MT Hevoset: Voit lukea MT Hevoset -sisältöjä maksutta 8.2.2021 saakka.
Ihmiset & kulttuuri

Pienten synnytysyksiköiden puolestapuhuja vietti mieleenpainuvia öitä synnyttäjien tukena Norjassa – vuoristotiet kävivät tutuiksi, ja veneeseenkin piti liftata

Kun Suomessa pohditaan synnytysyksiköiden määrää, oppia voisi hakea naapurimaa Norjasta, toivoo kätilö Tuyen Ramstedt.
Jussi Partanen
Kätilö Tuyen Ramstedt pohti yrittäjyyttä jo uransa alussa, mutta oman yrityksen aika oli kypsä vasta viime vuonna. Tuolloin Ramstedt havaitsi, että monet odottavat perheet kaipasivat enemmän neuvontaa kuin mitä neuvolan tiukoissa aikarajoissa oli mahdollista saada.

Kätilö Tuyen Ramstedt on pienten synnytysyksiköiden vankkumaton kannattaja. Hän on ollut samalla kannalla uransa alusta asti ja etenkin työskenneltyään kaksi vuotta norjalaisessa pikkukunnassa.

Ramstedt pitää Norjan-vuosiaan arvokkaana kokemuksena. Hän toivoo, että Suomen synnytysyksiköiden lakkautuksista puhuttaessa haettaisiin oppia naapurimaasta.

Kuten Suomikin, myös Norja on pitkien välimatkojen maa. Norjassa olosuhteiden haastavuutta lisäävät entisestään maan vuoristoisuus ja vuonojen rikkoma rannikkolinja.

Norjassa syrjäseutujen asukkaille tarjotaan päivystävää kätilöpalvelua, jossa kätilö lähtee ensihoidon ja synnyttäjän tueksi ambulanssiin.

Ramstedt näkee suuren eron siinä, miten Suomessa ja Norjassa puhutaan synnytysten turvallisuudesta ja riskitekijöistä.

”Suomessa pieniä synnytysyksiköitä väitetään turvattomiksi, mutta ei nähdä ammattilaisten ruohonjuuritason osaamista, eikä oteta huomioon perheille aiheutuvaa stressiä siitä, että lähimpään keskussairaalaan tai yliopistosairaalaan on matkaa. Norjassa ajatellaan, että synnytyksestä tekee turvallisen nimenomaan se, että yksiköitä on tiheässä.”

Ramstedt lisää, että tilastojen valossa 90 prosenttia synnytyksistä sujuu normaalisti, ja Suomen ja Norjan kaltaisissa kehittyneen terveydenhuollon maissa lähes kaikki riskitapaukset löytyvät jo neuvolassa.

Ramstedtillä riittää tarinoita kerrottavaksi vuosilta 2017 ja 2018, jolloin hän työskenteli kunnankätilönä Meløyssä Pohjois-Norjassa.

”Matkasynnytykset sattuivat lähes aina yöllä. Matka synnytysyksikköön Bodøhön kesti yli kaksi tuntia, ja olin usein vähällä oksentaa niillä vuoristoteillä, sillä paikalliset ambulanssikuskit ajoivat ihan täyttä rallia”, Ramstedt muistelee.

Yhtenä mieleenpainuneena yönä Ramstedt näki synnyttäjän talolle saavuttuaan, että synnytys on jo niin pitkällä, ettei yli kolmen tunnin matka perheen syrjäisestä kodista Bodøhön olisi enää järkevä. Perhe asui lahdenpoukamassa, ja lapsi syntyi kotona olohuoneessa, jonka ikkunoista avautuivat maalaukselliset vuoristomaisemat.

Toisena ikimuistoisena yönä Ramstedt joutui liftaamaan rannikkovartioston kyytiin, jotta pääsi saareen, jossa synnyttäjä perheineen asui. Rannikkovartioston suosiollisella avustuksella tuleva äiti ja kätilö pääsivät takaisin mantereelle, jossa ambulanssi oli valmiina etuvalot kohti Bodøtä.

Synnytysosastolla nukkuminenkin kävi Ramstedtille tutuksi, sillä vaikka öljyvaltion rahat riittivät kunnankätilön öiseen päivystyspalveluun, kätilö ei kuitenkaan päässyt kunnan piikkiin taksilla takaisin omaan terveyskeskukseensa, vaan hänen piti odottaa seuraavan ambulanssin lähtöä.

Yleinen käsitys kätilön työnkuvasta rajoittuu pelkkään synnytyssalityöskentelyyn, mutta se ei ole koko totuus.

Ramstedt kokee, että hänen ammattitaitonsa kätilönä pohjautuu nimenomaan siihen monipuoliseen työnkuvaan, joka pienessä yksikössä oli mahdollista. Nuorena kätilönä pienissä yksiköissä Ramstedt pääsi hoitamaan niin raskaana olevia, synnytyksiä, vauvoja kuin gynekologisia potilaitakin, eli ikähaitari oli sikiöstä lähes satavuotiaaseen.

Ramstedt huomauttaa, että hänkin on urallaan ehtinyt kokea jo kahden synnytysyksikön lakkauttamisen, nimittäin pohjoispohjalaisten Raahen ja Oulaskankaan yksiköiden.

Jo vastavalmistuneena kätilönä Ramstedt oli perustanut toiminimen, mutta jättänyt yrityksensä hautumaan vuosiksi pöytälaatikkoon. Viime vuonna hän totesi, että aika olisi kypsä yksityiselle kätilöpalvelulle.

Ramstedt on vakaa julkisen terveydenhuollon kannattaja, mutta töissään hän oli nähnyt, miten monet äidit kaipasivat enemmän neuvontaa kuin mitä neuvolassa oli mahdollista tiukoissa aikarajoissa antaa.

Loppuvuonna 2019 hän perusti Tampereella pitkään toimineen Silja Seppälän Vauvantai-yrityksen yhteyteen oman vastaanottonsa. Tänä vuonna Ramstedt avasi yrityksensä toisen toimipisteen Raumalle.

Ramstedt tarjoaa esimerkiksi ultraäänitutkimuksia sekä doulaus- ja kotisynnytyspalveluja. Hänen mukaansa kotisynnytyksestä kiinnostuneet nähdään turhan usein sairaala- tai auktoriteettivastaisina.

”Kokemukseni mukaan kotisynnytyksestä kiinnostuneet ymmärtävät erittäin hyvin, että kotisynnytys ei aina ole mahdollinen ja että kätilöllä on juridinen vastuu päättää, jos on syytä siirtyä sairaalaan.”

Vaikka Ramstedt kokee työnsä tärkeäksi osaksi elämäänsä, hänen 7-vuotias poikansa on kuitenkin aina ykkösenä.

”Ratkaisuissani menen aina lapsen hyvinvointi ja tulevaisuus edellä”, hän kertoo.

Ramstedtilla on pojan isän kanssa yhteishuoltajuus. Norjan-vuosina hän työskenteli kaksi viikkoa Norjassa, mitä seurasi kahden viikon vapaajakso. Niinpä hän ajoi joka toinen viikko Raahen ja Budøn väliä ollakseen lapsensa kanssa puolet kuukaudesta.

”Välimatkaa oli alle tuhat kilometriä, ei siis edes nelinumeroista lukemaa”, Ramstedt kertoo välimatkasta optimisesti.

Kun pojan esikouluikä alkoi lähestyä, oli aika päättää, missä lapsen olisi paras käydä koulunsa. Paikkakunnaksi valikoitui Rauma, ja nykyään lapsi on isänsä luona Raumalla alkuviikot ja äitinsä hoivissa Raumalla ja Kangasalla loppuviikot.

Kun pendelöi kahden kaupungin väliä ja tekee pitkiä päiviä sekä palkansaajana ja yrittäjänä alalla, jossa kohdataan ihmiselämän koko tunneskaala, palautuminen työstä on ensiarvoisen tärkeää. Ramstedtille henkireikä on urheilu, tarkemmin sanottuna maraton ja triathlon.

”Maratonien juokseminen tuli ensin, mutta pari vuotta sitten halusin haastaa itseni. Triathlonissa oli mukavasti haastetta, sillä olen hidas uimari”, Ramstedt naurahtaa.

Lue lisää: Kun Lapissa alkaa yllätyssynnytys, pimeyttä ja poroja uhmaamaan lähtevät kätilö, ambulanssi ja helikopteri – "Harvoin näitä tulee, mutta päivystys pelasti tämänkin vauvan"

Tuyen Ramstedt

  • Syntynyt 1984 Vietnamissa, asunut Suomessa 10-vuotiaasta.
  • Kasvanut Kokkolassa, asuu Kangasalla.
  • Perhe: 7-vuotias poika.
  • Valmistunut Oulun ammattikorkeakoulusta terveydenhoitajaksi 2008, kätilöksi 2009 ja seulontakätilöksi 2011.
  • Työskennellyt kätilönä muun muassa synnytys- ja lapsivuodeosastoilla ja äitiyspoliklinikalla Raahessa, Oulaisissa ja Kokkolassa 2009–2017.
  • Äitiysneuvolakätilönä ja päivystävänä kätilönä Meløyssä Pohjois-Norjassa 2017–2018.
  • Työskentelee nykyään Taysissa ja Hatanpään sairaalassa sekä yrittäjänä omassa Sydämen Syke -yrityksessään Tampereella ja Raumalla.
  • Määrittelee elämänsä tärkeysjärjestykseksi: 1) lapsen, 2) työn ja 3) urheilun.
Lue lisää

Norjan maanvyöry aiheutui todennäköisesti näistä syistä – savi on kuin korttitalo, joka voi pysyä pitkäänkin paikallaan, mutta sortua lopulta kertarysäyksellä

Norjan tuhoalueella uusi maanvyörymä – kolme ihmistä yhä kateissa

Norjan maanvyörymäalueen vieressä suunnitellaan 1 200 sian ja 200 naudan siirtämistä

Norja määrää koronatestit pakollisiksi maahan saapuville matkustajille