Ihmiset & kulttuuri

Tämä 151 vuotta vanha teos naurattaa jopa nykyteinejä – hahmojen luonteenpiirteet löytyvät joka koululuokasta

Vaikka kotimaista kaunokirjallisuutta julkaistaan jatkuvasti lisää, Aleksis Kiven tuotantoon tutustutaan kouluissa edelleen.
Lari Lievonen
Aleksis Kiven Seitsemää veljestä luetaan Suomen kouluissa vuosikymmenestä toiseen. Teos ilmestyi ensimmäisen kerran neljänä vihkona vuonna 1870.

Harva 1870-luvun romaani saa teinipojat nauramaan 150 vuotta myöhemmin, mutta Aleksis Kiven Seitsemän veljestä pystyy siihen. Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Sari Noponen Lyseon koulusta Mikkelistä on huomannut, että Kiven värikäs ja elävä kieli kantaa, vaikka vuosisadat vaihtuvat.

”Kivi on ollut aikanaan viisas, sillä hän kirjoitti Seitsemän veljestä näytelmämäiseen muotoon. Kirjan kieli ja huumori avautuvat parhaiten ääneen luettuna.".

Noponen on 26 vuoden opettajauransa aikana teettänyt paljon näytelmiä Seitsemästä veljeksestä. Koska kunkin repliikin edessä lukee sanojan nimi, romaani taipuu näytelmäksi vaivatta.

Hän pohtii, että veljesten tarina on tietyllä tapaa ajaton, sillä samankaltaisia ihmisluonteita on helppo havaita minkä tahansa vuosikymmenen ihmisistä. Veljekset onkin helppo roolittaa missä tahansa koululuokassa, eikä rooleihin ole syytä valita pelkästään poikia.

Viime syksynä Noponen piti 9. luokan kurssin ilman oppikirjaa, sillä kaikki kurssin aikana käsiteltävät asiat pystyttiin käymään läpi Seitsemän veljeksen avulla. Teoksesta pystyy ammentamaan materiaalia esimerkiksi puhe- ja kirjakielen eroista, kansanperinteestä ja kielen kehityksestä. Tietenkin myös koko kirja tuli luettua kurssin aikana.

Kurssilla syntyi muun muassa ainekirjoituksia, joissa veljekset seikkailivat 2020-luvun Mikkelissä. Lisäksi oppilaat koodasivat romaanin juonenkäänteistä useita pelejä.

Erilaista näkökulmaa veljesten elämään toi Riina Katajavuoren Wenla Männistö -niminen teos, joka antaa äänen veljesten naapurissa asuvalle nuorelle naiselle ja tämän äidille.

Noponen pohtii, että kun oppilaat päästää itse pureskelemaan teosta omasta näkökulmastaan, siitä löytyy huikea määrä tasoja.

”Eräskin poika, joka ei tavallisesti lue kirjoja, kehui Seitsemää veljestä hyväksi kirjaksi.”

Suomessa opettajilla on vapaus käyttää pedagogista luovuuttaan ja valita sopivat käsittelytavat opetussuunnitelman aihepiireihin.

Sari Noponen huomauttaakin, että eri opettajat käsittelevät Aleksis Kiven tuotantoa kukin omalla tavallaan.

”Vaikka kotimaista kirjallisuutta julkaistaan jatkuvasti lisää, Kivi pysyy edelleen sitkeästi oppimateriaaleissa. Myös Seitsemän veljestä käsitellään jokaisessa oppikirjasarjassa.”

Suomessa on kuitenkin vuosi vuodelta enemmän oppilaita, joiden lukutaito ei riitä minkään pitkän tekstin lukemiseen. Noposen mukaan kyse ei ole samanlaisesta lukemisen vastaisuudesta, jota oli 1990-luvulla havaittavissa, vaan enemmänkin siitä, ettei oppilas ole harjoittanut lukutaitoaan.

”Monet peittelevät lukutaidottomuuttaan ja liikuttavat silmiään kirjan sivulla, mutta eivät osaa jälkeenpäin kertoa ’lukemastaan’ mitään.”

Noposen mukaan osalle on apua selkokirjoista, mutta nekään eivät auta heikoimpia lukijoita. Jos kirjallisuuden lukutaito ei ole kunnossa, erilaisten tekstilajien ja tekstin tyylikeinojen, kuten ironian, tunnistaminen hankaloituu huomattavasti.

Jos tekstien lukemisen perusta horjuu, se vaikeuttaa lukutaidon muiden osa-alueiden, kuten medialukutaidon ja kuvanlukutaidon, hallintaa. Sillä on Sari Noposen mukaan laajakantoisia seurauksia.

”Jos lukutaito ei ole kunnossa, se hankaloittaa ihmisen elämää, elämänhallintaa ja yhteiskunnassa toimimista valtavasti. Tähän olisi oikeasti syytä havahtua."

Seitsemän veljestä

  • Aleksis Kiven (1834–1872) Seitsemän veljestä ilmestyi vuonna 1870 neljänä vihkona Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamana.
  • Ilmestyttyään teos joutui kriitikko August Ahlqvistin täystyrmäyksen kohteeksi.
  • Seitsemän veljestä julkaistiin yhtenä niteenä vasta kirjailijan kuoleman jälkeen, vuonna 1873.
  • Romaanin nimihenkilöt, seitsemän Jukolan talon poikaa, ovat ikäjärjestyksessä vanhimmasta nuorimpaan: Juhani, kaksoset Tuomas ja Aapo, Simeoni, kaksoset Timo ja Lauri ja kuopus Eero.
  • Lähde: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura/ Kansallisbibliografia
Lue lisää

Kasviot tekivät paluun kouluihin vuosikymmenten jälkeen – nykyään ne tehdään yleisemmin kameralla kuin prässillä

"Oulu, Siika, Pyhä, Kala..." – osaatko täydentää koulussa opetetun rimpsun loppuun?

Epäsäännöllisten verbien ulkoa opettelu säästää aikaa – oppilaan taakka helpottuu, kun epäsäännöllisyyden säännöllisyydet paljastuvat

Kun kertotaulun osaa ulkoa, arkielämä helpottuu – opettelu ei kuitenkaan saa tuntua pakkopullalta, muistuttaa Vuoden luokanopettajaksi valittu Minna Vuori