Ihmiset & kulttuuri

3D-mallinnus avaa korumaailmaan uusia ulottuvuuksia, mutta perinteisellä alalla työtavat muuttuvat hitaasti: ”Sain pitkään kuulla vain, että älä sinä poika tule meitä neuvomaan”

3D-mallinnus mahdollistaa koruista valokuvantarkat kuvat jo ennen, kuin yhtään tuotetta on valmistettu.
Jaana Kankaanpää
Korujen suunnittelu ja valmistus on perinteisesti ollut alusta loppuun käsityötä. Nykyteknologia mahdollistaa jopa kultakorujen 3D-tulostamisen.

Korujakin on mahdollista 3D-mallintaa, mutta perinteisellä alalla työtavat muuttuvat hitaasti: ”Sain pitkään kuulla vain, että älä sinä poika tule meitä neuvomaan”

3D-mallinnus mahdollistaa esimerkiksi sormusmallistosta täysin valokuvantarkat kuvat, ennen kuin yhtään sormusta on vielä valmistettu.

Korumaailman uudet tuulet ja perinteinen kultasepäntaito yhdistyvät saumattomasti korumuotoilijapariskunnan työpajalla Raaseporin Fiskarsissa Länsi-Uudellamaalla. Saarikorpi Designin yrittäjistä Kristian Saarikorpi tunnetaan eritysesti 3D-mallinnuksen taitajana. Kirsti Saarikorpi, taiteilijanimeltään Kirsti Doukas, yhdistetään erityisesti Kalevala Koruun.

Jos ravistelee vuosisatojen ikäisiä työtapoja, oman ammattikunnan vakuuttamisessa on oma urakkansa. Kultaseppämestari, korumuotoilija Kristian Saarikorpi on hyödyntänyt työssään jo lähes 20 vuotta 3D-mallinnusta.

”Koruala on hyvin perinteinen, ja sain pitkään kuulla vain, että älä sinä poika tule meitä neuvomaan. Alan mantra on ollut, että kaikki tehdään käsin, käsin ja käsin, koska esi-isätkin tekivät niin.”

3D-mallinnuksella tarkoitetaan fyysisen tuotteen suunnittelua tietokoneella siten, että lopputulos on mahdollista myös tulostaa valmiiksi tuotteeksi.

3D-tulostimessa virtuaalinen malli muuntuu fyysiseksi tuotteeksi esimerkiksi jauheesta sintraamalla tai sulasta materiaalista jähmettämällä. 3D-tulostuksen historia juontaa juurensa 1980-luvulle, vaikka laitteet ovatkin tulleet suurelle yleisölle tutuksi vasta viime vuosina.

Viitisen vuotta sitten Kirsti Saarikorpi harmitteli, että 3D-tulostuksen yhteydessä esitellään yleensä rumia, epämääräisiä esineitä.

Saarikorvet suunnittelivat Dekadenz-nimisen malliston, jonka tuotteet on valmistettu 3D-tulostamalla polyamidista. Polyamidi on tekninen muovi, joka käytetään myös esimerkiksi vaatteissa ja matoissa.

Ulpukanmuotoisiksi koruksi valmistettuna, mustaksi värjättynä ja jalokivin koristeltuna lopputulos ei muistuta kuvista tuttuja 3D-muoviklönttejä ollenkaan. Asiakkaat ihmettelevät Saarikorpien mukaan usein, onko korun pinta samettia.

”Näitä koruja ei ole tietääkseni ole kukaan edes yrittänyt kopioida”, Kirsti naurahtaa.

Korumuotoilijat

  • Korumuotoilijapariskunta on asunut ja työskennellyt Raaseporin Fiskarissa vuodesta 2005.
  • Perheeseen kuuluu kaksi teini-ikäistä tytärtä.
  • Yhteinen yritys Saarikorpi Design Oy.
  • Kirsti Saarikorpi
  • Syntynyt 1964 Alajärvellä.
  • Tunnetaan taiteilijanimellään Kirsti Doukas.
  • Työskennellyt muun muassa Kalevala Korun muotoilujohtajana 2014–2019 ja pääsuunnittelijana, muotoilijana ja kultaseppänä 1989–2010.
  • Valmistunut taiteen maisteriksi 1994 ja artenomiksi 1989.
  • Pro Finlandia -mitali 2014, Muotoilun valtionpalkinto 2006, Vuoden kultaseppä 1999.
  • Kristian Saarikorpi
  • Syntynyt 1970 Ikaalisissa.
  • Työskennellyt muun muassa A. Tillanderin pääsuunnittelijana 1996–2000, osana taideteollisuuden valtionpalkinnolla palkittua Union Design -ryhmää 2000–2004 ja Saarikorpi Designin yrittäjänä vuodesta 2005.
  • Valmistunut muotoilijaksi (AMK) 1996 ja kultaseppämestariksi 2000.
  • Vuoden kultaseppä 2005.

3D-tulostuksella valmistetaan useimmiten muovi- tai metalliesineitä, mutta kultapölyäkin on mahdollista tulostaa. Tosin kultaprintterin hinta on hulppeat 300 000 euroa, joten harvalla on varaa sellaiseen.

Korusuunnittelijan tapauksessa 3D-suunnittelu kuitenkin mahdollistaa monen aikaavievän työvaiheen ohittamisen, vaikka varsinaista lopputuotetta ei tulostettaisikaan.

Jos kuvitellaan esimerkiksi vihkisormusmalliston saaminen siihen kuntoon, että sormuksista saadaan julkaisukelpoiset valokuvat, 3D-mallinnus mahdollistaa melkoisen ajansäästöön. Perinteisesti sormuksista pitäisi työstää monimutkaisten työvaiheiden avulla valmis tuote, josta asiantunteva valokuvaaja ottaisi tuotekuvat. Koko prosessiin menee vähintään pari kuukautta aikaa, ja rahaakin sitoutuisi vähintään 15 000 euroa.

3D-mallinnus mahdollistaa täysin fotorealistiset tuotekuvat ilman, että yhtään tuotetta on vielä edes valmistettu.

”Siinä vaiheessa muotoilija on käyttänyt mallistoon vain aikaansa. Mallistoa voi alkaa myydä jo ennen kuin yhtään tuotetta on fyysisesti vielä olemassa”, Kirsti tiivistää.

Korujen 3D-mallinnus ei kuitenkaan tarkoita, että kuka tahansa voisi ryhtyä oman suunnittelemaan omaa korumallistoaan. Kristian muistuttaa, että 3D-teknologian hyödyntäminen vaatii sekä perinteisten kultasepäntaitojen että 3D-mallinnuksen osaamista.

Hänen 3D-osaamiselleen on ollut käyttöä myös hieman erikoisessa yhteydessä, nimittäin kallokirurgisten implanttien valmistuksessa.

”Myönnän pohtineeni, voiko kultaseppä sellaisia tehdä, mutta he olivat vakuuttuneita. Yhteistyötä on nyt tehty pari vuotta”, Kristian kertoo.

Kristian Saarikorpi huomauttaa, että yrittäjänä kannattaa olla pari askelta kilpailijoita edellä. Vielä parikymmentä vuotta sitten kollegat ihmettelivät, mitä hän teki häämessuilla. Kristianin mielestä siellä oli erittäin järkevää näyttäytyä, sillä messukävijät olivat kohderyhmää ja hän sai vuodeksi tilauskirjat täyteen.

Vuonna 2019, juuri ennen koronaa, tilanne oli kääntynyt sellaiseksi, että häämessuilla oli nelisenkymmentä kultaseppäyrittäjää.

”Koronan jälkeen täytyy mennä jonnekin uusille messuille, jonne muut eivät ole vielä löytäneet”, Kristian lisää.

”Myös sosiaalisesta mediasta on tullut itsestäänselvyys. Instagramissa näkyminen on melkein kuin tae siitä, että on oikeasti olemassa”, Kirsti muistuttaa.

Arto Vuohelainen
Kirsti ja Kristian Saarikorpi asuvat ja työskentelevät Raaseporin Fiskarsissa.

Korona-aikaan asiakkaiden ja yhteistyökumppanien kasvokkaiset kohtaamiset ovat jääneet minimiin. Luonnonläheisessä Raaseporin Fiskarsissa asuminen ja työskentely on osoittautunut onnenpotkuksi.

”Tuntuu, että täällä on helpompi hengittää jopa maskin läpi kuin ison kaupungin keskustassa”, Kirsti kuvailee.

Saarikorvet ovat asuneet Fiskarsissa vuodesta 2005. He matkailivat ennen koronaa paljon sekä kotimaassa että ulkomailla, mutta pandemia on pitänyt heidät tiiviisti kotikylässä. Kirsti ei ole nähnyt omia vanhempiaankaan yli vuoteen.

Kun Kristianilla viimeksi oli asiaa Turkuun, matkan eksoottisuus kävi nopeasti selväksi. Perheen teini-ikäiset tyttäret nimittäin varmistivat heti, pääsevätkö he mukaan ja ehtivätkö he myös shoppailemaan. Aikana ennen koronaa Turussa käyminen olisi ollut rutiinijuttu, ei kuukauden tapahtuma.

Sekä Kirstin että Kristianin tausta on maaseudulla. Kristianille Suomi kävi tutuksi lapsena, sillä hänen perheensä muutti isän hotellityön perässä paikkakunnalta toiselle. Ikaalinen, Ruovesi, Jurva, Leppävirta ja monta muuta paikkakuntaa ehti vuosien varrella käydä tutuksi.

Nuorena hän ajatteli ryhtyvänsä isänsä jalanjäljissä hotellialalle, mutta kultasepäksi opiskeleva armeijakaveri sai hänet aikanaan pyörtämään päätöksensä.

Kirstillä on vahva maatalon tytön identiteetti. Etelä-Pohjanmaan Alajärvellä syntynyt ja kasvanut Kirsti haaveili vaatesuunnittelijan urasta, mutta ovet koulutukseen eivät auenneet.

Tuore ylioppilas ei siitä kuitenkaan lannistunut, vaan pakkasi laukkunsa ja osti Seinäjoen asemalta yhdensuuntaisen junalipun Helsinkiin. Sanomalehdestä bongattu työpaikkailmoitus vei hänet valmistamaan koruja, mistä syttyi kipinä alaan.

”Voin sanoa, että olen siirtynyt yhdestä navetasta toiseen. Tämä nykyinen työtilamme on nimittäin vanhassa navetassa”, hän naurahtaa.

Kodin ja työtilan välillä on pari kilometriä. Metsän laidalla asumisessa on etunsa, sillä luonto antaa Kirstille mahdollisuuden oikean mielentilan saavuttamiseen. Puutarhakin on jätetty mahdollisimman luonnontilaiseksi.

Maalaisjuuret näkyvät joskus huvittavalla tavalla.

”Minusta on kauheaa ostaa vaikkapa mustikoita kaupasta, sillä mielestäni on itsestäänselvää, että marjat poimitaan itse metsästä”, Kirsti Saarikorpi kertoo.

Kristian Saarikorpi
Design Kirsti Doukasin uuden Dora-sormusmalliston kuvat on toteutettu 3D-mallinnuksella, joka mahdollistaa valokuvantarkat kuvat.

Lue lisää

3D-teknologialla voi kopioida ihmisen osia – hyötyä lääketieteeseen ja vaatteiden sovituspulmiin

Satumetsä on vuoden kaunein sormus – "Aloin miettiä, miltä tuntuisi olla sormuksen sisällä"

Suomalainen kultaseppä voitti kansainvälisen suunnittelukilpailun kotimaisesta puusta jyrsityllä rannekorulla

Tönkkösuolattua kinkkua ja hintalaput pakastealtaan pohjalla – ruokakauppa on kokenut melkoisen mullistuksen viime vuosikymmeninä