Ihmiset & kulttuuri

Leo Dammert pani Nummen isännät ja emännät kansiin – historiikissa on tiettävästi Suomen laajimmat omistustiedot yksittäisen pitäjän maatiloista

Vielä 1980-luvun alussa silloinen Nummi-Pusula oli Uudenmaan maatalousvaltaisin paikkakunta. Leo Dammertin mukaan Nummea onkin kutsuttu Suomen "Tanskaksi".
Jaana Kankaanpää
Leo Dammertin Nummen maatalouden historia on vihdoin valmis. Pääosaan nykyisistä tilanomistajista Dammert oli yhteydessä puhelimitse ja sähköpostilla. Kuvia hän otti Nummen matkoillaan noin 130 tilan päärakennuksista.

"Jos minä en olisi tätä kirjaa nyt kirjoittanut, kukaan ei olisi ryhtynyt myöhemmin tekemään tällaista projektia", Leo Dammert tuumii.

81-vuotias eläkkeellä oleva ekonomi sai keväällä valmiiksi 277-sivuisen Nummen maatilojen historian. Kirjassa on esitetty tiedot maatilojen omistajista, isännistä ja heidän puolisoistaan 1500-luvulta nykypäivään.

Suomessa ei ole tiettävästi julkaistu aikaisemmin vastaavaa teosta, joka sisältää näin laajat omistustiedot yksittäisen pitäjän maatiloista. Kirjassa on esitelty 180 tilaa.

Teoksen alkuosassa on käyty läpi talonpoikien ja maatalouden historiallista kehitystä Nummen ja koko Uudenmaan läänin osalta. Lisäksi Dammert on selvittänyt Nummen seurakunnan ja kunnan historiaa.

Nykyisin Lohjaan kuuluvalle Nummelle ei ole syntynyt koskaan merkittävää teollista toimintaa.

Vielä 1980-luvun alussa silloinen Nummi-Pusula oli Uudenmaan maatalousvaltaisin paikkakunta. Leo Dammertin mukaan Nummea onkin kutsuttu Suomen "Tanskaksi".

Pitäjään syntyi 1600-luvulla poikkeuksellisen suuri määrä ratsutiloja.

"Laskujeni mukaan Nummella oli 1630-luvulla yli 30 ratsumiestä eli enemmän hakkapeliittoja kuin Tammelassa", Dammert kertoo.

Tammela on nimittänyt itseään Hakkapeliitta-pitäjäksi, koska sieltä lähti 30-vuotiseen sotaan (1618–1648) 24 ratsumiestä.

Ruotsin armeijan suomalaisen ratsuväkiosaston nimi juontuu sotahuudosta Hakkaa päälle. 30-vuotisessa sodassa Nummen hakkapeliitat osallistuivat muun muassa Baltian maiden ja Saksan pohjoisosien valtaukseen.

Hakkapeliitat herättivät kauhua kurinalaisella taistelutavallaan. Suomenhevosratsut olivat kestäviä ja sisukkaita.

Lapsuutensa Vivolan tilalla Nummella kasvanut Leo Dammert sai idean kirjaprojektiin syksyllä 2014. Hän huomasi, että Osmo Jussilan kirjoittamassa Nummen historiassa (1977) on vähän tietoa yksittäisistä maatiloista.

Alun perin tarkoituksena oli koota suppea esitys noin 50 kantatilasta ja omistustiedot vain 1800- ja 1900-luvuilta.

Kari Dammert kehotti veljeään ottamaan yhteyttä Pekka Keinäseen, arvostettuun sukututkijaan. Tämä kertoi keränneensä tietoja Nummen maatilojen omistajista reilun 30 vuoden ajan yli 15 seurakunnan kirkonkirjoista.

"Pekan keräämä aineisto oli tietokoneella, mutta tiedostoja ei saanut enää esille, koska hän ei ollut käyttänyt konettaan kymmenen vuoteen."

Onneksi Keinänen oli 1990-luvun lopulla kirjoittanut maatilojen omistustiedot paperille. Aineistot löytyivät Nummi-Seuran hallusta.

Vuonna 2019 kuollut Pekka Keinänen on merkitty historiikin toiseksi kirjoittajaksi, koska pääosa maatilojen omistustiedoista perustuu hänen tutkimustyöhönsä.

Noin 95 prosenttia tilojen nykyisistä omistajista suhtautui kirjahankkeeseen myönteisesti. Muutama isäntä halusi jättää esimerkiksi syntymäaikansa, koulutuksensa ja joitakin tilaa koskevia tietoja pois kirjasta.

"Kovin urakka oli taitossa ja kuvien sijoittelussa kirjaan. Olen lahjoittanut jokaiselle Nummen tilalle yhden kappaleen teosta. Tämä ei ole bisnestä vaan kotiseutu- ja kulttuurityötä."

Jaana Kankaanpää
Kuvassa on Jakovan tilan päärakennus, joka on valmistunut vuonna 1912. Jakovan tilasta ja päätalosta on osio Leo Dammertin kirjassa Nummen maatilojen historia.

Leo Dammert syntyi Nummella talvisodan alla. Kotitilan Vivolan pinta-ala oli silloin noin 135 hehtaaria.

Isän Paavo Dammertin ollessa rintamalla äiti Sylvi Dammert hoiti tilaa. Talossa asui sodan aikana myös kaksi inkeriläistä perhettä. He joutuivat palaamaan Neuvostoliittoon 1945.

"Inkeriläinen emäntä kehui isääni hyväksi mieheksi, koska hän kuori itse perunansa. Venäjällä sellainen ei ollut tapana, vaan naiset hoitivat kaiken."

Paavo Dammert aloitti ensimmäisenä Nummella syysrypsin viljelyn 1950, ja leikkuupuimuri hankittiin Vivolaan jo 1952. Leon veljestä Kari Dammerista (1944–2019) tuli Vivolan isäntä 1987. Pellot ovat olleet vuokralla vuodesta 2007 lähtien.

Suvun maanomistus Lohjan Humppilan tilasta ulottuu ainakin 1440-luvulle asti.

Nimi Dammert otettiin käyttöön 1700-luvun lopulla, kun eräs Humppilan talon pojista lähti opiskelemaan Lohjan pedagogioon ja Turun katedraalikouluun.

"Hän valmistui ylioppilaaksi ja papiksi. Viimeistään katedraalikoulussa oppilaalla piti olla oikea sukunimi, Erik Eerikinpoika ei enää kelvannut."

Humppilan tilan poika Johan Dammert osti Vivolan tilan 1888. Johan on Leo Dammertin isoisä.

Hänelle oli tärkeää, että tila on vesistöjen varrella. Isoisä kalasti innokkaasti ja hankki perheelleen ja myös työväelle kalaa ruokatarpeiksi – vakituisen työväen palkkaetuihin kuului sekä aamu- että päiväruoka.

"Isoisäni oli vielä vanhan ajan tilanomistaja, joka ei osallistunut varsinaisiin peltotöihin. Hänet tunnettiin taitavana puuseppänä. Kun Lohjan yhteiskoulu aloitti 1914, Johan Dammert valmisti sinne kymmenen höyläpenkkiä."

Jaana Kankaanpää
Maaliskuista peltomaisemaa nykyisin Lohjaan kuuluvalla Nummella.

Kuka on kaikkien aikojen tunnetuin nummilainen?

Nummen suurin tilanomistaja Kaarlo Ojanen toimi vuosikymmeniä valtiopäiväedustajana. Dammert arvelee silti, että kestävyysjuoksijat Martti Marttelin ja Erkki Tamila ovat Ojasta tunnetumpia. Marttelin saavutti Amsterdamin olympialaisissa 1928 pronssia maratonilla.

"Vielä elossa olevista nummilaisista tulee mieleen pitkäaikainen kansallisteatterin näyttelijä Esa Saario."

89-vuotias Saario esitti esimerkiksi Janne Kivivuorta Edvin Laineen elokuvissa Täällä Pohjantähden alla ja Akseli ja Elina.

Itsenäisenä kuntana Nummi toimi 1865–1980 ja vuonna 1981 syntyi yhdistymällä Nummi-Pusula. Vuoden 2013 alusta se liittyi Lohjaan.

Näin Nummi palasi niin kuntana kuin seurakuntana takaisin "Suur-Lohjan" yhteyteen, johon se oli kuulunut 1400-luvulta 1800-luvun jälkipuoliskolle asti.

Nummen lukio lakkautettiin 2018, yhtään pankkia ei enää ole ja bussivuorot on ajettu alas, Dammert kertoo.

"Kainuun kurjuudesta aina valitetaan, mutta väitän, että siellä on jopa parempi tilanne kuin Nummella. Nummilaiset ovat toisen luokan kansalaisia, kuten menneinä vuosisatoina."

Viime vuosikymmeninä vapaa-ajan asukkaiden osuus on Nummella kasvanut, mutta kantatiloille on ollut vaikeaa löytää suvusta jatkajaa.

Dammert arvelee, että Nummelle jää tulevaisuudessa 10–20 suurehkoa tilaa ja näiden lisäksi voi olla "terapiaviljelyä".

Jaana Kankaanpää
"Kainuun kurjuudesta aina valitetaan, mutta väitän, että siellä on jopa parempi tilanne kuin Nummella. Nummilaiset ovat toisen luokan kansalaisia, kuten menneinä vuosisatoina", Leo Dammert sanoo.
Lue lisää

Erilaisuus on siivittänyt Kasvihuoneilmiön 20 vuoden ikään – "maailma tasapäistyy ja tylsistyy"

Entinen poliisijohtaja kokosi sähköisen paikallishistorian – "Himosseudun metsät ovat muuttuneet sadassa vuodessa laskettelurinteiksi ja vanhan kansakouluni ympäristössä pidetään suosittuja iskelmäfestivaaleja"

Kotikuntansa historian kirjoittanut professori: paikallishistoriat elävät Suomessa nousukautta

Ryijyt olivat kovaa valuuttaa sata vuotta sitten