Ihmiset & kulttuuri

Kommentti: Kaikki sivistys on lähtöisin Turusta... Runebergkin!

Tällattis siis Turuus. Hyvää Runebergin päivää – ja torttupäivää kans!
Lihr, J. C., Historian kuvakokoelma / Museovirasto
Kansallisrunoilija J.L. Runeberg kehitti runomittaansa opiskeluvuosinaan Turussa.

Turun Sanomien entinen kollegani Jouko Grönholm mainiossa kirjassaan Kirjojen Turku osoitti pistämättömästi, että likipitäen kaikki sivistys Suomessa on lähtöisin... niin, Turusta.

Tuleva kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergkin etsi hänkin tyyliään Turussa.

”Runebergin nimi oli kirjoitettu yliopiston eli Turun akatemian matrikkeliin 3. lokakuuta 1822. Kaksi päivää myöhemmin merkintä sai seurakseen J.V. Snellmanin ja viikon kuluttua Elias Lönnrotin nimet.”

Historiankirjoissa on kuvailtu, kuinka pietarsaarelais-vaasalainen Runeberg tunsi varsinkin ensi alkuun muukalaisuutta Turussa.

"Aurajoen rantojen ja Turun romantiikan kaupunki näyttäytyi perin toisenlaisena kuin tuttu pohjalainen miljöö. Runebergilla ei ollut keikarinhaaveita; hän ei välittänyt astella salonkeihin eikä hänestä tullut seurapiirien leijonaa", kirjoittaa Grönholm.

Opiskelutoveri Lönnrot kävi sentään Turussa tanssikoulun – mutta Runeberg lähti mieluummin Kupittaan kentälle lyömään keilaa.

Runebergin ensimmäinen Turun-kausi kesti puolitoista vuotta eli kolme akatemian lukukautta.

Tulevan kansallisrunoilijan myöhempiä turkulaisia miljöitä oli esimerkiksi luostarikortteli Aurajoen rannalla; siellä hän asui fyysikko ja runoilija Johan Jakob Nervanderin huonetoverina. Saarijärvellä ja ja Ruovedellä vietetyn ajanjakson jälkeen Runeberg palasi Turun akatemiakaupunkiin vuoden 1826 alussa. Kevätlukukaudella 1827 Runeberg siirtyi asumaan Ryssänmäen rinteelle lähelle Hämeen tullia.

Jo kesäkuussa 1827 hän oli valmis suorittamaan viimeiset tenttinsä. Tutkinto ja promootio olivat akatemian historian viimeiset ennen Turun paloa.

Fredrikansa Runeberg tapasi Paraisilla työskennellessään piispa Jaakko Tengströmin lastenlasten kotiopettajana. Fredrikan torttuleipomukset ovat maineensa veroiset edelleen!

Kotivalo / Wikimedia Commons
Alma mater. Turun yliopistonmäellä opiskelijakolmikko J.L. Runeberg, Elias Lönnrot ja J.V.Snellman seisovat kivipaadellaan. Harry Kivijärven teos on vuodelta 1968.

"En färd från Åbo" -runo kertoo lähdöstä Turun maisemista. Syyskuussa 1828 Runeberg jätti jäähyväiset opiskelukaupungilleen: edessä oli muutto Helsinkiin ja myöhemmin Porvooseen.

Runeberg poikkesi myöhemmin lyhyesti Turussa 1840- ja vielä 1850-luvuillakin.

Helsingissä ja Porvoossakin voi käydä, mutta kukapa meistä Turussa opiskelleista ei tämän tästä palaisi edelleenkin Turkuun!

Kimmo Lundén
Jouko Grönholmin "Kirjojen Turku" -teoksen perusteella tulee vakuuttuneeksi siitä, että Turku on Suomen kirjallisimpia kaupunkeja.

Tällattis siis Turuus. Hyvää Runebergin päivää!

Ja hyvää torttupäivää kans!

Lue aiheesta lisää: Kirja-arvio: Turussahan ovat asuneet ja eläneet likipitäen kaikki suomalaiset kirjailijat – "turkulaisuus näyttäytyy oikullisena mielenmaisemana"

Jukka Pasonen
Fredrikan torttuleipomukset ovat maineensa veroiset edelleen!

Lue lisää

Kirja-arvio: Turussahan ovat asuneet ja eläneet likipitäen kaikki suomalaiset kirjailijat – "turkulaisuus näyttäytyy oikullisena mielenmaisemana"

Turkulaisessa tutkimusravintolassa tulkitaan mikroilmeitä ja punnitaan ruoka grammalleen – Flavoriassa lounastaa päivittäin 1 000 ihmistä

Suomen ensimmäinen sanomalehti ilmestyi 250 vuotta sitten – Lehti oli kahdeksansivuinen, pienikokoinen ja valistava, eivätkä Turun tulipalo, Ruotsin kuninkaan kuolema ja Yhdysvaltain vapaussota ylittäneet sen uutiskynnystä

Runeberg, Linna, korona ja eliittipaniikki