Ihmiset & kulttuuri

Tutkijan mukaan salaliittoteorioihin uskotaan muuta väestöä enemmän uskonnollisten liikkeiden parissa

Salaliittoteoriat leviävät nykypäivänä lähinnä internetissä.
Jukka Pasonen
Salaliittoteoriat leviävät nykypäivänä lähinnä internetissä, joten ajatukset ovat globaaleja, eikä meillä Suomessa ole olemassa mitään niin sanottuja omia salaliittoteorioita.

Salaliittoteorioihin uskominen on tutkimusten mukaan hieman muita yleisempää eräiden uskonnollisten liikkeiden piirissä. Niitä on havaittu ainakin tiettyjen herätyskristillisten liikkeiden piirissä, kertoo Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan yliopistonlehtori Teemu Pauha. Myös joogan harjoittajien parissa on Suomessa levinnyt uskomuksia salaliitoista. "Salaliittouskomukset saattaisivat olla tyypillisempiä sellaisissa piireissä, joissa muutenkin esiintyy vaihtoehtoajatuksia."

Pauha ei suoraan allekirjoita sitä, että salaliittoteorioihin uskominen olisi yhteydessä varsinaiseen kääntymysprosessiin. "Olisin itse taipuvaisempi ajattelemaan, että tässä voi olla kyse siitä, että ihmiset tuppaavat omaksumaan sellaisia ajatuksia, joita heidän lähipiirillään on."

Uskomusten muuttumisessa Pauhan mukaan on kiinnostavaa, että kerran omaksutusta uskomuksesta ollaan melko haluttomia luopumaan. Tämä selittää sitä, miksi esimerkiksi salaliittoteorioihin uskovien ihmisten pään kääntäminen on niin vaikeaa.

Tutkimusten mukaan salaliittopiirien lisäksi esimerkiksi vaihtoehtolääkinnän parissa esiintyy ajatuksia, joissa suhtaudutaan kriittisesti muun muassa valtamediaan tai tieteen valtavirtaan. Salaliittoteoriat leviävät nykypäivänä lähinnä internetissä, joten ajatukset ovat globaaleja. Tällä hetkellä voimissaan olevat uskomukset liittyvät esimerkiksi rokotekriittisyyteen ja QAnon-liikkeeseen.

Olennainen käsite uskomusten muuttumisen pohdinnassa on kognitiivinen dissonanssi. Käsitteen perusajatus on se, että kun ihminen kerää ympäröivästä maailmasta itselleen tietoa maailmankuvansa rakentamiseksi, hän suosii tiedonmurusten valinnassa sellaisia murusia, jotka tukevat hänen aiempia ajatuksiaan. Esimerkiksi Jehovan todistajat ovat ennustaneet useaan kertaan maailmanloppua, mutta sitä ei ole ennustuksesta huolimatta tullut.

"Sen sijaan, että olisi luovuttu uskomuksesta sen takia, että uskomukset törmäävät todellisten tapahtumien kanssa, tulkitaan ne todelliset tapahtumat niin, että voidaankin pitää kiinni niistä uskomuksista", Pauha sanoo.

Pauha painottaa, ettei hän itse usko ajatukseen siitä, että salaliittouskomuksia omaksuttaisiin tyypillisesti äkkinäisen kääntymyksen kautta. Uusien uskomusten omaksuminen sisäisten mallien vähittäisen muuttumisen kautta ja esimerkiksi lähiympäristön vaikutuksesta on hänen mukaansa kuitenkin juuri sitä, mistä vaiheittaisemmassa ja hitaammassa kääntymisprosessissa on kyse.

"Eli tässä mielessä voisi tietyllä tapaa puhua myös "kääntymisestä salaliittouskomuksiin", kyseessä ei vain ole sellainen äkkikääntyminen", hän sanoo.

Lue lisää:

Facebook ilmoittaa sulkevansa salaliittoteoria QAnonia kannattavia ryhmiä ja sivuja

Salaliittoteorioita levittävä QAnon ei ole hiipunut, päinvastoin se on saanut uutta tuulta purjeisiinsa – Suomessa liikkeen jatkosuunnitelmat ovat epäselviä

Wuhanilaisen viruslaboratorion johtaja tyrmää salaliittoteoriat – Trump varoitti Kiinaa seuraamuksista, jos koronaviruksen annettiin levitä tahallaan

Lue lisää

Facebook ilmoittaa sulkevansa salaliittoteoria QAnonia kannattavia ryhmiä ja sivuja

Salaliittoteorioita levittävä QAnon ei ole hiipunut, päinvastoin se on saanut uutta tuulta purjeisiinsa – Suomessa liikkeen jatkosuunnitelmat ovat epäselviä

Nopeasti tapahtuvat kääntymykset ovat luultavasti muita yleisempiä maaseudulla asuvien ja tiettyjä uskonnollisia liikkeitä edustavien keskuudessa: "Äkillinen uskoon tuleminen on keskiarvoväestölle aika vieras kokemus"

Oletko kuullut niin sanotusta voileipäpöytäuskonnollisuudesta? Ilmiöstä esimerkkejä ovat vaikkapa jooga ja meditaation harrastaminen