Ihmiset & kulttuuri

Ammattiyhdistysliikkeen vappu – se on nyt työn juhlaa toistamiseen verkossa

SAK:n ay-linnake siirsi vapun vastaanoton Pitkänsillanrannasta virtuaaliseksi.
Sanne Katainen
Barrikadilla. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta laskee hevosenleikkiä Etelärannan työnantajien suuntaan. Pitkänsillanrannan betoniportaikko oli vapun alla remontissa.

Työn juhlaa verkossa. Sitä se on vappuna 2021 – ja verkossa vietimme koronavappua myös vuosi sitten.

Vappuaattona Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK on tavannut pitää sidosryhmilleen kunnon vappuvastaanoton pääkonttorillaan Helsingin Pitkänsillanrannassa. Tupa on täyttynyt ammattiliittojen aktiiveista ja luottohenkilöistä, kansanedustajista, ministereistä, työmarkkinoita seuraavista toimittajista.

Tiivistä ammattiyhdistyshenkeä, hyvää seuraa, ruokaa ja juomaa – ja kotiin tai jatkoille lähtiessä vielä vappupallo tuliaisiksi mukaan.

"Vappuvastaanottoa emme täällä voi järjestää tänäkään vuotena. Katseet ovat vapussa 2022."

Bileet on peruutettu, mutta SAK juhlii virtuaalisesti:

"Meillä on oma SAK:n studio, josta teemme vapun lähetykset. Puhujista osa tulee paikalle, osa on etänä. Ei perinteisiä vappupuheita, vaan käydään enemmän vuoropuhelun ja dialogin kautta ajankohtaista tilannetta. Uskon, että kiinnostusta riittää, koska aika on poikkeuksellinen", arvioi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Enteellisesti ennen vappua SAK:n toimiston edustalle on vedetty keltapunaiset liinat estämään kulkemista betoniportaissa. Remontti on päällä.

Perusteelliseen remonttiin ovat menossa myös työmarkkinat ja keskitetyt työmarkkinasopimukset, ehkä työmarkkinajärjestöjen ja valtion muodostama kolmikantakin.

Työmarkkinat keskitettyine tes-sopimuksineen ovat murrosvaiheessa. Metsäteollisuus ry kertoi viime syksynä vetäytyvänsä jatkossa työehtosopimusneuvotteluista ja siirtyvänsä yrityksissä paikalliseen sopimiseen.

Teknologiateollisuus seuraa perässä. Uudessa strategiassaan työnantajajärjestö irtautuu valtakunnallisista työehtosopimusneuvotteluista. Samalla se perusti uuden yhdistyksen, Teknologiateollisuuden työnantajat. Siihen voivat liittyä ne alan yritykset, jotka eivät halua yrityskohtaista sopimista.

Kaksi keskeistä vientiteollisuuden alaa hyppää näin ulos ainakin osittain keskitetyistä työehtosopimuksista. Yritykset haluavat irtautua koko alaa sitovista palkankorotuksista ja muista työehdoista.

Viime sopimuskierroksella työntekijöitä edustava Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus sopivat kahdelle vuodelle yhteensä 3,3 prosentin palkankorotuksista, kiky-tunnit poistuivat.

Suomen mallista ei kummemmin sovittu, mutta käytännössä keskeisten vientiliittojen sopimuskorotukset kopioituivat myös muille aloille sairaanhoitajista opettajiin ja palvelualoille.

Miten käy tuon "Suomen mallin", jos palkoista sovitaan ensi syksynä paikallisesti yksittäisten yritysten tasolla ja ehdoilla?

Palkansaajia edustavan Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto arvioi liiton Tekijä-lehdessä, että työnantajien ilmoitus tarkoittaa käytännössä yleissitovuuden poistumista teknologiateollisuudesta, jos uuteen työnantajayhdistykseen ei tule kattavaa edustusta alan yrityksistä.

Yleissitovuus tarkoittaa samoja työehtoja alan kaikille yrityksille ja niiden työntekijöille.

"Työnantajaliittojen ilmoitukset ovat tullessaan olleet yllätyksiä. Toisaalta se on ollut vuosikymmeniä työnantajien tavoitteena: pyrkiä irtautua keskitetymmästä sopimisesta ja viemään sitä kohti paikallista, viime kädessä yksittäisen työntekijän tasolle", Eloranta jäsentää.

Ensin Elinkeinoelämän keskusliitto EK irtautui kolmikantaisesta sopimisesta, ja nyt siis keskeiset toimialaliitot irtautuvat valtakunnallisesta sopimisesta.

Ei tupoja, EK:n sääntömuutos ja nyt vientialojen työnantajaliitoilla omat ratkaisunsa viimeisen puolen vuoden sisään. Moniko Teknologiateollisuuden jäsenyrityksistä liittyy uuteen työantajaliittoon, moniko sopii ehdot paikallisesti, sitä ei tiedetä SAK:ssa eikä vielä Teknologiateollisuudessakaan. Jäsenpohjan laajuus ratkaisee onko alan sopimus yleissitova vai ei.

Esimerkiksi Teollisuusliiton ja Teknon välisessä sopimuksessa on paljon paikallisen sopimisen mahdollistavia määräyksiä esimerkiksi työaikojen suhteen. Joissain yrityksissä säätämistä on käytetty enemmän, toisissa vähemmän.

Miten sopiminen ensi syksynä onnistuu, jää nähtäväksi. Syksyllä 2019 nähtiin lakot niin metsäteollisuudessa kuin teknologiteollisuudessa. Lopulta palkkasopu kahdelle vuodelle syntyi.

Elorannan arvion mukaan työtaistelujen riski on kasvanut, kun työehdoista neuvotellaan enemmän paikallisesti.

Suomen malli, miten sille käy?

"Vastuullisen, pitkäjänteisen työmarkkinapolitiikan tarve ei ole mihinkään poistunut. Meillä arvio on se, että työnantajien toimet eivät edistä pitkäjänteistä ja vastuullista työmarkkinapolitiikkaa. Vaikeaa on mennä perustelemaan vaikkapa julkiselle sektorille, että teidän on seurattava toisen alan sopimusta, joka ei ole edes valtakunnallinen tai yleissitova. Miten siitä ottaa merkkiä muille toimialoille?", Eloranta pohtii tilannetta.

Paikallisessa sopimisessa ajatuksena on, että ratkaisut erilaisessa olevilla samankin alan yrityksillä vaihtelevat. Palkannostovara on suurempi tuottavammilla yrityksillä kuin heikommilla.

Tällainen "hajautettu tupo" puolestaan on vaikea yhtälö. Elorannan sanoin: "Kuin työntäisi palikkaa pyöreään reikään."

Ammattiyhdistysliikkeen kohtalonkysymys on työntekijöiden järjestäytymisaste. SAK-laisten liittojen jäsenmäärät ovat olleet trendinomaisessa laskussa, vaikka kansainvälisesti Suomessa järjestäytyminen ammattiliittoihin on edelleen suhteellisen korkea.

SAK on maan suurin ammattiliittojen keskusjärjestö ja sen kokonaisjäsenmäärä on 870 000. Luku sisältää työelämässä mukana olevien lisäksi eläkeläis-, opiskelija- ja työttömät jäsenet.

Koronakaan ei ole tuonut muutosta laskevaan trendiin.

Eloranta arvioi jo puheenjohtajaksi tullessaan vuonna 2016, että digitaalisuus on ay-liikkeen 2000-luvun haasteista suurin. Miksi?

"20–30-vuotiaat ovat tottuneet hoitamaan kännykällä asiansa. Ammattiliiton jäsenyyttä ja jäsenmaksuperintää ei vielä ole pystytty tuomaan kännykkään. Siinä annamme jo teknisesti turhan paljon etumatkaa."

Eloranta perää digitalisaation volyymietuja käyttöön. Näin tapahtuu jo työttömyysturvan maksatuksissa.

Vahvuutena ay-liikkeellä on tutkimustensa perusteella se, että erittäin suuri enemmistö suomalaisista suhtautuu myötämielisesti ammattiyhdistysliikkeeseen. Myös siihen, että työehtosopimuksin sovitaan työehdoista.

Markkinoilla tämä ei realisoidu riittävästi SAK:nkaan mielestä.

Läsnä ja esillä pitää olla paitsi oikealla tavalla, myös oikeilla kanavilla.

"Ihmisillä on todella suuri tiedon tarve, mitä oikeastaan on suomalaisilla työmarkkinoilla ja työpaikoilla tapahtumassa."

"Ihmisillä on todella suuri tiedon tarve kentällä, mitä oikeastaan on suomalaisilla työmarkkinoilla ja työpaikoilla tapahtumassa."

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta odottaa, että keskusjärjestön vapun videolähetyksiä ja webinaaria on kuulemassa ja katsomassa jopa kymmenen tuhatta jäsentä. Se olisi enemmän kuin edellisten vappujen ay-liikkeen puhetilaisuuksissa on ollut kuulijoita – yhteensä.

"Viime viikon puheenjohtajien paneelissa oli parisen tuhatta kuulijaa. Vappulähetyksessä on etunsa. Tämä voi tuoda asioiden ääreen ihmisiä, jotka eivät perinteisiin vapputilaisuuksiin osallistuisikaan."

Vapunpäivänä kello 13:30 SAK:n eetterissä ovat Jarkko Elorannan lisäksi SAK:n edustajiston ja Palvelualojen PAM:in puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen, Paperiliton puheenjohtaja Petri Vanhala, Elintarviketyöläisten liiton SEL:n Veli-Matti Kuntonen ja JHL:n Päivi Niemi-Laine. Linkki SAK:n virtuaalivappuun tässä.

Sanne Katainen
Jarkko Eloranta arvioi, että 2000-luvulla ay-toiminnan suurimpia haasteita ovat digitalisoituminen ja työn pirstoutuminen.

SAK:n edustajisto valitsi Jarkko Elorannan elokuussa 2020 jatkokaudelle 2020–2024. SAK:ta hän on johtanut vuodesta 2016.Vuonna 1907 perustetussa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestössä hän on 21. puheenjohtaja. Hän on toiminut aiemmin Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) puheenjohtajana.Koulutukseltaan Eloranta on valtiotieteiden maisteri Turun yliopistosta.SAK:n ja suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen saavutuksia ovat muun muassa kesä- ja talvilomat, perhevapaat, irtisanomissuoja ja viisipäiväinen työviikko.SAK on maan suurin ammattiliittojen keskusjärjestö ja sen kokonaisjäsenmäärä on yhteensä 870 000.SAK:n liittojen jäsenet ovat tyypillisesti työskennelleet pandemiankin ajan eturintamassa, pitäneet teollisuuden ja rakennustyömaat pyörimässä, bussit liikkeellä ja sairaalat toiminnassa. Palvelualoilla, ravintoloissa, kaupoissa, hotelleissa ja tapahtuma-alalla korona on vienyt työt. Etätöitä sak-laisista pystyy tekemään vain 10–15 prosenttia.

"Meillä on oma SAK:n studio, josta teemme vapun lähetykset."
Jarkko Eloranta

Lue lisää

Suomalaisten näkemys metsäteollisuudesta muuttunut myönteisemmäksi – vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat suhtautuvat kielteisimmin

Konecranes kuuli henkilöstön vetoomuksen – nostolaiteyhtiö haki jäseneksi uuteen työnantajayhdistykseen ja sopii syksyllä palkoista liittokohtaisesti

Teknologiateollisuus tarvitsee 130 000 uutta työntekijää 10 vuodessa – lähes 90 prosenttia aikoo rekrytoida kansainvälisiä osaajia lähivuosina

Lähes 90 prosenttia teknologiateollisuuden yrityksistä kiinnostunut kansainvälisistä rekrytoinneista