Ihmiset & kulttuuri

Juuriaan voi vaalia myös huonekasvien muodossa – huonekasviharrastajan kaktuksen esi-isä lähti isoisoäidin matkaan ja selvisi jopa evakkomatkasta

Huonekasvi-innostukseen liittyy niin käsillä tekemistä kuin omien juurien vaalimista suvussa kulkeneiden kasvien muodossa.
Kari Salonen
Pelargonit ovat yksi ensimmäisenä Suomeen saapuneista huonekasveista.

Sosiaalinen media on tarjonnut hyvän kasvualustan huonekasviharrastuksen uudelle tulemiselle, kertoo Huonekasviseura ry:n puheenjohtaja Paula Heino-Linnahalme.

”Esimerkiksi omassa tuttavapiirissäni yleisin huonekasvien määrä on nolla tai yksi, mutta samanhenkisten Facebook-ryhmässä voi puhua kasveista tuntematta itseään omituiseksi”, Heino-Linnahalme naurahtaa.

Kasviharrastuksessa voi hänen mukaansa nähdä samanlaisia syklejä kuin muissakin trendeissä.

”Muistan, että esimerkiksi 1980-luvulla kasvit eivät olleet muodissa. Sisustuksessa saattoi olla vain se jukkapalmu tai limoviikuna, mutta runsasta kukkaikkunaa pidettiin outona.”

Heino-Linnahalme arvelee, että nykyinen, 2010-luvun alussa alkanut kasvi-innostus liittyy ainakin osittain haluun palata luontoon sekä sisutuslehtien ja -blogien luomiin trendeihin. Lisäksi kasvien kasvua seuraamalla saa onnistumisen elämyksiä.

Nykyään kasveja on saatavilla valtavat valikoimat, eivätkä esimerkiksi lemmikit tai pitkät poissaolot kotoa estä kasvien hankkimista, kunhan hankkii sopivia lajeja. Heino-Linnahalmeen mukaan kiinnostusta tuntuvat herättävät etenkin helppohoitoiset kasvit ja niin sanotut mummolan kasvit.

”Aina kysytään helppoa ja varmaa kasvia, mutta kyllä kaikki kasvit on mahdollista saada hengiltä. Pitää kuitenkin muistaa, että vaikka kasvi päätyisi kompostiin, siitä ei langeteta kasvinpitokieltoa, vaan aina voi hankkia uuden kasvin ja aloittaa alusta paremmilla tiedoilla ja taidoilla.”

Marketeista ja kukkakaupoista huonekasveja on helppo hankkia, mutta Heino-Linnahalmeen mukaan tehoviljellyt kasvit on yleensä syytä istuttaa uudelleen. Tietoa kasveista on helppo saada, ja lisää oppii kokeilemalla.

Vanhan ajan kasveja, tai ainakaan niiden alkuperäistä kantaa, ei Heino-Linnahalmeen mukaan välttämättä saa muualta kuin pistokkaina toisilta harrastajilta tai perintönä. Hän on kuullut useista tapauksista, joissa edesmenneen isoäidin kasvit on pelastettu ja sitten on alettu etsiä tietoa niiden hoidosta.

”Veikkaan, että vanhojen kasvien vaaliminen liittyy osittain omien juurien etsimiseen.”

Heino-Linnahalmeella itsellään on kaktus, jolla on monivaiheinen tarina. Hänen isoisoäitinsä sai tai nappasi kaktuksenpoikasen talosta, jossa oli piikana 1900-luvun alussa. Kyseisen kaktuksen poikaset ovat siirtyneet suvussa sukupolvelta toiselle ja selvinneet myös evakkomatkasta Karjalasta. Heino-Linnahalmekin on antanut kaktuksestaan poikasia tyttärelleen ja kummilapsilleen.

Huonekasviharrastuksesta voi tehdä juuri sellaisen kuin itse haluaa, Heino-Linnahalme huomauttaa. Jos ei ymmärrä pelargonioita, voi silti innostua chilien kasvattamisesta. Jos ei halua lähteä hankkimaan kasveja, voi laittaa avokadon tai sitruksen siemenen multaan.

”Ja jos pitää hifistelystä, orkideankasvatuksesta saa oikein kunnon tekniikkalajin”, Heino-Linnahalme vinkkaa.

Huonekasvien historia

  • Nykyisin huonekasveina pidettyjä kasveja kasvatettiin joissain kartanoiden kasvihuoneissa jo 1700-luvulla. Porvariskoteihin ja pappiloiden ja kartanoiden saleihin kasvit alkoivat levitä 1800-luvun alussa.
  • Suomen ensimmäisiä huonekasveja olivat muun muassa palsami, koristepaprika eli turkinpippuri, myrtti, pelargonit ja verenpisarat. 1800-luvun mittaan kasvit levisivät varakkaiden kodeista myös alempien yhteiskuntaluokkien keskuuteen, mikä sai kansan ylemmät kerrokset hankkimaan vielä eksoottisempia kasveja.
  • Fredrika Runeberg (1807–1879) on jäänyt historiaan paitsi runebergintorttujen kehittäjänä, myös yhtenä maan ensimmäisistä huonekasviharrastajista. Kun hän muutti miehensä kuoltua Porvoosta Helsinkiin, muuttokuorma sisälsi 42 ruukkukasvia.
  • Huonekasvi-innostusta latisti 1920-luvulla alkanut funktionalismin nousu.
  • Lähteet: Satakunnan museo, Kotiliesi 25.11.2019: Vanhanajan huonekasvit
Lue lisää

Kriisi ajaa suomalaiset säästämään, mutta sijoittaminen on edelleen suositumpaa länsinaapurissa

Kansallispukujen valmistaminen pitää yllä työtapoja, jotka olisivat muuten painuneet unholaan – "Kansallispukujen avulla saa aavistuksen siitä, miten taitavia ihmiset olivat vuosisatoja sitten"

Kestosuosikkien suosio säilyy ja vanhat konstit nousevat uudelleen suosioon – lue tästä, mitkä vanhat ilmiöt pitävät pintansa nykyajan myllerryksessä

Pukinkontista paljastuu tänäkin vuonna tuhansittain tätä joulun suosikkilahjaa – kyseessä on sosiaalinen ajanviete, joka ei vaadi ruudun tuijottelua