Ihmiset & kulttuuri

Liikunta pumppaa pirteyttä aivoihin

Reippaiden kävelijöiden aivojen verenkierto oli amerikkalaistutkimuksessa vilkastunut selvästi enemmän verrattuna venyttelytreeniä tekeviin.
Jukka Pasonen
Puolet Teksasin yliopiston tutkimukseen osallistuneista harrasti reippaita runsaan puolen tunnin kävelylenkkejä 3–5 kertaa viikossa ja toinen puoli tyytyi venyttelytreeneihin.

Yhdellä viidestä yli 65 -vuotiaasta on lieviä ongelmia muistamisessa, päätösten teossa ja havaintokyvyssä. Joillakin ongelmat kasvavat aina dementiaksi asti. On tiedossa, että liikunta on hyväksi, paitsi lihaksille ja sydämelle, myös aivo-ongelmien ehkäisyssä. Uusin tutkimus viestii, että selitys voi löytyä parantuneesta aivojen verenkierrosta.

Teksasin yliopistossa jaettiin ryhmä 55–80 -vuotiaita kahtia. Puolet heistä alkoi harrastaa reippaita runsaan puolen tunnin kävelylenkkejä 3–5 kertaa viikossa ja toinen puoli tyytyi venyttelytreeneihin. Ohjelma kesti vuoden.

Aivojen magneettikuvaukset tehtiin sekä tutkimuksen alussa että vuoden kuluttua. Reippaiden kävelijöiden aivojen verenkierto oli selvästi vilkastunut verrokkeihin verrattuna. Lisäksi heidän kaulasuonensa olivat joustavampia eli vähemmän kalkkeutuneita.

Vaikka tässä melko lyhytaikaisessa tutkimuksessa ei vielä todettukaan selviä vaikutuksia muistissa tai havaintokyvyssä, voi maalaisjärjellä ajatella piristyneen aivoverenkierron olevan hyväksi.

Lähde: Journal of Alzheimer´s Disease

Kirjoittaja on lääketieteen tohtori.

Lue aiempia Lääkärin palstoja

Lue lisää

Miksi uni on niin tärkeää? Aivot tarvitsevat jätehuoltoa, jotta ne eivät huku kuonaan

Yhä useampi työikäinen on ylipainoinen – yli 70-vuotiaiden liikkuminen on vähentynyt ja paino laskenut

Koronarajoitukset sammuttivat kausi-influenssan Suomessa ja maailmalla – eikä se ole pelkästään hyvä asia

Ihminen voi saada vuodessa elimistöönsä luottokortin verran mikromuovia – näyttöä terveysvaikutuksista on vaikea saada