Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Ihmiset & kulttuuri

Jos muistat Pähkinäsaaren rauhan vuosiluvun, muistatko myös, mihin se liittyy? – "Vuosiluku on vain numerosarja siihen asti, kunnes ymmärtää, mitä silloin tapahtui, miksi ja mihin se johti"

Moni muistaa ulkoa Pähkinäsaaren rauhan vuosiluvun, ja siihen on syynsä.
Tuomo Kesäläinen
Jääkolunpyykki Kinnulassa on usean kunnan rajalla sijaitseva kivi, jota on pidetty Pähkinäsaaren rauhan rajakivenä.

Jos Pähkinäsaaren rauhan vuosilukua kysytään, pitäisi kysyä myös, mihin se liittyy, huomauttaa historian ja yhteiskuntaopin lehtori Anniina Mäki Jaakko Ilkan koulusta Ilmajoelta Etelä-Pohjanmaalta.

”Vuosiluku on vain numerosarja siihen asti, kunnes ymmärtää, mitä silloin tapahtui, miksi ja mihin se johti.”

Pähkinäsaaren rauha solmittiin vuonna 1323, ja se on vanhin tunnettu sopimus, joka määritteli Ruotsille itärajan. Samalla kyse oli ensimmäisestä kerrasta, kun Suomelle määriteltiin raja.

”Ehkä Pähkinäsaaren rauhan vuosilukua on opeteltu ulkoa juuri siksi, että siinä on kyse ensimmäisestä tarkasta vuosiluvusta, joka Suomen historiassa tulee vastaan”, Mäki arvioi.

Vuosilukujen tarkka pänttääminen on vähentynyt kouluissa viime vuosikymmeninä, mutta aikaan liittyvät käsitteet ja ajoittaminen ovat edelleen tärkeitä historiaan liittyviä taitoja, Mäki huomauttaa.

Peruskoulun opetussuunnitelmassa ei itse asiassa mainita yhtään vuosilukua, joka olisi pakko opetella.

”Teoriassa peruskoulusta voisi siis päästä tietämättä vuosilukua 1917, mutta luotan kyllä kollegoihin, että niin ei todellisuudessa käy”, Mäki huomauttaa.

Yksittäisten knoppien pänttäämisen sijaan historiassa opetellaan monenlaisia taitoja, joista on hyötyä muussakin elämässä. Yksi tärkeä taito on tiedon luotettavuuden arviointi.

”Se, että osaa tarkastella lähteitä kriittisesti ja hakea tietoa luotettavista lähteistä, on erittäin arvokas taito paitsi historian oppiaineessa, myös elämässä yleensä, jotta ei haksahda valeuutisiin”, Mäki tiivistää.

Historiaa ylipäänsä opetetaan kouluissa vähemmän kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Se aiheuttaa kiireen tuntua, mutta Mäki huomauttaa, että sama koskee monia muitakin oppiaineita.

Kiire jää hänen mukaansa kakkoseksi suurimmalle haasteelle, joka historianopetusta uhkaa. Suurin ongelma on nimittäin lukutaidon heikkeneminen.

Historia, kuten monet muutkin reaaliaineet, vaativat laajojen kokonaisuuksien lukemista ja niihin perehtymistä. Jos lukutaito ei ole riittävällä tasolla, historian ymmärtämiseen vaadittavien tekstimassojen taltuttaminen tuntuu ylivoimaiselta.

Mäki kuitenkin korostaa, että Suomen kouluissa tehdään edelleen valtavasti asioita oikein, ja siitä on myös kansainvälistä näyttöä. Esimerkiksi uusimmissa, vuonna 2020 julkaistuissa Pisa-tuloksissa suomalaisnuorten talousosaaminen oli maailman toiseksi parasta ja koulujen väliset erot maailman pienimpiä.

”Noista tuloksista kuultaa läpi se, että opettajien korkeista koulutusvaatimuksista on syytä pitää kiinni”, Mäki huomauttaa.

Historia peruskoulussa

  • Historiaa opiskellaan peruskoulussa 4.–9. luokalla.
  • Historian opetuksen tehtävänä on peruskoulun opetussuunnitelman mukaan kehittää oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä kannustaa heitä omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet.
  • Historia on menneisyyttä koskevaa tietoa, jonka avulla oppilaita ohjataan ymmärtämään kehitystä, joka on johtanut nykyisyyteen. Lisäksi historian avulla oppilas osaa pohtia tulevaisuuden valintoja.
  • Historiassa perehdytään myös historiantutkimuksen lähtökohtaan, eli siihen, että menneestä pyritään muodostamaan mahdollisimman luotettava kuva saatavilla olevan todistusaineiston perusteella.
  • Lähde: oph.fi
Lue lisää

Kasviot tekivät paluun kouluihin vuosikymmenten jälkeen – nykyään ne tehdään yleisemmin kameralla kuin prässillä

"Oulu, Siika, Pyhä, Kala..." – osaatko täydentää koulussa opetetun rimpsun loppuun?

Tämä 151 vuotta vanha teos naurattaa jopa nykyteinejä – hahmojen luonteenpiirteet löytyvät joka koululuokasta

Epäsäännöllisten verbien ulkoa opettelu säästää aikaa – oppilaan taakka helpottuu, kun epäsäännöllisyyden säännöllisyydet paljastuvat