Ihmiset & kulttuuri

Jorma Eloranta suosittelee vaihtamaan työpaikkaa kymmenen vuoden välein: "On surullisia tarinoita yhden työpaikan insinööreistä, saavat 50-vuotiaana potkut"

Suomen talouselämän kokenut vaikuttaja Jorma Eloranta joutui vastuuseen varhain, kun vanhemmat kuolivat auto-onnettomuudessa. "Rintakarvat kasvoivat tavallista nuorempana".
Jarkko Sirkiä
Jorma Eloranta on merkinnyt insinöörimäisesti kaikki liikuntasuorituksensa ylös vihkoon vuodesta 1972 lähtien. Pidän monipuolisesti kaikista lajeista melonnasta sauvakävelyyn. Pelaan myös asiakasystävällistä tennistä, häviän luontevasti."

70 vuotta helmikuussa täyttänyt vuorineuvos Jorma Eloranta on uuden edessä. Jäätyään kuusikymppisenä eläkkeelle Metso-konsernin toimitusjohtajan paikalta 2011, hän toimi 2010-luvun hallitusammattilaisena.

Eloranta oli parhaimmillaan samanaikaisesti peräti viiden pörssiyhtiön hallituksessa, kolmessa puheenjohtajana, mikä on eniten Suomessa. Hän johti muun muassa Stora Enson ja Nesteen hallitusta.

"Silloin ei puhuta 40 tunnin työviikosta. Vuosikymmen hallitustyötä riittää pörssiyhtiöissä, nyt olen siivonnut kalenteriani tarkoituksella. Vaimon kanssa aina aamulla keskustellaan, mitä tänään tehdään."

Koronavuoden Jorma ja Virpi Eloranta ovat asuneet epidemiaa paossa Kirkkonummen asunnollaan ja Helsingissä on käyty vain vetämässä vessat ja laskemassa kraanoista vesi.

Eloranta ei ole silti heittäytynyt kokonaan oloneuvokseksi. Hän mentoroi eli opastaa yhä muutamia ihmisiä ja käy puhumassa johtajuudesta.

"Mentoroiminen on hyvä tapa auttaa tässä iässä nuorempia kollegoita. Osasta on tullut miljardiluokan yritysten toimitusjohtajia, joten en ole ainakaan pilannut heitä. Mieli pysyy virkeänä ja voin olla hyödyksi muille ihmisille."

Toimitusjohtaja-kandidaateille Eloranta korostaa, että jokin asia pitää osata hyvin, mutta samalla missään osa-alueessa ei saa olla isoja aukkoja.

Eloranta suosittelee vaihtamaan työtehtävää vähintään kymmenen vuoden välein. Ihminen pystyy uusiutumaan vasta mennessään turvallisen osaamisalueensa ulkopuolelle.

"On surullisia tarinoita ihmisistä, jotka ovat valmistuneet vaikkapa diplomi-insinööriksi 25-vuotiaana. He ovat edenneet saman alan työtehtävässä ja päässeet lopulta johtajaksi nelikymppisenä. Sitten viisikymppisenä ihmetellään, miksi sain potkut."

Eloranta varttui työläisperheessä Helsingissä. Vanhemmat kuolivat auto-onnettomuudessa, kun Jorma oli 12-vuotias ja pikkuveli 7-vuotias. Äidin sisko tuli hoitamaan poikia, mutta tätikin kuoli neljän vuoden päästä. Jorma Eloranta vastasi 16-vuotiaasta perheen taloudesta.

"Tädin ystävä muutti meille, mutta minä annoin hänelle rahat kauppaostoksiin. Rintakarvat kasvoivat tavallista nuorempana, kun jouduin varhain vastuuseen."

Nuorukaiselle kertyi monenlaisia luottamustehtäviä jo Ressun lukiossa ja myöhemmin insinööriopinnoissa Otaniemessä. Eloranta valittiin SDP:n listoilta teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan (TKY) edustajistoon 1971 ja TKY:n pääsihteeriksi 1972.

Hän liittyi SDP:hen työläisperheen taustansa vuoksi. Eloranta arvelee sosiaalidemokraateista irtaantumisen olleen hyväksi sekä hänelle itselleen että SDP:lle.

"Ylioppilaselämä oli 1970-luvulla hyvin poliittista ja sain siitä pysyvän rokotuksen. Minun ei ole tarvinnut lähteä myöhemmin puoluepolitiikkaan."

Eloranta valittiin Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) pääsihteeriksi äänin 6–1 vähemmistökommunistien eli taistolaisten edustajan vastustaessa. "Tiedonantajassa tai joissain puheissa uhattiin suunnilleen Neuvostoliiton kostolla."

Jarkko Sirkiä
Vuorineuvos Jorma Eloranta uskoo, että osa yritysten hallitustyöskentelystä siirtyy sähköiseksi kokouksiksi koronapandemian jälkeen. "Vaikeita kysymyksiä käsitellessä on kuitenkin hyvä olla samassa huoneessa kunnes savu nousee eli yhteinen päätös on syntynyt." 

Eloranta näkee Suomen onnistuneen hyvin koronapandemian hoidossa. Talouselämän kokenut vaikuttaja kehottaa silti hallitusta miettimään myös pandemian jälkeistä aikaa.

"Yritysjohtaja ajattelee aina sekä että. Samaan aikaan kun tehtaita suljetaan, investoidaan ja kehitetään myös uutta bisnestä. Hallituksella on vain yksi moodi: otetaan velkaa ja yritetään elvyttää."

Hän kaipaa pidemmän aikavälin suunnitelmaa, miten kansantalouden velkaantuminen saadaan kuriin, työllisyys nousuun ja rakenteelliset uudistukset tehtyä. Muuten Suomi on hullu mies Huittisista, joka syö enemmän kuin tienaa.

"On ihan selvä, että Suomella ei ole tällä menolla varaa nykyiseen hyvinvointivaltioon. Olimme jo ennen pandemiaa rakenteellisesti raskaasti alijäämäinen ja velkaantuminen on vain lisääntynyt."

Vuorineuvos ihmettelee sote-uudistuksen toimeenpanoa. Jos samankaltaista vuosikymmeniä jatkunutta rakenteellista puuhastelua ilman tuloksia toteutettaisiin yrityksessä, firma menisi nurin.

Suomessa ja maailmalla käydään keskustelua siitä, että velkaa voidaan ottaa ilman, että sitä pitää maksaa koskaan takaisin. Elorannan mielestä populistinen pohdinta perustuu poliitikkojen äänten kalasteluun.

"Jokainen velka maksetaan takaisin, piste. Maalle ei myönnetä uutta velkaa, jos velkakirjojen ostajat eli sijoittajat tulevat siihen käsitykseen, että velanottaja ei ole vastaisuudessa maksukykyinen."

Kokenut yritysjohtaja muistuttaa nykypoliitikkoja 1990-luvun alun tilanteesta, kun valtiovarainministeri Iiro Viinanen juoksi ympäri maapalloa kerjäämässä Suomelle rahaa.

Jarkko Sirkiä
Elorannan mukaan suomalaisesta metsänhoidosta on syytä olla ylpeä. Hän ei ymmärrä puheita hakkuiden vähentämisestä, kun metsien hiilinielut kasvavat jatkuvasti.

Stora Enson hallituksen entinen puheenjohtaja pitää järkevänä Metsäteollisuuden ratkaisua sopia palkoista jatkossa työpaikkatasolla. Elorannan mielestä työehtosopimusten yleissitovuus on tulossa tiensä päähän.

"Olen työskennellyt 28 vuotta toimitusjohtajana ja 43 vuotta hallituksen puheenjohtajana eri firmoissa. En ole eläessäni lukenut yhtään työehtosopimusta kokonaan läpi. Ihmisten kannalta olisi onnellista, jos nykyinen jäykkä työmarkkinajärjestelmä ja paksut kirjat eivät seuraisi meitä ikuisesti."

Eloranta korostaa, että työntekijöille tulee maksaa jatkossakin liksaa oikeudenmukaisesti. Muuten duunarit ottavat jalat alleen, sillä yritykset kilpailevat työvoimasta.

Vuorineuvoksen mukaan paikallinen sopiminen edellyttää työantajapuolelta vielä isompaa uudistumista kuin ay-liikkeeltä.

"On helppoa ottaa TES esiin ja maksaa 1,1 prosenttia lisää liksaa kaikille. Työnantaja joutuu vaativampaan paikkaan, kun täytyy perustella, miksi Liisalle annetaan enemmän kuin Villelle."

Jarkko Sirkiä
Stora Enson hallituksen entinen puheenjohtaja pitää järkevänä Metsäteollisuuden ratkaisua sopia palkoista jatkossa työpaikkatasolla. Elorannan mielestä työehtosopimusten yleissitovuus on tulossa tiensä päähän.

Elorannan mukaan suomalaisesta metsänhoidosta on syytä olla ylpeä. Hän ei ymmärrä puheita hakkuiden vähentämisestä, kun metsien hiilinielut kasvavat jatkuvasti.

Vuorineuvoksesta itsestään tuli metsänomistaja vuonna 2007. Työnjako menee niin, että vaimo Virpi hoitaa metsät, ja Jorman vastuulla ovat hirvet ja peurat. Pariskunta tutustui Unkarin ekskursiolla elokuussa 1970. Myös lapset ja heidän puolisonsa ovat diplomi-insinöörejä.

"Vaimo on perheen vanhempi diplomi-insinööri, hän hoitaa koneet ja tekniset asiat. En uskalla nuorempana insinöörinä niihin puuttua."

Insinöörimäinen on myös Jorma Elorannan tapa kirjata kaikki liikuntasuorituksensa vihkoon, mitä hän on tehnyt vuodesta 1972 lähtien.

Merkinnän saa papereihin, kun liikunta kestää vähintään puoli tuntia ja pulssi on ainakin 20 minuuttia 120–152 välillä. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Elorannalla on 77 rekisteröityä liikuntasuoritusta. Joka-aamuinen 15 minuutin jumppa on myös korona-aikana välttämätön.

"Mikään ei motivoi liikkumaan niin hyvin kuin pakko. Pidän monipuolisesti kaikista lajeista melonnasta sauvakävelyyn. Pelaan myös asiakasystävällistä tennistä, häviän luontevasti."

Jorma Eloranta

  • Vuorineuvos Jorma Eloranta on syntynyt Helsingissä vuonna 1951. Tuotantotalouden diplomi-insinööri teknillisestä korkeakoulusta 1975.
  • Hallituksen puheenjohtaja eri yrityksissä yhtäjaksoisesti vuodesta 1978. 2010-luvulla mm. Stora Enson, Nesteen, Uponorin ja Suomisen puheenjohtajana. Toimitusjohtajana yhteensä 28 vuotta, josta kahdessa pörssiyhtiössä 18 vuotta, mm. Finvest Oyj:ssä, Patria Industries Oyj:ssä, Kvaerner Masa-Yards Oy:ssä, viimeksi Metso -konsernissa 2004–2011.
  • Hallituksen puheenjohtaja Suomen Messusäätiössä. Aalto yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) kunniavaltuuskunnan puheenjohtaja. Vuorineuvos 2007, tekniikan kunniatohtori 2014, kapteeni (res.) 2010. Suomen Leijonan 1. luokan komentajamerkki 2015.
  • Kunniapuheenjohtajuus, kunniajäsenyys tai muita huomionosoituksia mm. seuraavilta tahoilta: Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunta (TKY), Prodeko ja Polyteknikkojen Raittiusseura PoRa, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Suomen Strategisen Johtamisen Seura (SSJS).
  • Perheeseen kuuluu vaimo, kaksi aikuista lasta puolisoineen ja viisi lastenlasta. Harrastaa metsästystä ja liikuntaa.

Lue lisää

Vientialat seuraavat metsäteollisuuden palkkaneuvotteluja pelonsekaisin tuntein

Stora Enson yt-neuvottelut päätökseen Veitsiluodossa – tehtaan lopettaminen vie työpaikat 550 työntekijältä

Suomen Yrittäjät ja Koneyrittäjät: Stora Enso polkee maksuaikalakia – maksut koneyrittäjille tuplataan 60 päivään

Stora Enso investoi Anjalankoskelle ja Nymöllaan 47 miljoonaa euroa