Ihmiset & kulttuuri

Millaisia ovat suomirockin matkailulaulut? Väitöskirjan mukaan matkatarinat ovat usein jatkumoa yksinäisyys-kuvauksille

Miehinen lomakarnevaali suuntautuu Viroon, Venäjälle tai Thaimaahan, nuoren tytön lomaromanssi tapahtuu Espanjassa, Norja on perheen automatkailukohde, Espanja ja Pariisi liittyvät rakkauteen.
Kimmo Haimi
Suomirockin matkailuteemaisissa lauluissa on lopulta kyse universaaleista tunteista, kuten rakkaudesta, yksinäisyydestä, pettymyksistä ja levottomuudesta.

Filosofian lisensiaatti Susanna Laamanen on tarkastellut kulttuurintutkimuksen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan suomirockin (1985–1999) matkailuteemaisia lauluja matkailijatyypin, matkakohteen kuvauksen ja matkailun affektiivisuuden (tunteisiin vaikuttamisen) näkökulmista.

Analyysissä osoitetaan, kuinka paikasta tulee keskeinen teema laulujen matkailutarinoissa. Kohdekuvausten lisäksi paikka kytkeytyy tarinan matkailijahahmoon ja matkailijan tunnekokemuksiin.

Matkailuteemaisissa lauluissa kohdevalikoima on usein kaventunut stereotyyppisiä matkailutarinoita mahdollistaviin paikkoihin.

Tutkimusaineiston kappaleissa miehinen lomakarnevaali suuntautuu Viroon, Venäjälle tai Thaimaahan, nuoren tytön lomaromanssi tapahtuu Espanjassa, Norja on perheen automatkailukohde, Espanja ja Pariisi liittyvät rakkauteen.

Susanna Laamanen on käsitellyt väitöskirjassaan esimerkiksi Miljoonasateen kappaletta Ikäväni Tallinnaan (1993).

"Laulu on tarinallista pop/rockia. Kuvaus työttömistä suomalaisista, joille Tallinna mahdollistaa juhlinnan ja niin sanotusti kokemuksen rikkaana olosta", Laamanen kertoo MT:lle.

Toinen esimerkki miehisestä lomakarnevaalista on Neljän Ruusun Bangkok, joka on julkaistu vuonna 1990.

"Se on tarina yksinäisestä suomalaisesta sekatyömiehestä, jolle kahden viikon Thaimaan loma tarjoaa pakopaikan arjesta ja identiteetinmuutoksen", Laamanen analysoi.

Nuoren tytön lomaromanssista esimerkiksi sopii Tarharyhmän vuonna 1992 julkaisema Carlos. Kappale toistaa Laamasen mukaan tuttua tarinaa lomaromansseista, kun nuori sinisilmäinen tyttö rakastuu espanjalaiseen turisteja iskevään mieheen.

Laamasen väitöskirjassa on analysoitu lukuisia muitakin kappaleita. Esille pääsevät esimerkiksi J. Karjalainen, Popeda, Juliet Jonesin Sydän, Pelle Miljoona ja Tommi Läntinen.

Rockissa esitetty matkailuestetiikka näkyy kappaleissa tavallisuuden esiin tuomisena ja matkailuilluusioiden särkymisen kuvauksina. Matkailuteemaisissa lauluissa on lopulta kyse universaaleista tunteista, kuten rakkaudesta, yksinäisyydestä, pettymyksistä ja levottomuudesta.

Lauluissa kuuluu suomalaiseen rockiin liitetty humoristisuus, mutta samalla laulut nostavat esiin myös syvempiä teemoja. Suomirockin matkailutarinat ovat osaltaan jatkumoa suomalaisen iskelmän yksinäisyyskuvauksille.

Matka voi olla niin pakoa arjesta kuin levottomuuteen liittyvää liikkeellä oloa; eräänlaista matkailullista pyhiinvaellusta. Se voi sisältää niin karnevalismia kuin syvempää oman eksistenssin pohdintaa.

FL Susanna Laamasen väitöskirja Suomirockin matkailutarinoiden rakentuminen 1985–1999 tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa.

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Hannu Salmi Turun yliopistosta ja kustoksena professori Helmi Järviluoma-Mäkelä Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa 5. helmikuuta. kello 12 alkaen.

Lue lisää

EU epäonnistunut koronan torjunnassa

Tuhat Suomen menestyneintä hittiä listattu – kärkikolmikkoon nousevat Mauno Kuusisto, Tapio Rautavaara ja JVG

Helena Petäistö ehdottaa: mummonmökeistä Suomen matkailun vetonaula – Kunnat tuntevat mummonmökkinsä, MTK tuntee maaseudun ja maatilamajoituksella on verkostonsa

Petäistö: Mikä taho tekisi mummonmökeistä matkailun vetonaulan?