Ihmiset & kulttuuri

Neljä ja puoli metriä sadetta vuodessa – Kaakkois-Alaska osoittautui eristäytyneeksi paikaksi, jossa elävät kananpojat ja vainajien tuhkat lennätetään vesitasoilla

Mari Könönen muutti puolisonsa töiden perässä kaakkoiseen Alaskaan. Nyt edessä on paluu Suomeen paremman työtilanteen toivossa.
aaron petty
Mari Könönen retkeilee lähiluonnossa sekarotuisen koiransa Stoffelin kanssa. "Stoffel syntyi samana päivänä, kun minä laskeuduin tänne vihreän kortin eli oleskeluluvan kanssa."

"En olekaan hullu, olen vain elänyt viisi vuotta koronaa vastaavissa olosuhteissa", Mari Könönen nauraa Teams-videopuhelussa.

Könönen on asunut Yhdysvaltojen pohjoisimmassa osavaltiossa vuodesta 2016. Haastattelu tehdään Suomen aikaa iltaseitsemältä, jolloin Alaskassa kello on kahdeksan aamulla.

Aika usein olo on tuntunut yksinäiseltä ja kurjalta – siitä huolimatta, että Könösellä on Alaskasta kotoisin oleva puoliso Aaron Petty ja pian muuton jälkeen hankittu koira Stoffel.

Kuten moni koronan vuoksi kotiinsa eristäytynyt, myös Könönen on löytänyt itsestään uusia puolia: ruuanlaitto on alkanut kiinnostaa, ja harrastuksista tärkeimmäksi on noussut lähiluonnossa retkeily. Luontoa ympärillä nimittäin riittää.

Vaikka ei Könönen varsinaisesti missään erämaassa asu, vaan 11 000 asukkaan kaupungissa Ketchikanissa. Koti tosin on yli 20 kilometrin päässä sen keskustasta.

Ensimmäiset puolitoista vuottaan Alaskassa Könönen asui 5 000 asukkaan Prince of Walesin saarella. Se sijaitsee noin sadan kilometrin päässä nykyisestä asuinpaikasta ja on pinta-alaltaan Yhdysvaltojen neljänneksi suurin saari.

Könönen lähti saarelle Suomessa metsätieteitä opiskelleen puolisonsa töiden perässä ja viimeisteli oman suometsätieteen väitöskirjansa siellä.

Vaikka Prince of Walesin saari on tärkeää metsätalousaluetta, töiden saaminen sieltä osoittautui hankalaksi.

Könönen päätyi muun muassa huoltoaseman hodaritiskille – "ainoa paikka, josta Thorne Bayssä sai 'ravintolaruokaa'" – ja postikonttoriin. Kaikki posti, mikä tuli 500 asukkaan Thorne Bayhin, saapui vesitasoilla postikonttorin edustalla olevan laiturin päähän.

"Olin töissä marraskuusta tammikuuhun, ja ihmiset tilasivat tietenkin kaikki joululahjansa postissa. Koska pienlentokoneet ilman tutkaa eivät voineet lentää huonolla säällä, posti tuli ehkä joka neljäs päivä ja postisuma kasvoi valtavaksi."

Kaikki mahdollinen kulki postin kautta, esimerkiksi lääkkeet, vainajien tuhkat ja elävät kananpojat. Välillä oli pakko kysyä neuvoa lähetysten oikeaoppiseen käsittelyyn.

Jukka Pasonen
Alaskan pääkaupunki Juneau sijaitsee osavaltion kaakkoisosassa. Anchorage on kuitenkin suurin kaupunki.

Työtilanteen lisäksi säät ovat yllättäneet. Etukäteen Könönen ei ollut tullut ajatelleeksi, että oli muuttamassa sademetsään. Todellakin, Kaakkois-Alaska on temperaattista sademetsää, jossa viime kesä oli erityisen sateinen.

"Kolmen kuukauden aikana tuli 120 senttiä vettä. Kesä–elokuussa 68 päivää 92:sta oli sateisia. Ja eivät ne jäljelle jääneetkään mitään aurinkoisia olleet", Könönen kertoo.

Viime vuoden sademäärä Ketchikanissa oli 4 500 millimetriä, lähes kymmenen kertaa niin paljon kuin suomalaisilla paikkakunnilla tavallisina vuosina.

"Paikallisetkin olivat sitä mieltä, että lähtevät vetämään täältä. Eikä säähän ole tullut suurta muutosta tänäkään keväänä", Könönen toteaa.

Turisteja seutu kaikesta huolimatta houkuttelee. Ketchikaniin saapuu hurjimmillaan 15 000 risteilymatkustajaa päivässä. Risteilyalukset lähtevät liikkeelle Yhdysvaltojen länsirannikon Seattlesta, etenevät Kanadan rannikkoa pitkin pohjoiseen ja kääntyvät viimeistään Alaskan suurimman kaupungin Anchoragen kohdalta takaisin etelään.

Turismia kestää toukokuusta lokakuulle. Tai kestäisi tavallisina vuosina. Viime vuonna isoja risteilijöitä ei Ketchikanin satamassa näkynyt, eikä taida näkyä tänäkään kesänä.

Toinen alueelle tärkeä elinkeino on kalastus. Merestä nousee lohta, ruijanpallasta ja silakkaa. Jotkut keräävät merimakkaraa ja pyytävät äyriäisiä. Kalakannat ovat tosin muuttuneet vuosi vuodelta heikommiksi, mikä Könösen mukaan saattaa johtua osittain ilmastonmuutoksesta, osittain muista syistä.

"En ole kalastaja, mikä on sääli. Mutta kirpputoreilla tykkään käydä, ja täällä on yksi mahtava. Hienoin löytöni on Arabian Heluna-kannu dollarilla."

Mari Könönen
Turismi on Ketchikanin tärkeimpiä elinkeinoja. Kaupungin satamaan mahtuu jopa viisi valtameriristeilijää kerrallaan.

Ensimmäisellä saarella asuminen oli masentavaa, mutta Ketchikanissa Könösen mieliala on kohentunut hieman ja tutkimustyön pätkiä on tarjoutunut.

Suomen Kulttuurirahaston myöntämän rahoituksen turvin Könönen palkattiin mukaan arktisten alueiden tutkimukseen.

Töiden ansiosta hän pääsi kymmenen päivän elämysmatkalle Toolik Laken kenttäasemalle Alaskan pohjoisosaan. Siellä on käynnissä maailman pisimpään kestänyt lämmityskoe, jossa on tundraa lämmitetty kesäkaudella maastoon pystytetyillä kasvihuoneilla yli 30 vuoden ajan. Könönen keräsi alueelta turvenäytteitä, joita hän ja muut tutkijat analysoivat Pohjois-Arizonan yliopistossa Flagstaffissa.

"Toolik Lakella oli saunakin. Koska siellä on ikirouta, kaikki käyttövedet piti kerätä talteen. Suihkussa sai olla kahdesti viikossa korkeintaan kolme minuuttia kerrallaan."

Myöhemmin Könöselle tarjoutui toinen post doc -työpaikka Kanadan Ontariosta, jossa hän päätyi ensimmäistä kertaa elämässään mallintamaan tietokoneella.

Nyt työt mallinnuksen parissa jatkuvat, kun Könönen muuttaa toukokuussa Joensuuhun.

Kolmivuotisessa Nesslingin säätiön rahoittamassa hankkeessa selvitetään muun muassa, kuinka paljon metsämaasta huuhtoutuu hiiltä vesistöihin hakkuiden tai kunnostusojitusten jälkeen. Hanke vie ajattelua pidemmälle kuin useimmat vastaavat, sillä siinä pyritään selvittämään myös, mikä on veden tummumisen vaikutus vesistöjen monimuotoisuuteen ja hinta yhteiskunnalle.

Puoliso ja koira muuttavat perässä vähän myöhemmin.

"Muuton ajoitus ei voisi olla huonompi: meneillään on pandemia, ja konttipula tekee muuttamisesta sikahintaista", Könönen nauraa.

Pariskunta toivoo, että Joensuu on lopulta kummallekin Ketchikania helpompi kaupunki työllistyä.

"Olen tilannut Suomeen aurinkoisen, lämpimän ja sateettoman kukkamekkokesän. En aio laittaa kumisaappaita jalkaan kertaakaan."

Kovaa puhetta suontutkijalta.

Mari Könönen
Retkeilyä Harriet Hunt -järven ympäristössä. Alueen pääpuulajeja ovat jättituija, nutkansypressi, hemlokki ja sitkankuusi.

Mari Könönen

  • Koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden tohtori. Opiskellut Helsingin yliopistossa. Teki väitöksensä Indonesian suometsistä.
  • Kotoisin Anjalankoskelta nykyisen Kouvolan alueelta, syntynyt vuonna 1985.
  • Perheeseen kuuluvat puoliso Aaron Petty ja sekarotuinen koira Stoffel.
  • Asunut Yhdysvaltojen Alaskassa vuodesta 2016. Muuttaa toukokuussa Joensuuhun.
  • Aloittaa siellä työt hankkeessa, jossa tutkitaan, kuinka paljon turvemailla tehtyjen metsätaloustoimenpiteiden aiheuttama vesistökuormitus maksaa yhteiskunnalle.
  • Harrastaa luonnossa kuljeksimista ja kirpputorilla kiertelyä.
Lue lisää

Tänään tv:ssä: Alaskassa suunnitellaan öljynporausta valtavan luonnonpuiston alueelle – mitä tapahtuu karibupeuroille, tv-sarjassa kysytään

Mies kohtasi karhuperheen vaelluspolulla – katso hermoja raastava video!

Keskustan Kulmuni: Suomen on hyödynnettävä paremmin arktista osaamistaan

Mummo kiipesi puuhun – toimittaja testasi, miten metsäkellintää yritetään myydä turisteille Kuopiossa