herättelyä jutun lopussa olevalla harjoituksella.
Jarno Mela
Lastenkirjoissa riittää valinnanvaraa. Lukeminen innostaa, kun saa itse valita mieleisen kirjan.

Lapset ovat usein luonnostaan estottomia ja luovia sanankäyttäjiä. Toisen mielikuvitusmaailma pysyy enemmän kiinni arjen ilmiöissä, toisella tarinat lähtevät herkästi absurdeille ja omituisille raiteille. Aikuisen pitäisi varoa määrittelemästä oikeanlaista luovuutta, sanoo sanataide- ja kirjallisuusterapiaohjaaja Katariina Vuori.

Hän on huomannut, että lasten luovuudesta vallitsee yhä joskus pelko, että kun vapaalle luovuudelle antaa tilaa, lapset riehaantuvat ja muuttuvat vaikeasti hallittaviksi.

"Luovuutta ei ehkä osata vieläkään arvostaa. Ajatellaan, että se on sellainen taivaanrannanmaalarin merkki, jotain mikä on vaikeasti mitattavissa ja katsojan silmissä."

Sen sijaan luovuus pitäisi Vuoren mielestä nähdä aivojen kykynä ajatella erilaisia mahdollisuuksia. Kun lapsi oppii turvallisesti käyttämään luovuutta, hän osaa aikuisenakin soveltaa sitä elämän umpikujissa.

"Jos puoliso lähtee tai työpaikka menee alta, niin luovuuden avulla osaa ehkä nähdä vaihtoehtoja ja on mielikuvitusta rakentaa muunlaista elämää, kuin miltä se siinä kaaoksen keskellä näyttää."

Luovuutta on sekin, että keksii miten toimia, kun autonavain on jossain taskun pohjalla ja kädet ovat täynnä kauppakasseja. Joskus pyörän voikin korjata kuminauhalla, Vuori kuvailee.

Vuoren mielestä lukemisen avulla luovuutta on hyvä harjoitella. Vuori on työskennellyt taidekasvattajana päiväkodeissa ja pitänyt sanataideryhmiä muun muassa tuentarpeisille lapsille.

Ryhmissä pitämistään tarinatehtävistä on tänä syksynä ilmestynyt Tarinataikurit niminen kirja.

Tutkimusten mukaan lukeminen ja tarinoiden kuuntelu lisäävät empatiakykyä toisia kohtaan, kehittävät sosiaalisia taitoja ja parantavat muistia, keskittymis- ja ongelmanratkaisukykyä. Sanavaraston kasvaessa oman tunnemaailman sanoittaminen helpottuu ja lapsi tulee ymmärretyksi.

Tarinoita itse sepittäessä lapsi voi käsitellä turvallisesti esimerkiksi asioita, joita hän jännittää.

"Aikuinen saa paljon tietoa lapsen maailmasta, kun lapsi oppii kertomaan paremmin, mitä asioita hänessä tapahtuu ja miten hän ne kokee."

Aikuisella on paha tapa ohjailla ja tukahduttaa lapsen luovuutta. "Luovuutta ei pitäisi arvioida. Karsastan, kun vaikka lapsen vesiväritöistä kysytään, että mitä se esittää. Ennemmin voisi sanoa, että kerro minulle jotain tästä, kerro miltä sen tekeminen tuntui. Kaiken ei aina tarvitse esittää jotain."

Vuorella on jäänyt mieleen tarinankerrontaharjoitus, jota hän piti päiväkotilaisille. Yhdellä lapsella tarinat päättyivät aina räjähdyksiin. "Lapset monesti haluavat kokeilla leikeissä hassuja asioita, kuten että vessanpöntöt räjähtävät. Ei siihen voi sanoa, että et voi aina räjäyttää kaikkea. Miksei voi, se on leikkiä!"

Jarno Mela
Katariina Vuoren kokoaman Tarina taikurit -kirjan harjoitukset kutittelevat luovuutta esiin.

Kaikki lapset eivät kuitenkaan ole kiinnostuneita lukemisesta. Ehkä itseä kiinnostavia tarinoita ei ole löytynyt tai lapsella on lukivaikeutta, Vuori huomauttaa.

Hän kannustaa antamaan lapselle mahdollisuuden valita itseä kiinnostavia kirjoja, vaikka tekstit eivät olisikaan kehuttuja teoksia. "Eivät kaikki aikuisetkaan lue venäläisiä klassikoita. Monesti lasten valinnat saattavat tuntua aikuisesta hyvin erikoisiltakin."

Vuoren mielestä tällä hetkellä lastenkirjallisuudessa vallitsee hyvin runsas kuvitustyyli, joka voi olla joillekin lapsille liikaa. Teksteissä leikitellään usein runollisesti sanoilla.

"Ne ovat lasten mielestä tosi hauskoja, mutta vastapainoksi kannattaa lukea selkokielisiä tekstejä, joissa on lyhyitä lauseita, konkreettisia sanoja ja selkeää suomen kieltä.

Kun kuvitus on niukkaa, se antaa lapselle mahdollisuuden kuvitella tekstin tapahtumia päässään.

Vuori kannustaa heittäytymään tarinoiden maailmaan aina, kun on luppoaikaa, vaikka autossa tai vessanpöntöllä.

"Päiväkodissa huomasin, että monesti parhaat tarinat tulivat lapsilta vessassa. Siellä piti välillä istua pitkiäkin aikoja jonkun kanssa. Oli aikaa kuunnella, ja lapsikin hokasi, että tässä sitä nyt istutaan ajan kanssa."

Samalla aikuinen voi yrittää omaksua lapsilta jotakin tärkeää heittäytymisestä.

"Lukeminen ja luovuus saavat olla myös hauskanpitoa, ilman sen suurempia tavoitteita."

Kokeile lapsen kanssa sanataideharjoitusta. Harjoitus on tehtäväkirjasta Tarina taikurit (Katariina Vuori: Tarina taikurit. 87 sivua. Lastenkeskus 2020.)

Tärkeitä uutisia!

Tee oma sanomalehti. Kerro lehdessä sinulle, perheellesi, lemmikillesi, leluillesi, naapurillesi tai mielikutusystävällesi tapahtuneista hassuista, oudoista, erikoisista, huvittavista tai harmittavista sattumuksista. Ne ovat lehtesi uutisia. Kuvita uutiset piirroksilla tai ottamillasi valokuvilla. Muista keksiä lehdelle nimi!Voit tehdä lehteen myös:

  • kadonneita asioita -ilmoituksia
  • kauppojen mainoksia
  • sarjakuvia
  • säätiedotuksia
  • mielipidepalstan
  • horoskooppihöpinöitä
  • työpaikkailmoituksia
  • pääkirjoituksen
  • myytävänä-ilmoituksia

Lue lisää

Onko meillä varaa olla välittämättä nuorista?

Luulin, etten tarvitse elämääni koronakirjoja, mutta kuinka väärässä olinkaan

Lapsi ensin ja sitten tulee kaikki muu

Elämäkerrat ja romaanit ovat halpa ja tehokas itsehoito mielen virkistykseen