Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Ihmiset & kulttuuri

Naisleijonien maalivahti pelasi lapsena vuotta vanhempien poikien kanssa – halu kehittyä pelaajana vei hänet Ruotsiin: "En minä täälläkään rikastumaan pääse, mutta ainakaan ei tarvitse maksaa pelaamisesta"

Elämä ei saa muuttua pelkäksi jääkiekoksi, vaikka ammattilaisena pelaakin, muistuttaa Eveliina Suonpää. Hänen uusin aluevaltauksensa on virkkaus.
Daniel Eriksson/Bildbyrån
Ruotsin kielen opiskelu ei innostanut Eveliina Suonpäätä teini-ikäisenä, mutta nyt hän pelaa kolmatta kautta Ruotsin naisten jääkiekkoliigassa. "Kummasti sitä ruotsiakin oppii lisää, kun kerran on hieman pakko", Suonpää kertoo.

Monesta jääkiekkoilijasta sanotaan, että he ovat kasvaneet jäähallissa, mutta Eveliina Suonpään kohdalla se on lähes kirjaimellisesti totta.

Suonpään isä nimittäin kuului porukkaan, joka rakensi 1990-luvun lopulla talkoilla jäähallin satakuntalaisen Kiukaisten kunnan Panelian kylään. Panelian jäähalli rakentui pikku-Eveliinan silmien edessä, ja nelivuotiaana tuleva naisleijonien maalivahti pääsi luistelemaan kotikunnan jäähalliin.

Eveliina Suonpään taidot karttuivat nopeasti, sillä kirittäjänä toimi neljä vuotta vanhempi isoveli. Pikkusisko ei missään nimessä halunnut jäädä huonommaksi.

Suonpää on jälkikäteen ihmetellyt, miten vanhemmat saivat sumplittua perheen kahden ahkeran kiekkoilijan kuljetukset kunnan toiseen päähän.

"Eihän sitä lapsena tajunnut, vaan murehti pelkästään sitä, että taas olen minuutin myöhässä."

Maalivahdinalku pelasi poikien – usein itseään vuotta vanhempien – kanssa yläasteikäiseksi asti Panelian Raikkaassa.

Parikymmentä vuotta myöhemmin Suonpää ajattelee, että PaRa oli hänelle loistava kasvattajaseura, sillä hän sai pelata nimenomaan pelaamisen ilosta, eikä pelaamisessa ollut lapsena pakon tai liian kilpailun makua. Sama innostus ja ilo on säilynyt läpi vuosien, kausien ja seurojen.

"Olen muutenkin vasta vanhemmiten ajatellut, että Kiukaisissa oli turvallista kasvaa ja siellä sai vapaasti mennä. Se on melkoisen hyvä perusta sille, mitä myöhemmin uskaltaa tehdä."

Urheilu piti teini-ikäistä Suonpäätä sen verran vahvasti otteessaan, että hän lähti peruskoulun jälkeen Kuortaneelle urheilulukioon. Hänen ensiesiintymisensä maajoukkueessa nähtiin alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa Heinolassa ja Vierumäellä vuonna 2013, ja seuraavana vuonna hän kuului aikuisten olympiajoukkueeseen Sotšissa.

Tie on vienyt Suonpäätä sen jälkeen toisiinkin olympialaisiin ja kolmiin MM-kisoihin. Kirkkain mitali on hopeinen, ja se tuli vuonna 2019 Suomessa pelatuista MM-kisoista.

Maajoukkuepaidan lisäksi Suonpää on vuosien varrella nähty edustamassa niin yhdysvaltalaista Minnesota-Duluthin yliopistojoukkuetta kuin Ilvestä ja Lukkoakin. Parhaillaan hän pelaa kolmatta kautta Ruotsissa. Ensimmäiset kaksi kautta Ruotsin naisten jääkiekkoliigassa hän pelasi Linköping HC:ssä, mistä hän siirtyi Leksands IF:n riveihin.

Ruotsiin siirtyminen oli Suonpäälle luontevaa, sillä länsinaapurissa hän pääsee pelaamaan kovatasoisessa liigassa ammattilaisena. Suomeen jääminen olisi tarkoittanut esimerkiksi omien sponsorien metsästämistä.

"En minä täälläkään rikastumaan pääse, mutta ainakaan ei tarvitse maksaa pelaamisesta eikä tehdä niin paljoa muita töitä. Ruotsi tarjoaa siis minulle pelaajana paremmat puitteet kehittyä."

Suonpää on huomannut, että jos suomalainen jääkiekkoilija sattuu olemaan nainen, häneen suhtaudutaan kuten yksilölajien urheilijoihin, vaikka jääkiekko joukkuelaji onkin. Erityisesti näkyvyys sosiaalisessa mediassa tarjoaa mahdollisuuksia oman henkilöbrändin rakentamiseen.

"Kaikillehan somessa esiintyminen ei ole mitenkään luontevaa. Itse suhtaudun sosiaaliseen mediaan neutraalisti, ja ajattelen, että olen siellä työn vuoksi, en työkseni."

Taalainmaalla Keski-Ruotsissa sijaitseva Leksand tunnetaan paitsi kunnan nimeä kantavasta näkkileivästä, myös jääkiekosta. Kunnassa on noin 6 000 asukasta, mutta jäähalli vetää 8 000 katsojaa.

Suonpää on kasvanut 3 000 asukkaan kunnassa, joka on sittemmin liittynyt toiseen kuntaan, joten Leksand ei tunnu ahdistavan pieneltä.

"Ei minua haittaa nähdä samoja ihmisiä päivittäin. Minusta on myös luontevaa moikata kaikki vastaantulijat esimerkiksi järvenrannan polulla siltä varalta, että ehkä tunnen heidät. Kai minussa on jotain sisäänrakennettua maalaisen mielenlaatua."

Ruotsissa korona on pysäyttänyt jääkiekossa kaikki muut sarjat paitsi miesten ja naisten pääsarjat, eli Suonpään kausi on jatkunut koronasta huolimatta.

Vaikka korona ei ole Leksandissa näkynyt arjessa yhtä paljon kuin suurissa kaupungeissa, ei koronalta sielläkään ole vältytty. Myös Suonpää ja muutamat hänen joukkuetoverinsa saivat joulukuussa koronatartunnan.

Suonpää kokee selvinneensä koronasta vähällä. Maku- ja hajuaisti katosivat kolmeksi päiväksi, mutta sen suurempia vaivoja tauti ei hänelle aiheuttanut.

Koronaystävällisten etäisyyksien pitämistä helpottavat osaltaan ulkomaisten pelaajien asumisjärjestelyt. He nimittäin asuvat leirintäalueen mökkikylässä, joka tyhjenee talveksi matkailijoista. Kukin pelaaja majailee omassa mökissään Siljan-järven rannalla.

Koronarajoitukset ja karanteenisäännöt ovat pitäneet Suonpään syksystä asti Ruotsissa, joten hän ei ehtinyt edes jouluna Suomeen. Tavallisesti hänen jouluperinteisiinsä kuuluu pyrähdys vanhalle tutulle Panelian jäähallille vanhojen pelikaverien kanssa ja jonkin Lukon pelin katsominen paikan päällä.

Teini-ikäisenä Suonpää tuskin olisi voinut kuvitella päätyvänsä Ruotsiin. Hän nimittäin sattui uhoamaan, ettei tarvitse ruotsin kieltä mihinkään.

"Innostun ja kyllästyn nopeasti, ja innostus ruotsiin vaihtui nopeasti innostukseen saksan kieltä kohtaan."

Viimeksi vanhempiensa luona käydessään hän siivosi vanhoja koulupapereitaan ja löysi lukion viimeisen pakollisen ruotsin kurssin kokeen. Opettaja oli kirjoittanut kokeen loppuun: 'En voi uskoa, että jätät ruotsin tähän. Voi olla, että päätös kaduttaa sinua myöhemmin.'

"Tekisi mieli soittaa opettajalle ja sanoa, että joo, kyllä kaduttaa", Suonpää naurahtaa.

Hän on huomannut, että Leksandissa myös nuoriso puhuu mieluummin ruotsia kuin englantia, vaikka muualla maassa ulkomaalaiselle saatetaan puhua hyvinkin hanakasti englantia.

"Kummasti sitä ruotsiakin oppii lisää, kun kerran on hieman pakko", Suonpää lisää.

Suonpää ehti Lukossa pelatessaan aloittaa Satakunnan ammattikorkeakoulussa Raumalla englanninkieliset tradenomiopinnot. Hän on suorittanut Ruotsista käsin joitain Haaga-Helian avoimen ammattikorkeakoulun kursseja, mutta hänellä ei ole kiirettä saada tutkintoa pakettiin.

"Luistin kulkee vielä, mutta ei se enää nelikymppisenä tähän tahtiin kulje. Olen järkeillyt, että kannattaa pelata nyt, kun se on mahdollista. Ehdin opiskella ja tehdä muita töitä myöhemminkin."

Elämä ei Suonpään mielestä saa muuttua pelkäksi jääkiekoksi, vaikka hallilla tuleekin käytyä kaksi kertaa päivässä.

Suonpään uusin aluevaltaus on virkkaaminen. Kouluaikoina hän meni aina mieluummin teknisten töiden kuin tekstiilitöiden tunneille, mutta ennen joulua hän päätyi käsityökauppaan ja poistui sieltä virkkuukoukun ja lankakerän kanssa.

YouTube-videoiden avulla lanka muuttui ensin patalapuiksi. Käsityökärpänen puraisi Suonpäätä ilmeisen tehokkaasti.

"Nyt on myös puolikas lapanen valmiina."

Daniel Eriksson/Bildbyrån
Eveliina Suonpää on huomannut, että jos suomalainen jääkiekkoilija sattuu olemaan nainen, häneen suhtaudutaan kuten yksilölajien urheilijoihin.

Eveliina Suonpää

  • Syntynyt vuonna 1995 Kiukaisissa (nykyisessä Eurassa) Satakunnassa
  • Pelaa maalivahtina
  • Kätisyys: left
  • Kasvattajaseura: Panelian Raikas (PaRa)
  • Nykyinen seura: Leksands IF, Ruotsi
  • Aikuisten arvokisaedustukset: naisten MM-kilpailut 2015, 2017 ja 2019, sekä olympialaiset 2014 ja 2018
  • Arvokisamitalit: olympiapronssi, MM-hopea ja kaksi MM-pronssia
  • Menossa ensi kesänä naimisiin
Lue lisää

Hanno Möttölä iloitsee koripallon noususta ja siitä, että nyt nuoretkin uskaltavat unelmoida – "Ei tätä hienompaa valmennustyötä voi Suomessa olla!"

Hanno Möttölä on jouluihminen – vietti lapsena aikaa maalla ja auttoi vasikoita maailmaan

Koripallovalmentaja tylyttää alaikäisten ammattilaisurheilua ulkomailla – "Organisoitua lapsityövoimaa"

Jääkiekon SM-liiga aloittaa kauden koronapaineissa – Mikkelissä yhdessä katsomon osassa maskipakko