Ihmiset & kulttuuri

Kun Esa Räsänen sokeutui parikymppisenä, hän ei jäänyt surkuttelemaan kohtaloaan – perusti perheen ja hieronta-alan yrityksen

Räsänen tarjoaa klassista hierontaa. Asiakkaita käy 15-vuotiaista 85-vuotiaisiin. Yleisimmät vaivat liittyvät Räsäsen mukaan tietokonetyöskentelyyn.
Johannes Tervo
Esa Räsänen tunnetaan huumorintajuisena hierojana, joka osaa nauraa myös itselleen. ”Täällä saa puhua kaikesta, vaikka politiikasta, jos huvittaa. Aika monesti hieroja on myös jonkinlainen psykologi. Asiakkaan on helppo avautua samalla, kun hän katselee lattiaa.”

Nyt saa niskajumi kyytiä. Esa Räsäsen sormet löytävät hartioista kivuliaan kyhmyn. Hän hieroo viheliästä pattia keskittyneesti ja pitkäkestoisesti. Tekisi välillä mieli parkaista.

Räsänen on työskennellyt hierojana viisitoista vuotta. Hänellä on oma vastaanotto Ilmajoella. Miehen erottaa muista hierojista se, että hän ei näe.

Sokeudesta ei ole hänen mukaansa hierojan ammatissa mitään haittaa.

”Asiakkaani eivät ole siitä moksiskaan. Olen sanonut heille, että tuskin olisin tässä ammatissa ilman sokeutumista ja sinulla olisi edelleen kipeät paikat”, hän naurahtaa.

Räsänen syntyi Mikkelin maalaiskunnassa, mutta varttui Lappeenrannassa. Lapsuus ja nuoruus kuluivat pitkälti urheillessa. Menevä nuorukainen harrasti jääkiekkoa, salibandya ja maastojuoksua.

Peruskoulun jälkeen Räsänen opiskeli rakennusalaa ja työskenteli kirvesmiehenä.

Diabetes hänellä todettiin jo lapsena. Keväällä 2001 se alkoi aiheuttaa silmäpohjamuutoksia. Tutkimuksissa selvisi, että silmäpohjiin oli kasvanut uudissuonia, jotka voivat johtaa sokeutumiseen.

Silmäleikkaus päätettiin tehdä nopeasti.

”Näkökenttäni alkoi sumentua. Silmäleikkaukseen mennessäni oikeassa silmässä oli vielä jonkinlainen näkökyky, mutta vasemmassa vain valotaju”, Räsänen kertaa.

Ensimmäinen laserleikkaus oli lokakuussa 2001. Räsänen oli ollut kaksi päivää aiemmin rakennustyömaalla ja leikkauspäivän aamuna hänet valittiin Piippolaan sisustusrakentajalinjalle.

Silmäkirurgin ennusteen mukaan näön piti palautua leikkausta seuraavan kahden kuukauden aikana.

Räsänen odotteli näön kirkastumista, mutta päinvastoin maailma alkoi pimetä pikkuhiljaa.

”Viimeinen näkömuistoni on, kun katsoin televisiosta Simo Frangénin Matka maail­man ympäri -ohjelmaa. Näin oranssit pallot ja Simon vaalean käden.”

Muutama viikko leikkauksen jälkeen Räsänen sai diagnoosin: hän on sokeutunut pysyvästi. Ensijärkytystä lievensi se, että hän osasi valmistautua pahimpaan.

”Minulle oli muodostunut muutaman kivitalon kokoinen itsetunto, mutta tuomion kuultuani pari taloa romahti alas. Henkisten voimavarojeni ansiosta en kuitenkaan masentunut ihan totaalisesti, eikä katkeroituminen olisi auttanut mitään.”

Sokeutumisen aikoihin Räsäsen elämässä tapahtui paljon. Hän solmi ensimmäisen avioliiton ja muutti Piippolaan, josta myös silloinen vaimo sai opiskelupaikan.

Ensimmäisenä kouluaamuna puoliso lähti opiskelemaan, mutta Räsänen jäi sängyn pohjalle makaamaan.

Hän päätti kuitenkin nousta ja ryhdistäytyä.

”Olen kova kahviaddikti. Ihan ensimmäisenä päätin opetella keittämään kahvia ilman ulkopuolista apua. Siihen löytyivät keinot, mutta nykyään se sujuu vielä joutuisammin.”

Vuonna 2004 Räsänen alkoi opiskella Espoon näkövammaisten ammattikoulun sokean taitoihin valmentavalla linjalla. Lopulta hän päätyi suorittamaan hierojan ammattitutkinnon.

Ammattikoulussa hän tapasi nykyisen vaimonsa Mervi Räsäsen, joka myös sokeutui parikymppisenä.

Salamarakastunut pari muutti pikavauhtia yhteen Mervin kotipaikkakunnalle Seinäjoelle. Heidän esikoislapsensa syntyi vuoden sisällä ensitapaamisesta. Nyt heillä on kaksi tytärtä. Sitä voi pitää ihmeenä, sillä molemmille vanhemmille oli todettu, etteivät he voi saada lapsia.

Räsänen valmistui hierojaksi vuonna 2006. Työharjoitteluvaiheen jälkeen hän harjoitti ammattiaan Seinäjoen kihlakunnan ja poliisilaitoksen palkkalistoilla. Sen jälkeen hän toimi Ilmajoen Kisailijoiden hierojana.

Kun sopimus seuran kanssa päättyi, Räsänen perusti oman vastaanoton Ilmajoen keskustaan. Viihtyisä toimipiste sijaitsee funkkistyylisessä kivitalossa Kyrönjoen rannalla.

”Tänne maaseudun rauhaan on aina kiva tulla. Vuokrataso on alhaisempi kuin Seinäjoella, eikä täällä ole paikoitusongelmia.”

Räsänen tarjoaa klassista hierontaa. Asiakkaita käy 15-vuotiaista 85-vuotiaisiin. Yleisimmät vaivat liittyvät Räsäsen mukaan tietokonetyöskentelyyn.

Nuorten asiakkaiden määrä on noussut huolestuttavasti vuosikymmenen aikana.

”Älypuhelinta pidetään staattisesti kasvojen edessä ja siitä seuraa niska- ja selkäkipuja. Kutsun sitä somelihasten jumiksi.”

Räsäsen hierontapalveluille riittää kysyntää. Asiakkaita käy maakunnan ulkopuolelta, ja ajanvarauskalenteri on usein täynnä. Pisimmät asiakassuhteet ovat peräsin työuran alkuajoilta. Räsänen ei hiero liukuhihnaperiaatteella, vaan jokaisen asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioidaan.

”Jos asiakas sanoo, että vasen hartia on kipeä, niin silloin keskitymme siihen. Palvelun pitää olla yksilöllistä.”

Räsäset elävät tavallista lapsiperheen elämää. He ovat lomailleet muun muassa Roomassa, Lontoossa ja Pariisissa.

Räsänen harrastaa para­keilaus­ta. Mikäli koronatilanne sallii, hän osallistuu toukokuussa Seinäjoella käytäviin SM-kilpailuihin.

Hän toivoo, että näkövammaisia kohdeltaisiin tasavertaisesti arjen kohtaamisissa.

”Jos liikun avustajani kanssa ja kysyn jotain, niin vastapuoli vastaa usein avustajalleni eikä minulle. Usein käy myös niin, että näkövammaiselle vastataan huutaen, vaikka meidän kuulossamme ei ole mitään vikaa.”

Teknologian kehitys on mullistanut näkövammaisten elämän tällä vuosituhannella.

Kun Räsäsen menetti näkönsä, kännykän pikavalintoihin sai tallennettua vain muutaman puhelinnumeron. Nykypäivän älypuhelimista löytyy runsaasti näkövammaisten arkea helpottavia sovelluksia, kuten ruudunlukuohjelmia, reittioppaita ja kalentereita.

Räsäsen pitää suurimpana haasteena laitekannan uusimisesta aiheutuvia kustannuksia. Moni näkövammainen saa pientä eläkettä. Uuden tietokoneen tai puhelimen hankkiminen on heille taloudellisesti kova sijoitus.

”Vammaispalvelulain mukaan hankintoihin on mahdollista saada 50 prosenttia tukea, mutta kaikki kunnat eivät sitä myönnä.”

Lähes 20 vuotta kestäneen sokeutensa aikana ihmisten kasvot ovat kadonneet Räsäsen muistista totaalisesti.

”En ole nähnyt koskaan lapsiani ja anoppiani. Arvaapa, kumpi harmittaa minua enemmän”, supliikkimies murjaisee.

”Usein käy niin, että näkövammaiselle vastataan huutaen, vaikka meidän kuulossamme ei ole mitään vikaa”, Räsänen kertoo.

Esa Räsänen

Koulutettu hieroja. Oma hieronta-alan Komiat käret -yritys Ilmajoella. Pohjanmaan näkövammaiset ry:n hallituksen jäsen.Syntynyt Mikkelissä, asuu Seinäjoella.Perheeseen kuuluvat vaimo sekä 10- ja 15-vuotiaat tyttäret.Harrastaa jääkiekon seuraamista ja parakeilausta. On rakentanut apuvälineekseen suuntakaiteen, jonka avulla saa askelluksen kohdalleen keilaradalla.

Lue lisää

Kuinka sokea laittaa ruokaa? Kaisa Penttilä: "Sormet ovat miun silmät"

Väitöstutkimus: Kalaöljy ja probiootit eivät auta raskausajan painonhallinnassa tai vähennä raskausajan diabeteksen riskiä

Diabetes saattaa aiheuttaa myös sokeutta – Suomessa on lähes tuhat diabeteksen vuoksi näkövammautunutta

Laihduttamisella voi olla monia terveyshaittoja pitkällä aikavälillä – yksi niistä on lihominen