Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Ihmiset & kulttuuri

Väestöliiton johtajan mielestä syntyvyyttä täytyy tukea aivan kuten työllistymistä: "Väestön tärkein moottori ovat syntyvät lapset ja nyt käsillä on ennennäkemätön romahdus"

Väestöliiton johtaja Anna Rotkirch purkaisi perheellistymisen esteitä. Hän tutkii myös ikääntyvien parisuhteita.
Sanne Katainen
"En ikinä ajatellut, että elämä loppuu, jos saa lapsia. Lapsuudessani tunsin monen lapsen äitejä, joilla oli hyvin kiinnostava elämä", pohtii kolmen lapsen äiti Anna Rotkirch. Hän toivoo, että Suomesta tehdään mahdollisimman lapsiystävällinen maa. Toiveena on, että sote-uudistus osaltaan edistää lapsi- ja perhepalveluiden kehittämistä.

Lapsia syntyy Suomeen yhä vähemmän, joten maamme väkiluvun arvioidaan kääntyvän laskuun vuonna 2031. Maahanmuuttokaan ei laskua paikkaa. Moni nuori pohtii, montako lasta on sopivaa tehdä vaikkapa uran ja ilmastonmuutoksen kannalta.

"Jännää, että ajatellaan, että Suomeen syntyvä lapsi olisi ilmaston vastainen asia", Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch harmittelee nykyajan paineita.

Aiheeseen pureudutaan maaliskuussa julkaistavassa väestöpoliittisessa selvityksessä, jonka Rotkirch on tehnyt valtioneuvostolle. Edellisestä selvityksestä on hurahtanut yli 15 vuotta, joten päättäjien on aikakin syventyä taas väestöpolitiikkaan.

Väestöpolitiikka on pinnalla myös EU:ssa, jossa nähdään, että maiden toimintakyky on vahvasti kytköksissä väestön kehitykseen.

Lisääntymisen esteitä pitäisi Rotkirchin mielestä purkaa ja kuunnella samalla ihmisten toiveita. On tutkittu hyvin vähän, miksi ihmiset eivät halua lapsia tai kokevat, etteivät voi lisääntyä nykyisessä elämäntilanteessaan.

On huomattu, että kasvukeskuksissa asuvat perheellistyvät keskimäärin myöhemmällä iällä. Kaupungeissa väki on koulutetumpaa ja asuminen kalliimpaa. Maaseudulla lapsia saadaan nuorempina. Toisaalta esimerkiksi Etelä-Karjalassa lisäännytään yhtä vähän kuin pääkaupunkiseudulla.

Alueiden välillä on eroja siinä, kuinka suuri osa porukasta on miehiä ja naisia.

Aluepolitiikka onkin syntyvyyden keskiössä. Miten mahdollistetaan, että perheet voivat asua maaseudulla ilman, että lasten koulumatkat venähtävät? Tai mitä tarkoittaa lasten kannalta se, että vanhemmat asuvat eri kunnissa?

Kaksoiskuntalaisuus on tapetilla koronan myötä. Rotkirch yllättyi selvitystyötä tehdessään tiedosta, että monissa kunnissa on enemmän vapaa-ajan asuntoja kuin vakituisia.

Monissa EU-maissa kaupungistumisen on huomattu hidastuneen jo ennen koronaa. Kenties sama kehitys on meneillään Suomessa.

Rotkirchin mielestä olisi kummallista ajatella, ettei syntyvyydelle voisi tai pitäisi tehdä mitään. Sama kuin ajateltaisiin, ettei vaikkapa työttömyydelle tai asunnottomuudelle mahdettaisi mitään.

Niin monet tekijät vaikuttavat syntyvyyteen. Selvittämällä niitä voitaisiin tukea perheellistymistä.

"Yhteiskuntapolitiikka vaikuttaa aina ihmisten toiveisiin ja mahdollisuuksiin. Väestön tärkein moottori ovat syntyvät lapset ja nyt käsillä on ennennäkemättömän suuri romahdus. Mitä se kertoo meistä yhteiskuntana ja väestönä?"

Rotkirch kannustaa päättäjiä pohtimaan ilmiötä ja miettimään mahdollisia tukitoimia. Ehkäpä sote-uudistus osaltaan auttaa lapsi- ja perheystävällisten palveluiden kehittämistä.

"Hyvinvoinnin kannalta perheellistyminen on ytimessä. Ihanne on, että meillä on lapsiystävällinen yhteiskunta, johon jokainen lapsi on tervetullut."

Keväällä Rotkirch paneutuu tutkimusprojektiin ikääntyneiden parisuhteista. Ihmiset elävät nykyään pidempään ja pysyvät toimintakykyisinä. Mitä se tarkoittaa parisuhteiden kannalta?

Parisuhdetutkimuksissa on perehdytty useimmiten alle 50-vuotiaisiin ja mielenkiinto on kohdistunut lastensaantiin. Rotkirchin tiimi selvittää, mitä sen jälkeen tapahtuu. Moniko on eronnut tai jäänyt leskeksi ja millaisia mahdolliset uudet parisuhteet ovat? Osa esimerkiksi ei halua muuttaa yhteen, vaan mieluummin seurustelee vapaammin.

Hyvinvoinnin kannalta kumppani on tutkimusten mukaan yksi keskeisimpiä tukipilareita. Parisuhde vaikuttaa myös palvelujen tarpeeseen. Asuinpaikka puolestaan voi ratkaista, kuinka helposti yksineläjä tapaa potentiaalisen kumppanin.

Suuret ikäluokat ovat tehneet monia asioita eri tavalla kuin aiemmat sukupolvet. Esimerkiksi avioerot ovat yleistyneet heidän keskuudessaan ja ikisinkkujakin on enemmän.

Rotkirchin mukaan nykyään puhutaan, että 65–74-vuotiaat ovat myöhäisessä keski-iässä.

He tekevät erilaisia ratkaisuja ja haluavat eri asioita kuin mitä ikääntyneiden ihmisten on perinteisesti ajateltu haluavan.

Rotkirch on itse 54-vuotias. Huvittuneena hän kertoo, että reilu parikymppinen työpsykologi oli tiedustellut hänen suurin piirtein samanikäiseltä ystävältään, joko eläkeikä siintää mielessä ja onko haaveena muutto Aurinkorannikolle.

Ystävyksistä ajatukset tuntuivat hyvin kaukaisilta ja vanhanaikaisilta.

Helsingin Käpylässä asuvalla Rotkirchillä on kolme lasta, joista yksi teini-ikäinen asuu kotona. Useampikin toimittaja on ihmetellyt, miten kolmen lapsen äiti on ehtinyt lukea itsensä tohtoriksi, asua useissa maissa sekä kirjoittaa lukuisia kirjoja kaiken työnteon ohessa. Miten aika riittää kaikkeen?

Rotkirch naurahtaa, ettei se hänellä riitäkään. Eteenpäin ajaa halu oppia jatkuvasti uutta.

"En ikinä ajatellut, että elämä loppuu, jos saa lapsia. Lapsuudessani tunsin monen lapsen äitejä, joilla oli hyvin kiinnostava elämä."

Hän myöntää kuitenkin kolmatta lasta suunnitellessaan tehneensä "riskianalyysin". Sen tulos oli, että monet kolmen lapsen vanhemmat ovat yhä järjissään. Vauva-aikana aikaa tuntui olevan jopa enemmän, kun muita häiriötekijöitä oli vähän ja lapset olivat hyviä nukkumaan.

Rotkirchin perhepiiriin kuuluu paljon väkeä, muun muassa kolme sisarusta lapsineen. Heidän tukensa on tärkeää.

Ajankäyttötutkimusten mukaan perheiden sosiaaliset verkostot ovat supistuneet. Kotitalouksissa asuu yhä vähemmän ihmisiä ja tapaamiset kasvokkain ovat harventuneet. Sosiaalinen media on korvannut kyläilyjä.

"Jos perheyhteisöön kuuluu vain yhdestä kolmeen ihmistä, ollaan hyvin haavoittuvaisia, jos yksi esimerkiksi sairastuu", Rotkirch pohtii.

Onneksi eliniän pitenemisen myötä isovanhemmat ovat pidempään läsnä lastenlastensa elämässä ja osallistuvat keskimäärin melko aktiivisesti. Lisäksi uusioperheiden myötä lasten elämässä on enemmän ihmisiä. Koko kylä kasvattaa -ajatuksessa on itua.

Se Rotkirchiä mietityttää, että isistä yhä vain joka neljäs käyttää kaikki isyysvapaansa. Tilanne on pysynyt samanlaisena vuosikymmeniä. Aihe on tuttuakin tutumpi, sillä Rotkirchin isä ajoi jo 1960-luvulla eteenpäin ajatusta, että isät pitäisivät perhevapaita.

"Tuntuu oudolta kirjoittaa suosituksia, joita isäni kirjoitti jo liki 60 vuotta sitten", tutkimusprofessori hymyilee.

Anna Rotkirch aloittaa tänään MT:n Tiede-sivun kolumnistina.

Sanne Katainen
Anna Rotkirch on syntynyt Helsingissä, mutta isän puolen suku tulee Kouvolasta ja äidin Tammisaaresta, jossa Rotkirch viettää paljon aikaa.

Anna Rotkirch

  • Väestöliiton tutkimusprofessori, Helsingin yliopiston dosentti.
  • Valtiotieteen tohtori.
  • Tutkimusalueita muun muassa perhe- ja naistutkimus sekä Venäjä.
  • Kirjoittanut useita kirjoja, kuten Yhdessä – Lasten kasvatus ei ole yksilölaji.
  • Perheen kuuluu kolme lasta ja mies.
  • Asuu Helsingin Käpylässä, mutta tekee etätöitä myös Tenholassa Tammisaaressa.
  • Harrastaa kuntoilua, lukemista ja tanssia.

Lue lisää

Lapsia syntyi enemmän ja ihmisiä kuoli vähemmän kuin vuosi sitten – pakkasella pysyvää väestönkehitystä paikkasi maahanmuutto

Etlan karu arvio: Matala syntyvyys hidastaa pysyvästi talouskasvua 2040-luvulta alkaen

Suomessa syntyi alkuvuonna 717 lasta enemmän vuodentakaiseen verrattuna

Evan kysely: Epävarman tulevaisuuden arvellaan alentavan myös syntyvyyttä