Ihmiset & kulttuuri

Puhekaverin ja välittävän ihmisen tarve on monella: "Ei ole kuin tv, josta katsella ministereitä rivissä"

Perheväkivallan kasvu kuuluu yksinäisyyden ohella korona-ajan ikäviin puoliin. "Seurakunnan palveluja voivat käyttää kaikki elämänkatsomuksesta riippumatta", painottaa diakoni Marita Pilvistö-Viljanen.
Sanne Katainen
"Moni alkaa selittää, miksi ei kuulu kirkkoon. Sitä ei koskaan kysytä vaan apu kuuluu kaikille. Toki toivomme että verotuloja saataisiin, koska se mahdollistaa auttamisenkin", toteaa Marita Pilvistö-Viljanen.

Yksinäisyyden kokemus näkyy ja tuntuu seurakuntien työssä koronapandemian pitkittyessä.

"Se heijastuu suoremmin tai epäsuoremmin soittojen takaa. Ihmisillä on kovasti tarve välittävälle lähimmäiselle. Että olisi joku, jolla on aikaa ja kiinnostusta minulle", kuvaa perheneuvoja ja Kouvolan seurakuntayhtymän palvelevan puhelimen toiminnanohjaaja Heidi Kääriäinen.

Palvelevassa puhelimessa yhteydenottojen määrä kasvoi viime vuonna edeltävään verraten selvästi. Puhelin palvelee iltaisin kello 18–24. Soittajien enemmistö kuuluu ikäluokkiin "50 plus", mutta mukana on nuorempiakin.

"Varsinkin vanhuksien elämässä näkyy, kun ei pääse mihinkään. Moni tuntee jäävänsä palvelujen ulkopuolelle, kun ei ole nettiä ja osaamista. Ei ole kuin tv, josta katsella ministereitä rivissä", kuvaa Marita Pilvistö-Viljanen.

Valkealan seurakunnan diakonin työssä näkyy myös taloudellisen avun lisääntynyt tarve.

Selvimmin korona on vaikuttanut niiden elämään, jotka ovat olleet vähävaraisia jo ennestäänkin: on pulaa ruuasta ja jopa lääkkeistä.

"Ei ole varaa tilata ruokapalveluita, ja välimatkatkin tekevät sen, ettei niitä ole helposti saatavillakaan", Pilvistö-Viljanen sanoo.

Valkeala on Kouvolan seurakunnista maa-alueeltaan laajin: tuhannella neliökilometrillä asuu lähes joka kahdeksas Kouvolan 81 000:sta asukkaasta.

Kouluilta on saatu ylijäämäruokaa, jota jaetaan koteihin. Ihmiset ovat myös lahjoittaneet seurakunnalle vaatteita, joita lajitellaan ja annetaan tarvitseville.

Aineellista apua tärkeämpi rooli on kuitenkin henkisellä tuella.

"Olemme paikallisesti ihmisten lähellä. Sosiaalitoimi ja muut kunnan palvelut ovat siirtyneet Kouvolan keskustaan", Marita Pilvistö-Viljanen toteaa.

Seurakuntien apu kuuluu kaikille riippumatta elämänkatsomuksesta ja siitä, kuuluuko kirkkoon vai ei.

Palvelevan puhelimen lisäksi yhteyttä voi ottaa jättää oman seurakunnan alueen toimihenkilöille vaikka ääni- tai tekstiviestiä tai sähköpostin.

"Haluamme olla rinnalla kulkijana. Meidän kautta voidaan sitten hakea apua, jos ei itse jaksa kriisitilanteessa."

Myös raha-asioiden pohtiminen yhdessä on parempi kuin murehtia yksin. Jos seurakunta ei voikaan kaikessa auttaa, sen työntekijät ovat tottuneita ohjaamaan eteenpäin esimerkiksi kunnan sosiaalipalveluiden tai vaikka velkaneuvonnan piiriin.

Sanne Katainen
Valkealan seurakunnan diakoniatoimistossa on Huilipaikka-olohuone, jonne asiakkaat voivat tulla.

Kouvolan seurakuntayhtymän perheneuvontaan on ollut syksystä asti jono.

"Asiakkaat joutuvat nyt odottamaan aika pitkänkin aikaa ennen, kuin pääsevät vastaanotolle", Heidi Kääriäinen pahoittelee.

Tilanteet ovat erilaisia, mutta yhteistä on kuormittuminen pandemian pitkittyessä.

Lapsiperheissä ei ole saatu lastenhoitoapua samalla tavalla, minkä vuoksi vanhemmilla on vähemmän aikaa olla kaksin ja vähemmän omaa aikaa. Tekemisen puutettakin on ollut, kun esimerkiksi lapsiperheiden suosimat uimahallit ovat olleet kiinni.

Se, mikä näkyy konkreettisimmin, on nuorten vaikea tilanne. "Elämä voi tuntua pysähtyvän, kun ei ole vielä aikuisen perspektiiviä mitata ja suhteuttaa asioita."

"Perhe on systeemi ja parisuhde myös. Jos yhdellä tulee haastetta, se heijastuu kaikille", Kääriäinen muistuttaa.

Monissa perheissä pohditaankin Kääriäisen mukaan epävarmuuden jatkuessa, mistä löytää toivon ja hyvän tulevaisuuden näkymiä.

Kouvolan seurakuntien perheneuvonnassa ei pystytä suoraan sanomaan, ovatko erot lisääntyneet. Asiakkaina on lähtökohtaisestikin suurelta osin pareja, jotka ovat jo eron keskellä.

Heidi Kääriäinen myös muistuttaa, että voi olla vaikea erottaa, mikä on suoranaisesti koronan syytä. "Mutta jos aiemmin ei ole ollut hirveästi yhteistä aikaa ja sitten yhtäkkiä ollaankin samassa tuvassa jatkuvasti, se tuo väkisin parisuhteesta esiin uusia puolia."

Se, mikä perheiden parissa työskenteleville ammattilaisille on selvää, on väkivallan lisääntyminen perheissä. "Me emme ole ensisijainen lähisuhdeväkivaltaa hoitava organisaatio, mutta valitettavasti sen lisääntyminen näkyy meilläkin. Ilmiö kertoo keinottomuudesta ratkaista vaikeita tilanteita ja tunteita."

Sanne Katainen
Kouluilta on saatu ylijäämäruokaa, jota jaetaan koteihin. Ihmiset ovat myös lahjoittaneet seurakunnalle vaatteita, joita lajitellaan ja annetaan tarvitseville.

Kouvolassa on säästytty viime kevään jälkeen kovilta koronarajoituksilta. Palveluita ei ole tarvinnut rajata pelkästään etäyhteyksiin.

"On voitu tavata turvasuositusten mukaan niitä perheitä, jotka ovat halunneet tulla paikan päälle. Mutta on ollut mahdollisuus myös kohdata etänä, ja se on otettu hyvin vastaan", Heidi Kääriäinen kuvaa.

Hän arvioikin, että perheneuvonnan palveluihin jää pysyvästi yhdistelmä kasvokkaista ja etätapaamista, mikä on hyvä asia ihan kaupungin alueen välimatkojakin ajatellen.

Heidi Kääriäinen muistuttaa, että monia perheitä korona ei ole haitannut. Perustuvallisuus on säilynyt ja elämä on voinut jatkua suhteellisen normaalisti.

"Ja kunhan kuorma ei ehdi mennä liian pitkälle, joka kriisissä on meille kaikille myös mahdollisuus oppia uusia keinoja selviytyä."

Kouvolan seurakunnissakin talous on tiukentunut, mutta ihmisten auttaminen on pysynyt tärkeimpiin kuuluvana resurssoinnin kohteena.

"Diakoniaa arvostetaan. Mutta ilman sitä ei selvittäisi, että saamme ulkopuolista apua järjestöiltä ja yksityisiltä ihmisiltäkin", painottaa Marita Pilvistö-Viljanen.

Ilahduttaviin asioihin kuuluu se, että toimintaan on saatu koronavuoden aikana uusia vapaaehtoisia.

Aikasarja seurakunnan jäsenistön kehityksestä viiden viime vuoden ajalta myös antaa pientä myönteistä tietoa. Vaikka seurakuntaan liittyi edellisvuosien tapaan reilut 200 henkeä, eronneiden määrä laski. Kun vuosina 2016–2019 Kouvolan seurakunnista erosi vuosittain 800–940 jäsentä, viime vuonna eroamisia kirjattiin 705.

Lue myös:

Seurakunnilla on yli puolen miljardin euron sijoitusomaisuus – näin kirkon rahoista pidetään huolta eri seurakunnissa

Poikkeustila on arkkipiispa Luoman mukaan jokaiselle sosiaalinen kriisi – ”Ymmärrämme nyt, että tarvitsemme toisiamme” (juttu pääsiäiseltä 2020)

Diakoni näkee ihmiset haavoittuvaisimmillaan – "Ihmisillä on suuri kynnys päästää toisia kotiinsa, moni kokee kotihäpeää"

Sanne Katainen
"Diakoniaa arvostetaan. Mutta ilman sitä ei selvittäisi, että saamme ulkopuolista apua järjestöiltä ja yksityisiltä ihmisiltäkin", sanoo Marita Pilvistö-Viljanen. Ilahduttavaa on myös uusien vapaaehtoisten tulo mukaan.

Lue lisää

Joillain seurakunnilla on jopa miljoonien sijoitusomaisuus, joillain ei taas ole jäänyt mitään ylimääräistä säästöön – MT selvitti, millaisia sijoituksia eri seurakunnat ovat tehneet

THL: Neljännes työikäisistä kertoo korona-ajan lisänneen yksinäisyyden tunnetta – eniten niin kokevat nuoret ja korkeasti koulutetut

Sosiaalinen media repii ihmisiä erilleen – "Digitaalisesti hoituvat asiat, muttei hoidu pää"

Poliisin kotihälytysten määrä lisääntyi alkuvuonna, kasvua erityisesti meteliin ja häiriökäyttäytymiseen liittyen