Ihmiset & kulttuuri

Koronaväsymys uhkaa taudin torjuntaa – "Nyt olisi syytä jakaa käytännön vinkkejä siitä, miten koronaväsymystä voi lievittää ja taistelukestävyyttä pitää yllä"

Ihmisillä on jo toimivia ratkaisuja koronaväsymyksen kitkemiseen, ja ne kannattaisi jalostaa julkisiksi malleiksi, kehottaa asiantuntija.
Jaana Kankaanpää
Kauppakeskus Jumbo Vantaalla sai ihmiset liikkeelle ostospäivä Black Fridayna marraskuun lopussa.

Miksi järkevä ihminen jättää noudattamatta koronasuosituksia? Syytä voi etsiä esimerkiksi meihin syvään iskostetusta kohtuusajattelusta, kertoo psykologian dosentti Pilvikki Absetz Itä-Suomen yliopistosta.

Monenlaiset ihmisen käyttäytymiseen annetut ohjeet ovat perinteisesti kehottaneet kohtuullisuuteen ja monipuolisuuteen, olipa kyse esimerkiksi ruokailu- tai liikuntasuosituksista.

Pandemian torjunta vaatii kuitenkin erilaista käytöstä eli jatkuvaa ohjeiden noudattamista ja valppautta. Taudin voi saada yhdestä kohtaamisesta.

"Yksinkertaistettunahan voi käydä niin, että jos monta yksilöä lipsuu pienissä asioissa, kokonaisvaikutus voi olla suuri", Absetz sanoo.

Keväällä tehtiin koronaan liittyen melkoisesti virheitä, huomauttaa ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta.

"Koronan vähättelyn siemen kylvettiin jo tammi–helmikuussa, kun taudista puhuttiin pikku flunssana, joka ei tule aiheuttamaan ongelmia. Samoin kävi maskien kanssa. Keväällä sanottiin kovin varmalla äänellä, ettei maskeista ole hyötyä. Ylipäänsä keväällä puhuttiin kauhean varmasti asioista, eikä osattu viestiä epävarmuutta."

Aivelon mukaan tässä epävarmuuden peittäminen varmuutta uhkuvilla lauseilla on monella tavoin huono strategia. Suomalaiset ovat keskimäärin koulutettua kansaa ja ymmärtävät, ettei joka kysymykseen voi antaa varmaa vastausta.

Koronaohjeistuksessa yksi ongelma on siinä, että perinteinen viestintä ei tavoita kaikkia. Aivelo huomauttaa, että viruksen leviämiseen esimerkiksi Itä-Helsingissä on tunnistettu monia syitä.

"Erityisesti maahanmuuttajat ovat moninkertaisesti alttiita, koska harva heistä voi tehdä etätyötä, monet asuvat isoissa talouksissa ja lisäksi vastassa voi olla kielimuuri. Ei kuitenkaan riitä, että ryhmä tunnistetaan, vaan viestiä pitäisi myös kohdistaa ja viedä heille."

Sosioekonomiselta kannalta katsottuna taudin leviämisen tilanne on nyt erilainen kuin keväällä, Absetz huomauttaa.

Koronaepidemian alussa covid-19-tauti levisi erityisesti ylempien sosiaaliluokkien parissa. Tauti tuli Suomeen esimerkiksi hiihtolomaa Itävallassa viettäneiden mukana ja levisi Musiikkitalolla järjestetyssä konsertissa.

Jaana Kankaanpää
Kasvomaskien yleistyminen katukuvassa on ollut osittain julkisten esimerkkien ansiota.

Korona-ajan kuvasto on liittynyt vahvasti kaupunkeihin: Alkuvuonna näimme kuvia, joissa kaupunkien katuja desinfioitiin Kiinassa. Keväällä ruumisautojen jonot täyttivät italialaiskaupunkien kadut. Sen jälkeen näimme kuvia kotimaan kaupunkien tyhjentyneistä keskustoista.

Tähän liittyy havaintoharhan mahdollisuus, Absetz huomauttaa. Haja-asutusalueilla erilaisia palveluja ja julkista tilaa on vähemmän ja ihmisten väliset kohtaamiset ovat erilaisia kuin kaupunkiympäristössä, mutta myös haja-asutusalueella on tärkeää tunnistaa tilanteet, joissa tauti voi lähteä leviämään.

"Esimerkiksi baareissa ja urheiluun liittyvissä tilanteissa koronaturvallisuuden muistaminen on haja-asutusalueella aivan yhtä tärkeää kuin missä tahansa muuallakin. Yhdysvalloista on esimerkkejä siitä, miten korona on päässyt leviämään hyvinkin harvaan asutuissa osavaltioissa."

Tartuntataudin torjunnan mahdollistavat ratkaisut ovat olleet koko maassa olemassa maaliskuusta asti, sillä Suomen yhteiskunta on perusrakenteiltaan erittäin järjestäytynyt ja toimiva, Absetz huomauttaa. Siksi jo epidemian alussa monet toisistaan riippumattomat toimijat tekivät turvallisuuteen liittyviä ratkaisuja, jotka ovat edelleen käytössä.

Kassoille asennettiin pleksejä, lattioihin kiinnitettiin turvaväleistä muistuttavia tarroja ja ravintoloissa ja erilaisissa saleissa poistettiin puolet istumapaikoista käytöstä.

Vaikka koronaturvallisuuteen kannustava infrastruktuuri olikin mahdollista rakentaa suhteellisen lyhyessä ajassa ja maskitkin vähitellen yleistyivät katukuvassa, koko korona-aika on ollut henkisesti kuormittavaa.

Maailman terveysjärjestö WHO julisti covid-19-taudin pandemiaksi maaliskuun puolivälissä, minkä jälkeen kaikkien elämä mullistui tavalla tai toisella.

Jo pelkästään epidemiaan liittyvien termien käsittäminen voi tuntua hankalalta – moni ei vielä vuosi sitten ollut kuullutkaan sanaa "leviämisvaihe", Absetz huomauttaa.

Hän toivoo, että julkisen keskustelun painopiste alkaisi siirtyä koronaväsymyksen taltuttamiseen, sillä se asettaa haasteita paitsi yksilön mielenterveydelle myös epidemian hillitsemiselle.

"Nyt olisi syytä jakaa käytännön vinkkejä siitä, miten koronaväsymystä voi lievittää ja taistelukestävyyttä pitää yllä."

Ihmiset ovat olleet koko pandemian ajan kekseliäitä siinä, miten muita on tavattu ulkona ja miten kaikenlaisia tapaamisia kaverin kanssa kahvittelusta sukukokouksiin on saatu toteutettua videoyhteydellä.

Absetz huomauttaa, että meillä on yksityisesti hyviä käytäntöjä, mutta julkiset mallit puuttuvat. Malleille olisi kuitenkin tarvetta erityisesti nyt, kun monen joulusuunnitelmat poikkeavat tavanomaisesta.

"Monet viettävät tänä vuonna joulua ensimmäistä kertaa esimerkiksi ilman isovanhempien tapaamista, joten tarvittaisiin erityisesti ideoita siihen, miten läheisten kanssa voi viettää joulua koronaturvallisesti mutta ikimuistoisesti."

Jaana Kankaanpää
Vielä keväällä kasvomaskeja ei näkynyt juurikaan, mutta alkusyksystä ne alkoivat yleistyä julkisilla paikoilla.

Maskien käyttöä voi Absetzin mukaan pitää eräänlaisena indikaattorina ihmisen muusta koronakäytöksestä. Jos käyttää maskia, on todennäköisesti omaksunut myös käsihygienian noudattamisen ja turvavälien pitämisen.

"Maskin käytössä nähdään myös esimerkin voima. Jos suosituksen antajalla itsellään on maski kasvoillaan, viesti on huomattavasti tehokkaampi", Absetz huomauttaa.

Aivelo toteaa, että vastaavasti maskin käyttämättä jättäminen luultavasti korreloi muun riskikäytöksen kanssa. Samankaltainen riskikäytösten korrelaatio pätee moniin muihinkin tartuntatauteihin.

"Pitää kuitenkin muistaa, että vaikka yksilön riskikäytös on ongelmallista muiden ihmisten kannalta, riskikäyttäytyjät ovat kuitenkin vähemmistössä."

Aivelo huomauttaa, että kesä oli epidemian torjunnassa suhteellisen helppo vaihe, sillä suomalaiset viihtyvät ja tapaavat ihmisiä kesäisin muutenkin ulkosalla.

Pimeä vuodenpuolisko kuluu kuitenkin suurelta osin sisätiloissa, mikä on ihmisten tapaamisen kannalta koronariski.

"Maskit ovat tietenkin yksi tapa vähentää riskiä, mutta kaikkiaan kysymys tiivistyy siihen, miten voimme elää mahdollisimman normaalisti ilman, että koronatilanne äityy liian hankalaksi", Aivelo huomauttaa.

Hänen mukaansa olisikin tärkeää, että valtionjohto osaisi paitsi viestiä päätökset, myös kertoa niiden taustat.

"Siis, että onko jonkin päätöksen perusteluna se, että epidemia pyritään pitämään tietyllä tasolla vai halutaanko lukemat kääntää laskuun."

Lue lisää

Riistanhoitoyhdistyksen saama valtionapu vaihtelee toiminnan aktiivisuuden ja jäsenmäärän perusteella noin 1 600 euron ja 47 000 euron välillä

Millainen yritys on vastuullinen kesätyön tarjoaja? Oikotie listasi nuorille viisi vinkkiä koronan hankaloittamaan hakuun

Pörssivuosi 2020 oli poikkeuksellinen – "Riskillä mennään ja jossain vaiheessa kupla puhkeaa"

Hoitohenkilöstöä aletaan rokottaa Keski-Suomessa ensi viikolla