Ihmiset & kulttuuri

Pesäpallo taipuu korona-ajan liikuntatunneilla moneen – lajia voi pelata hygieenisesti vaikka jalkapallolla tai pehmopallolla

Liikuntatuntien huutojaot ja pariin lajiin keskittyminen ovat jääneet historiaan.
Johannes Tervo
Pesäpalloa pelatessa oppii havainnointia, päätöksentekoa ja muiden ryhmäläisten kanssa toimimista, muistuttaa liikunnanopettaja Jani Laaksonen.

Pesäpalloa pelataan kouluissa vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, mutta nykyään todennäköisesti eri painotuksella kuin ennen, kertoo jyväskyläläisen Kilpisen yhtenäiskoulun liikunnan ja terveystiedon lehtori Jani Laaksonen.

”Jos muistikuvani eivät petä, omina kouluaikoinani pesäpalloa pelattiin paljon enemmän ja aina oikeilla säännöillä.”

Laaksonen lisää, että pesäpallo on toki edelleen kansallislaji, ja se kuuluu myös kulttuurintuntemukseen.

Hän muistelee, että vielä pari vuosikymmentä sitten oli tavallista, että liikuntatunneilla keskityttiin muutamiin lajeihin ja niiden sääntöjen tarkkaan osaamiseen. Lisäksi joukkueet valittiin yleisesti huutojaolla, mikä on sittemmin jäänyt historiaan.

Lajikeskeisyys on karissut opetussuunnitelmasta, ja ainoa erikseen mainittu laji on uinti, sillä uimataitoa pidetään vesistöiltään rikkaassa Suomessa kansalaistaitona.

Laaksosen tunneilla ei lasketa maaleja tai katsota, kuka on lajin sääntöjen mukaan paras tai huonoin. Pääosassa on aktiivinen osallistuminen, ryhmässä toimiminen, tsemppaava asenne ja annettujen sääntöjen noudattaminen.

Liikuntatunneilla kuuluu olla hauskaa, kuuluu Laaksosen teesi.

”Minulla on tavoitteena, että jokainen kokee onnistumista jokaisella liikuntatunnilla ja innostuisi liikkumisesta. Tunneillani pelataan harvoin pelejä oikeilla säännöillä, ja yleensä jokaisella viikolla on eri teema ja sisältö.”

Pesäpallo on siis yksi laji muiden joukossa. Laaksonen kuitenkin huomauttaa, että pesäpallo on kätevä laji erityisesti kahdesta syystä: se on nimittäin sekä monipuolinen että helposti muunneltavissa.

Pesäpalloa pelatessa oppii havainnointia, päätöksentekoa ja muiden ryhmäläisten kanssa toimimista. Siinä samassa tulee myös lyötyä, heitettyä ja otettua kiinni palloa ja juostua.

”Tietenkin ulkokentällä pelaaminen voi mennä siihen, että seisoskellaan ja tehdään kengänkärjellä hiekkakakkuja, mutta siihenkin voi vaikuttaa esimerkiksi, jos joka lyönnin välissä pitää vaihtaa paikkaa ulkokentällä”, Laaksonen kuvailee.

Tavallisesti pesäpalloa on pelattu hyvällä ilmalla, jolloin on mukavaa haukata happea yhdessä ulkona. Korona-aikana koulun yhteiskäyttöräpylät ja -mailat ovat kuitenkin olleet hygieniasyistä käyttökiellossa.

Pandemia on laittanut luovuuden kukkimaan, ja pesäpallon säännöt ovat taipuneet moneen. Pesäpalloa pystyy pelaamaan esimerkiksi jalkapallolla tai jääympäristössä.

”Talvikaudella kokeilimme pelata pesäpalloa sisällä tennismailalla ja pehmopallolla niin, että ykköspesällä oli käsidesiä. Hyvin sujui”, Laaksonen kuvailee.

Pesäpallo

  • 1900-luvun alussa suosituin pallonlyöntipeli Suomessa oli kuningaspallo, jonka pohjalta Lauri ”Tahko” Pihkala alkoi kehittää peliä edelleen.
  • Ensimmäinen nykymuotoisen pesäpallon koeottelu pelattiin Kaisaniemen kentällä Helsingissä vuonna 1920.
  • Ensimmäinen pesäpallon maaottelu pelattiin vuonna 1932, jolloin Suomi voitti Viron juoksuin 14–3.
  • Vuonna 1932 pelatun ensimmäisen Itä–Länsi-ottelun avausheitosta vastasi itse ”Tahko” Pihkala.
  • Itä–Länsi-ottelu on jäänyt toistaiseksi pelaamatta vain sotavuosina 1941–1942 ja 1944 sekä koronaviruspandemian vuoksi vuonna 2020.
  • Lähde: pesis.fi
Lue lisää

Ei pakollista, mutta kuitenkin hyödyllistä – koulun retket tarjoavat oppia muualla kuin luokkahuoneessa

Koulun savityöt tarjoavat tilaisuuden luvalliseen sotkemiseen – luonnonmateriaali opettaa nykyihmiselle nöyryyttä

"7. luokkalainen ei välttämättä osaa pitää vasaraa oikein päin” – käsityönopettaja on huolissaan oppilaiden perustaidoista, kun taitoaineita vähennetään

Superpesis alkaa kesäkuun alusta, otteluohjelma julkistetaan perjantaina