Ihmiset & kulttuuri

Kun kertotaulun osaa ulkoa, arkielämä helpottuu – opettelu ei kuitenkaan saa tuntua pakkopullalta, muistuttaa Vuoden luokanopettajaksi valittu Minna Vuori

Moni muistaa edelleen kertotaulut ulkoa, mutta miksi ne ovat niin tärkeitä osata?
Jarkko Sirkiä
Kertotaulujen ulkoa opetteluun on nykyään tarjolla monenlaisia tehtäviä ja pelejä, ja lisää voi ideoida itse, muistuttaa luokanopettaja Minna Närvä.

Kun lapsi oppii kertotaulun, hän oppii taidon, josta on jatkuvasti apua käytännön tilanteissa, huomauttaa Päijät-Hämeessä Orimattilan Järvikunnankoulussa työskentelevä luokanopettaja Minna Vuori. Hänet valittiin alkuvuonna Vuoden luokanopettajaksi.

Kertotaulun avulla oppii ymmärtämään niinkin käytännönläheisiä asioita kuin pinta-aloja ja tilavuuksia, joista on apua jokapäiväisessä elämässä. Kunhan koronarajoitukset hellittävät ja ihmiset lähtevät ulkomaille, kertotaulu auttaa myös valuuttamuunnoksissa.

Ennen kertotaulun oppimista lapsen pitäisi kuitenkin ymmärtää lukujonot etu- ja takaperin, kymmenylityksen, yhteen- ja vähennyslasku lukuvälillä 0–100 sekä niin sanotut kymppiparit, eli esimerkiksi, että 6+4=10 tai 7+3=10.

”Nämä kun ymmärtää, siihen päälle on helppo rakentaa ymmärrys kertotaulusta”, Vuori kertoo.

Hän korostaa, että jokainen oppii omalla, yksilöllisellä tavallaan. Oppiminen ei saa tuntua pakkopullalta, sillä pakottaminen ei todellakaan johda nopeaan tai helppoon oppimiseen. Siksi on tärkeää saada oppilas ymmärtämään, miksi tämä asia pitää opetella ja mitä hyötyä siitä on. Kun oppilas innostuu, hän myös oppii.

Havainnollistaminen voi olla hyvinkin yksinkertaista: jos pöydälle levittää pikkuesineitä, vaikka kuuden napin, pikkulegon tai makaronin pinoja, lapsi oppii, ettei jokaista niistä tarvitse laskea erikseen, jos osaa kuuden kertotaulun. Jos pinoja on vaikka kahdeksan, pikkuesineitä on yhteensä 48. Kertolaskun avulla määrän saa selville muutamassa sekunnissa.

Vuori on työskennellyt luokanopettajana yli 20 vuotta monissa eri kouluissa. Hän korostaa, että jokainen opettaja tekee omat ratkaisunsa, mutta hän itse ei ole löytänyt kertotaulun opettamiseen parempaa keinoa kuin ulkoa opettelun.

”Kun kertotaulut osaa ulkoa, ne tulevat automaattisesti mieleen, mikä taas nopeuttaa sekä koulutehtävien tekemistä että arkielämässä toimimista. Lisäksi ulkoa opettelu opettaa oppimaan, ja mitä enemmän oppimistaitoja harjoittaa, sitä helpommaksi oppiminen käy.”

Ulkoa opetteluun on kuitenkin nykyään tarjolla valtavasti enemmän työkaluja kuin esimerkiksi Vuoren omina kouluvuosina. Jo pelkästään oppikirjoissa on perustehtävien lisäksi monenlaisia lisä- ja tähtitehtäviä sekä digimateriaaleja, jotka tarjoavat uusia ulottuvuuksia kertotaulujen opettamiseen.

Oppimisen avuksi on tarjolla myös erilaisia ilmaisia pelejä, ja Vuori on itse ideoinut oppilailleen esimerkiksi kertotaulusuunnistusta koulun ympäristössä.

Toiminnallisuus saattaa kuulostaa vaivalloiselta, mutta sen ei tarvitse vaatia hirveitä ponnisteluja. Yksinkertaista pelillistämistä on esimerkiksi se, että hyppyruudukossa tai pelilaudalla saa edetä aina yhden pykälän, kun kertolasku menee oikein.

Vuori lisää, että kuten jokainen oppilas, myös jokainen ryhmä on erilainen. Opettaja tuntee ryhmänsä parhaiten ja osaa tarjota sopivan yhdistelmän tehtäviä. Kun oppimateriaaleja eriyttää jokaiselle oppijalle tarpeiden mukaan, motivaatio ja into säilyvät.

Vuori korostaa myös koulun ja kodin yhteistyön tärkeyttä.

”Siihen ei vaadita ihmeitä, vaan lapsi voi esimerkiksi automatkalla laskea vastaantulevien autojen rekisterikilpien kahdesta ensimmäisestä numerosta kertolaskun”, Vuori vinkkaa.

Kertotaulu

  • Kertotaulut keksittiin yli 4 000 vuotta sitten muinaisessa Babyloniassa kaupankäynnin nopeuttamiseksi. Babylonian lukujärjestelmä poikkesi siitä, mihin olemme tottuneet. Heidän käyttämänsä seksagesimaalijärjestelmän kantaluku on 60.
  • Ensimmäiset kertotaulut olivat nimensä mukaisesti tauluja, nimittäin savitauluja, joista osa on säilynyt näihin päiviin asti.
  • Suomen peruskouluissa lukujen 1–10 kertotaulut opetellaan alakoulun 2. ja 3. luokalla.
  • Lähde: The Guardian 17.5.2014, Opetushallitus
Lue lisää

Tiesitkö? Jako kolmeen onnistuu helpolla muistisäännöllä

Kasviot tekivät paluun kouluihin vuosikymmenten jälkeen – nykyään ne tehdään yleisemmin kameralla kuin prässillä

"Oulu, Siika, Pyhä, Kala..." – osaatko täydentää koulussa opetetun rimpsun loppuun?

Tämä 151 vuotta vanha teos naurattaa jopa nykyteinejä – hahmojen luonteenpiirteet löytyvät joka koululuokasta