Ihmiset & kulttuuri

Tönkkösuolattua kinkkua ja hintalaput pakastealtaan pohjalla – ruokakauppa on kokenut melkoisen mullistuksen viime vuosikymmeninä

Sosiaalinen media saa parhaimmillaan puoli kylää liikkeelle, eikä se olisi ollut vielä pari vuosikymmentä sitten mahdollista, pohtii pitkän linjan kauppias Kimmo Sampo.
JOKA, Hannu Lindroosin kokoelma / Museovirasto
Ruokakaupoissa ovat viime vuosikymmeninä mullistuneet niin hinnoittelu kuin asiakkaiden tavoittaminenkin. K-kauppa Hagelin Utsjoella Lapissa vuonna 1983.

Ruokakauppojen viime vuosikymmeninä kokema muutos on yhdistelmä tekniikan kehitystä, maailman avautumista ja hygieniatason paranemista, kertoo K-Supermarket Euran kauppias Kimmo Sampo.

Sampo on työskennellyt kaupan alalla kuudella vuosikymmenellä. Vuonna 1979 hän allekirjoitti työsopimuksen Huittisten osuuskaupan kanssa, ja vuodesta 1992 hänellä on ollut oma kauppa Eurassa Satakunnassa.

Ensimmäiset vuodet kyseessä oli T-kauppa, vuosina 1995–2006 Spar ja vuodesta 2007 alkaen K-Supermarket. Logot ovat vaihtuneet, mutta kauppias pysynyt.

Vaikka asiakkaat kantavat ruokakaupasta kotiin vuosikymmenestä toiseen maitoa ja leipää, kauppakassin täyttymistä edeltää melkoisen erilainen tapahtumaketju kuin vuosikymmeniä sitten. Oma lukunsa on myös kaupan aukioloaikojen vapautuminen, mikä on osaltaan lisännyt kauppiaan työtunteja.

Sammon mukaan viivakoodit ovat nuorille kauppiaille niin itsestäänselvä asia, ettei moni tule edes ajatelleeksi, millaista hinnoittelu oli vielä muutamia vuosikymmeniä sitten.

Osalle tuotteista oli pikakoodit kassalla ja työntekijöiden muistissa, mutta osa tuotteista hinnoiteltiin pikku lappusilla. Tarralappu tarttui helposti huoneenlämpöiseen kartonkipakkaukseen, mutta pakastealtaan hyiset muovipakkaukset olivat toinen juttu. Hinnoittelijalta jäätyivät näpit, ja hintalaput karkasivat mielellään altaan pohjalle.

Kylmälaitteet ovat nykyään huomattavasti turvallisempia kuin ennen, Sampo huomauttaa. Nykylaitteissa tekniikka osaa ilmoittaa mahdollisista ongelmatilanteista.

Viileille ja kylmille lämpötiloille onkin nykyajan kaupoissa kysyntää, sillä tuoretuotteiden valikoima on aivan eri luokkaa kuin vielä 30–40 vuotta sitten. Broileria sai tuolloin vain pakasteena, appelsiineja vain talvella ja kotimaista kurkkua ja tomaattia vain kesäkaudella. Nykyään broilerit napataan kärryyn jääkaappikylminä, kotimaisia vihanneksia saa ympäri vuoden ja appelsiineja vaikka juhannuksena.

Sampo muistelee, että 1980-luvulla palvaamot lisäsivät kesällä palvikinkkuihin niin hurjia määriä suolaa, että kinkut olivat aivan valkoisia vietettyään päivän kaupan hyllyssä.

”Hygieniataso on nykyään todella korkea, mutta siitä täytyy jokaisen pitää tarkkaan kiinni. Koska ruokaan ei enää ajeta entisajan määriä suolaa ja nitriittiä, äkkiähän se liian lämpimässä pilaantuu.”

Uransa alussa Sampo työskenteli erityisesti lihatiskillä. Naudat tulivat kauppaan ruhoina, ja jauhelihaksi ne muuttuivat vasta kaupassa.

Sampo muistelee, että vielä 1980-luvulla lainsäädäntö määräsi, että liha täytyy jauhaa asiakkaan silmien edessä, jotta asiakas voi olla varma, mitä on ostamassa.

Järki sanoi, että lihamyllyn pitäminen lihatiskin takana huoneenlämmössä koko kaupan aukioloajan oli sulaa hulluutta, mutta määräys oli määräys. Koska lihamyllyyn jää joka käyttökerran jälkeen hieman lihaa, se houkutteli bakteereita ja kesäkuumalla pahimmillaan myös kärpäsiä.

Asiakkaiden yksityisyydensuoja on parantunut viime vuosikymmeninä, Sampo huomauttaa. Vielä 2000-luvussa kassajärjestelmä saattoi kertoa Sammolle esimerkiksi, että kaupassa joka päivä asioiva henkilö ei ostanut välttämättä euromäärällisesti suurilla summilla.

”Nykyään järjestelmät antavat tietoa asiakkaiden käyttäytymisestä ylipäänsä, mutta yksittäisen asiakkaan ostohistoria on salaista tietoa. En siis tiedä esimerkiksi kymmentä parasta asiakastani.”

Tietotekniikan kehittyminen on mahdollistanut esimerkiksi personoidut tarjoukset. Jos asiakkaan ostohistoriassa ei ole grammaakaan kissanruokaa, kone osaa arpoa hänelle muuta kuin kissanruokatarjouksia.

Kauppiasuransa aikana Sampo on ottanut haltuun jos jonkinlaista teknologiaa, mutta nykyään hänellä on tapana antaa lastensa ottaa tekniikka ensin haltuun ja opettaa tarpeelliset taidot isälleen. Sammon kolme lasta ovat mukana vanhempiensa yrityksessä.

Jälkikasvu hoitaa myös sosiaalisen median päivitykset, vaikka isä saattaakin olla päivityksen mannekiinina.

Sosiaalinen media mahdollistaa salamannopean reagoinnin erilaisiin tilanteisiin. Niin kävi esimerkiksi viime vuonna, kun kuljetusliikkeen auto suistui tieltä, ja kaikki kuormassa olleet suklaasuukot kolhiintuivat.

Sampo osti yhdellä puhelulla koko suklaasuukkovuoren ja laittoi ne edullisella hinnalla myyntiin omassa kaupassaan. Kaupan Facebook-sivulle ilmestynyt päivitys sai ostajat liikkeelle vauhdilla, joka ei olisi ollut vielä 15 vuotta sitten mahdollinen.

”Facebook-päivityksen avulla puoli kylää lähti liikkeelle, ja kolmessa tunnissa kaikki oli myyty.”

Historian kuvakokoelma, Jarmo Poutasen kokoelma / Museovirasto
Vielä muutama vuosikymmen sitten appelsiineja sai lähellä talvella ja kotimaisia kasvihuonevihanneksia vain kesällä. Nykyään sesonkien rajat ovat hälvenneet. Kuva 1980-luvun lopulta tai 1990-luvun alusta.

Päivittäistavarakauppa Suomessa

  • Suomen päivittäistavarakaupan markkinajohtaja on S-ryhmä 46 prosentin markkinaosuudellaan. K-ryhmän osuus on 37 prosenttia.
  • Lidlin markkinaosuus on 10 prosenttia ja Tokmannin 3 prosenttia. Muiden osuudet jäävät alle prosenttiin.
  • Vuonna 2020 päivittäistavarakaupoissa myytiin elintarvikkeita ja alkoholittomia juomia 14 miljardilla eurolla. Kasvua edellisestä vuodesta oli yli 7 prosenttia.
  • Viime vuonna vihannesten myynti kasvoi eniten vuoteen 2019 verrattuna, kun taas esimerkiksi makeisten myynti kehittyi keskimääräistä elintarvikkeiden myynnin kasvua hitaammin.
  • Lähde: Päivittäistavarakauppa ry:n tiedote 5.2.2021 ja tilastot markkinaosuuksista vuonna 2019
Lue lisää

Ennen kännykkäaikaa metsäalan maastoharjoitukset olivat täynnä yllätyksiä: "Joskus oli intoa enemmän kuin tolkkua, ja ensimmäisen päivän jälkeen kyseltiin, että mitä olisi pitänyt tehdä, missä ja miten"

Voiko maaseutua tuoda?

Tuleeko ruokakaupasta elämyskeidas, jossa robotti valitsee tuotteet juuri minulle? Viisikymppinen Citymarket-ketju kurkisti tulevaisuuteen

Ruokakauppa kasvoi vauhdilla