Ihmiset & kulttuuri

Näin kasvatat kimalaisia: Kerää kuningattaret keväällä, anna seuraksi mehiläisiä ja suojele pesää neuvokkailta muurahaisilta

Lotta Kaila kasvatti kimalaisia tutkimuskäyttöön. 22 kuningattaresta viisi perusti vahvan yhteiskunnan.
Markku Vuorikari
Kasvihuonetomaatin pölyttää usein Keski-Euroopasta tuotu kasvatettu kontukimalainen.

Hiukan pitää hieraista silmiään, mutta totta se on. Luonnonvarakeskus on julkaissut oppaan kontukimalaisen kasvattajille!

Opas on kiehtovaa luettavaa.

Kimalaiskuningattaret esimerkiksi kerätään aivan tiettyyn aikaan: keväällä, kun ne heräävät talvihorroksesta. Kasvatettava kimalainen pitää kerätä ennen kuin se on löytänyt pesän.

Oppaan laatinut Lotta Kaila keräsi kimalaisia tutkimustarkoituksiin, selvittääkseen kasvinsuojeluaineiden vaikutuksia Suomen luonnonvaraisiin pölyttäjiin. Hän tekee väitöskirjatutkimusta Helsingin yliopistossa ja Luonnonvarakeskuksessa.

Kaila nappasi kimalaiset Helsingin yliopiston Viikin kampuksen kukkaistutuksista hyönteishaavin avulla.

Kaikki kerätyt kuningattaret eivät välttämättä perusta pesää kasvattamossa, Kaila muistuttaa. Syynä voi olla esimerkiksi epäonnistunut parittelu edellisenä syksynä tai taudit.

Itse hän keräsi 22 kuningatarta, joista viisi perusti tarpeeksi vahvan yhteiskunnan tutkimuskäyttöön.

Kimalaiskuningatar aloittaa varmemmin pesän rakentamisen, jos sillä on pesässä seuranaan mehiläisiä tai kimalaisia, Kaila kertoo oppaassa. Itse hän käytti mehiläisiä.

Seuramehiläisiksi kannattaa valita kolmesta viiteen nuorta vastakuoriutunutta mehiläistä. Nuoret mehiläiset alistuvat uudelle kuningattarelle paremmin kuin vanhemmat.

Tässä asiassa voi pyytää avuksi kokenutta mehiläistarhaajaa.

Kimalaisten kasvatus tapahtuu kolmessa erikokoisessa laatikossa. Ensin kimalaiset ovat aloitusrasiassa, josta ne siirretään suurempaan kasvatuslaatikkoon ennen ensimmäisten poikasten kuoriutumista. Noin viikkoa ennen avomaalle viemistä kimalaispesä siirretään vanerilaatikkoon.

Opas antaa laatikoille hyvin seikkaperäiset rakennusohjeet. Esimerkiksi kasvatuslaatikkoon porataan ilmareikien lisäksi kuhunkin alanurkkaan neljä neljän millin läpimittaista reikää. Niistä kimalaiset potkivat ulosteensa pois pesästä.

Kimalaisten ruokinta-astiana toimivat noin puolen desilitran vetoinen purkki sokeriliuokselle ja esimerkiksi limupullon korkki siitepölylle.

Rasiaan laitetaan noin seitsemän neliösentin kokoinen pala mehiläiskennoa. Kimalaiskuningatar käyttää kennoa pesänrakennusmateriaalinaan.

Opas kertoo, mistä muninnan alkamisen huomaa ja miten kuningattaria ja seuramehiläisiä siirretään laatikosta toiseen.

Lopuksi kimalaiset siirretään ulos. Siitäkin opas antaa tarkat ohjeet.

Pesille kannattaa rakentaa tukevat suojat, jotka estävät suoran auringonpaisteen ja vesisateen.

Pesää ei laiteta suoraan maahan, vaan jonkin korokkeen päälle. Pohjalle on hyvä rakentaa vesieste, jotta muurahaiset eivät pääse pesään.

"Kannattaa huomioida, että muurahaiset ovat kekseliäitä ja voivat esimerkiksi taivuttaa ruohonkorren sillaksi vesiesteen yli", Kaila muistuttaa.

"Suosittelen lämpimästi tarttumaan kimalaisten kasvattamishaasteeseen, on sitten tavoitteena kasvattaa kimalaisia tutkimuskäyttöön, viljelmille pölyttäjiksi tai vain omaksi iloksi", kirjoittaja kannustaa. "Kimalaiskasvattamon ja sen kasvattien hoito ja tarkkailu on mitä opettavaisinta ja innostavinta puuhaa!"

Kontukimalaisen kasvattaminen -opas

Lue lisää

Viranomaisten valvonta paljasti: Euroopasta löytyi tonneittain laittomia kasvinsuojeluaineita

Tukesin valvonnat osoittavat: Kasvinsuojeluaineiden käytössä maatiloilla vain vähän huomautettavaa

Tukes muistuttaa: Glyfosaatilla ei saa pakkotuleennuttaa viljaa

Epäily: Kasvinsuojeluaineen väärennös pilasi ohrakasvuston