Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Ihmiset & kulttuuri

Maa- ja kotitalousnaisten uusi toiminnanjohtaja on seurannut, miten naiset lähtevät maaseudulta opiskelemaan ja jäävät sille tielleen – "Maalla olisi paljon mahdollisuuksia myös naisille"

Chistell Åström on edennyt urallaan Maa- ja kotitalousnaisten johtoon, mutta nauraa, ettei ole pitkälle pötkinyt, kun asuukin yhä kotitilansa mailla.
Jarno Mela
"Jos lasi on puoliksi tyhjä tai puoliksi täynnä, minulla se on puoliksi täynnä. Näen kaikessa hyvät puolet", sanoo Christell Åström.

Mansardikattoinen talo seisoo ryhdikkäänä pellon laidassa Sipoon Boxissa. Se on Christell Åströmin perheen koti, rakennettu 15 vuotta sitten kotitilan maille. Toisella puolen tietä asuu veli, entisessä kotitalossa. Tilan pellot ovat vuokralla.

"En ole hirveän pitkälle pötkinyt", Åström nauraa silminnähden tyytyväisenä. Hän selvästi nauttii siitä, että saa tehdä töitä maaseudun ihmisten eli omiensa eteen ja nyt erityisesti naisten hyväksi.

Åström aloitti helmikuussa työnsä Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen toiminnanjohtajana. Suomen suurimpiin kuuluva naisjärjestö sai hänestä vetäjäkseen kokeneen maaseutupolitiikan toimijan, mutta myös aktiivisen luontoihmisen, joka näkee haasteet mieluummin mahdollisuuksina.

Elinvoimainen maaseutu ja hyvinvoivat ihmiset, niiden puolesta Åström on työskennellyt koko uransa ajan, alkuun Itä-Uudellamaalla kyläsuunnitelmia laatiessaan ja leader-toiminnanjohtajana, sitten Kuntaliitossa pienten kuntien asiantuntijana ja viimeksi maa- ja metsätalousministeriössä kansallisen maaseutupolitiikan parissa.

Uuteen tehtäväänsä Åström on joutunut tutustumaan koronarajoitusten takia enimmäkseen etänä Teamsin välityksellä. Toimistolla Helsingissä hän on käynyt vain muutaman kerran eikä ole kaikkia työkavereita vielä kasvotusten tavannut, vaikkei heitä monta ole.

"Meitä taitaa olla yhdeksän, pitää ihan miettiä", hän laskee. Kaikkiaan järjestössä on lähemmäs 30 000 jäsentä.

Järjestön strategiaan Åström on tutustunut perusteellisesti ja pitää sitä erinomaisena.

"Se huomioi kestävän kehityksen, maisemanhoidon, luonnon monimuotoisuuden sekä tietysti ruoka- ja ravitsemusosaamisen. Meidän asiantuntijat ovat todella ajassa kiinni."

Åström tarttui uuteen tehtäväänsä osaksi naisnäkökulman takia.

"Olen maaseutupolitiikan puolella seurannut, miten naiset lähtevät maaseudulta opiskelemaan ja jäävät sille tielleen. Maalla olisi paljon mahdollisuuksia myös naisille, ja digitaalisuus, etätyö ja monipaikkaisuus tuovat niitä lisää. Maaseudun naiskatoon ei ole yhtä ratkaisua, vaan monta, ja me haluamme olla niissä mukana. Naisyrittäjyydelle on tilaa, ja meillä neuvojia yrittäjien avuksi."

Åström ei itse ole kuulunut maatalousnaisiin sen paremmin kuin marttoihinkaan, mutta järjestötoiminta on hänelle tuttua: 4H, Punainen Risti, kyläyhdistys, Sipoon luonnonsuojelijat. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen hän pyrki Viikkiin opiskelemaan ympäristönsuojelua, koska halusi löytää ratkaisuja ympäristöasioihin.

"Maaseudullahan niitä on. Toivoisin, että ihmisille annetaan työkaluja, joilla he kokevat pystyvänsä vaikuttamaan", Åström sanoo ja vinkkaa Maa- ja kotitalousnaisten julkaisemaan 52 arjen ilmastotekoa -kampanjaan.

Esimerkiksi viime viikon vinkissä kerrotaan, että nautiskelu suihkussa kuluttaa minuutissa noin 12 litraa puhdasta vettä. Päivittäinen 15 minuutin suihku maksaa noin 450 euroa vuodessa, kun viiden minuutin suihkuttelulla kustannukset jäävät noin 150 euroon.

Järjestön monipuolinen tekeminen on yllättänyt Åströmin. Toiminnassa on mukana niin kaupunkien kuin maaseudunkin naisia.

"Se on osaavaa porukkaa, joka toimii suurella sydämellä. Haluan tehdä heidän työtään näkyväksi."

Elinkeinopolitiikassa vallitsee Åströmin mielestä yhä miesnäkökulma. "Se ei ehkä ole tietoista vaan kumpuaa siitä, että perinteisesti miehet ovat olleet päättämässä. Haluan tuoda yhteiskunnalliseen keskusteluun naisnäkökulmaa, sillä silloin kaikki voittavat", Åström uskoo.

Tavoitteeseen päästään siten, että naiset osallistuvat nykyistä aktiivisemmin. "Esimerkiksi kuntavaaleissa", Åström kannustaa.

Järjestönsä suurimpana haasteena Åström pitää sitä, miten saataisiin uusia jäseniä sitoutettua toimintaan.

"Nuoret ovat aktiivisia, mutta he sitoutuvat mieluummin johonkin teemaan, eivät järjestöön. Yhteisöllisyys on tärkeää, mutta miten sitä tulevaisuudessa ylläpidetään, siinä on haaste."

Lähes koko ikänsä Sipoon Boxissa asuneena Åströmillä on ympärillään vahva oma yhteisö. Mies löytyi naapurikylästä. Moni ala-asteen koulukaveri on muuttanut aikuisena takaisin lapsuudenmaisemiin, vaikka työ olisi Helsingissä. Matkaa pääkaupunkiin on alle puoli tuntia.

Niinpä kävelylenkki koirien kanssa saattaa venähtää, kun pariskunta jää juttelemaan vastaantulijoiden kanssa.

"Yhteisöllisyys on tärkeä voimavara. Se luo hyvinvointia, ja toivoisin, että asioita tarkasteltaisiin muustakin kuin taloudellisesta näkökulmasta. Pehmeät arvot ovat yhtä tärkeitä."

Åströmille luonnossa liikkuminen on parasta rentoutumista. "Suomi on hieno maa ja täällä on erilaisia kohteita. Toivottavasti suomalaisten kotimaan matkailun innostus säilyy myös korona-ajan jälkeen."

Åström-Korpelan perheen ulkomaan lomamatkat ovat olleet harvassa jo ennen koronaa, sillä perhe viihtyy hyvin kotimaassa. "Tytär oli noin kymmenvuotias, kun käytiin Lanzarotella. Siellä oli ihan hauskaa, ratsastettiinkin, mutta matkan jälkeen tyttö huokaisi, että nyt meidän ei tarvitse mennä moneen vuoteen minnekään. Ei minuakaan saisi kesällä Suomesta pois."

Nyt tytär on jo parikymppinen ja opiskelee eläinlääkäriksi Tarton yliopistossa. Toiseksi vanhin, poika, on jo työelämässä. Nuorin poika asuu vielä kotona.

Hevoset ovat tulleet perheen elämään tyttären harrastamisen kautta. "Minulla on yksi eläkeläisheppa ja toinen on ylläpidossa. Käyn ratsastamassa pari kertaa viikossa, kesällä useamminkin.

Lapsiperheen äitinä Åström on saanut kokata riittävästi. "Jossain vaiheessa perheessä oli yksi kasvissyöjä, yksi söi vain liharuokia ja yksi muuten vain kranttu. Itse tykkään vähän kaikesta."

Bravuurikseen hän nostaa spagetin ja jauhelihakastikkeen, jonka salainen mauste on neilikka. "Ja paistetut silakat ja pottumuusi on toiminut meidän perheessä aina. Pullan teon olen ulkoistanut niin, että minä teen taikinan ja miesväki leipoo."

Erilaisten piiraiden leipominen on Åströmin heiniä, mutta "täytekakuissa en onnistu".

Omia unelmiaan Åström ei osaa eritellä. "Nyt elän unelmaani. En haikaile sen suurempaa. Jos olisit kysynyt viisi vuotta sitten, niin silloinkin olisin elänyt unelmaani. Työ, ystävät ja harrastukset ovat minulle tärkeitä, ja olen aina tykännyt työstäni. Silloin asiat ovat aika hyvin."

Christell Åström, 51

Maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja.

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, pääaine ympäristönsuojelu.

Asuu Sipoossa. Kaksikielinen. Perheessä insinöörimies ja kolme lasta, joista nuorin 14-vuotias asuu kotona. Neljä koiraa ja kaksi hevosta.

Tykkää liikkua luonnossa, sienestää ja touhuta eläinten kanssa.

Haluaa rohkaista naisia kokeilemaan erilaisia asioita ja uskomaan itseensä. "Ei haittaa, vaikka välillä menee väärin ja epäonnistuu."

Kuuntelee radiota ja katsoo mielellään uutisia ja pohjoismaisia ja brittiläisiä dekkarisarjoja.

Lue myös:

Maa- ja kotitalousnaisille uusi toiminnanjohtaja ministeriöstä

Kahvikupin kokoisilla teoilla ilmastoahdistusta vastaan – Maa- ja kotitalousnaiset kannustavat käytännön toimiin ilmaston ja monimuotoisuuden puolesta

"Maalla olisi paljon mahdollisuuksia naisille, ja digitaalisuus, etätyö ja monipaikkaisuus tuovat niitä lisää."

Lue lisää

Maaseutupolitiikan neuvosto ehdottaa: Peruskoulun koulumatka saisi kestää enintään 1,5 tuntia

Maa- ja kotitalousnaisille uusi toiminnanjohtaja ministeriöstä

"Kokoomuksen tulos ei ole maaseutumaisten kuntien osalta mairitteleva – puolueen maata viljelevänä kansanedustajana viestistä on otettava opiksi"

Kokoomuksen maaseutuviesti kuntoon