Ihmiset & kulttuuri

Maalaistentalo pursuaa uskomattomia tarinoita: Kahvitauoista ei tingitty edes pommituksia paossa kellarissa – "Se oli ainoa kerta kun join siellä kahvia ilman konjakkia"

Simonkatu 6 on tunnettu sata vuotta maaseudun edunvalvonnan linnakkeena.
Kuvat: Kansatieteen kuvakokoelma, Pekka Kyytisen kokoelma / Museovirasto, Erkki Voutilainen / JOKA / Museovirasto, igne Brander / Helsingin kaupunginmuseo, Juho Leskinen
Maalaistentalo eri vuosikymmenillä. Ympäristö on muuttunut merkittävästi, mutta talon julkisivu ei juurikaan.

Kun maalaisten oma talo Helsingissä valmistui kesäkuun 1. päivänä vuonna 1921, se oli täyteen buukattu. Maatalouden järjestöt ja osuuskunnat kokoontuivat yhden katon alle, Valiollekin oli varattu yksi kerros.

Talo oli aikanaan varsin suuri ja näyttävä, sillä ympärillä oli lähinnä puuröttelöitä.

Puutalon paikalle Simonkatu kuuteen talokin rakennettiin. Kaupunki levittäytyi Maalaisten talon ympärille vasta tulevina vuosikymmeninä, mutta edelleen se on olennainen osa pääkaupungin ydinkeskustaa. Itse asiassa se on yksi harvoista uusklassisista kivitaloista.

Tieto varmaankin lämmittäisi osuustoiminnan ja maatalouden edunvalvonnan alkuvuosien vahvaa miestä Hannes Gebhardia. Hän sanoi talon syntysanat vuonna 1914 ja halusi pääkaupunkiin maalaisten oman maamerkin. Samalla hän mietti, miten maaseudun aate kestää aikaa.

"Ainakin ensimmäiset sata vuotta on ollut ihan hoidossa. Täällä MTK, Pellervo ja Maaseudun Tulevaisuus pitävät lippua korkealla", Heikki Vuorela sanoo.

Hän tuli taloon MT:n toimittajaksi vuonna 1975 ja jäi eläkkeelle vuonna 2018.

"75 kesä oli ensimmäinen. Silloin täällä oli kirjapaino. Sieltä sai töistä lähtiessään seuraavan päivän lehden mukaan."

Talossa on tehty usein pitkiä työuria. MTK:n talousjohtaja Heikki Laurisella on takana noin 25 vuotta.

"Maalaiset ovat aina olleet kaukokatseisia. On osattu yhdistää hyvä liiketoiminta ja järjestön toiminta. MTK käyttää varallisuuden tuotot edunvalvontaan", Laurinen sanoo.

Laurinen muistuttaa, että moni järjestö on ajan saatossa joutunut myymään omaisuuttaan. MTK:lla sellaista ei ole näköpiirissä.

"Se ei tarkoita, että seuraavat sata vuotta ollaan tässä, mutta todennäköisesti ollaan."

Talo on ollut keskeisellä paikalla sotien synkkinä vuosina. Suoria osumia ei tullut, mutta viereen osui monta pommia.

Verohallituksen entinen pääjohtaja Mikko Laaksonen kuvaa, miten hän oli Maalaistentalon porttikäytävässä pommituksen alkaessa ja hänet käskettiin talon kellariin pommisuojaan.

"Talo vapisee ja räjähdykset kuuluvat seinien ja ovienkin läpi, mutta ihmiset ovat rauhallisia. Sisään tulee kaksi naista, joista toisella on kahvipannu ja toisella kinkkuleipiä ja korinttipitkoa. Maalaisten tapaan ei tingitä iltapäiväkahveista. Ne jäävätkin viimeisiksi kahveikseni, jotka Maataloustuottajain Keskusliitto tarjoaa ilman konjakkia."

Sota ei ollut syy tinkiä vieraanvaraisuudesta.

Kuvaus on ollut 1988 ilmestyneessä Laaksosen kirjassa Punanatsi. Se on kirjattu myös Jouko Väänäsen kirjaan Maalaistentalo.

Kuvaus kertoo talvisodan ensimmäisestä Helsingin pommituksesta vuonna 1939, joka vasta herätti monet sotaan. Sellainen henki oli myös Laaksosen kuvailussa.

Maaseudun Tulevaisuus vaikeni talon vaurioista, vaikka toimitus oli siellä. Syynä oli sotasensuuri. Talo selvisi vähillä vaurioilla, toisin kuin lähiympäristö.

Erkki Voutilainen / JOKA / Museovirasto
Maalaistentalo alkoi nousta Kukon-kortteliin vuonna 1920. Kuva vuodelta 1956.

Pitkäjänteistä on ollut MTK:n omistus. Taloa on peruskorjattu noin 20 vuoden välein. Suurimpia remontteja tehtiin vuosina 1998 ja 1999.

"Tietokoneet tuottivat lämpöä ja täällä oli sietämättömän kuuma. Silloin saatiin koneellinen ilmastointi", Vuorela muistelee.

Silloin talo myös liitettiin Forumin kauppakeskukseen.

Tänä vuonna talo liitetään kaukokylmään. Työn alla on myös MT:n toimitilojen mittava remontti. Neloskerros odottaa nyt tyhjänä purkajan lekaa. Kerrosten 2 ja 3 remontti valmistui 2019. Pellervo suunnittelee viidennen kerroksen remonttia. Seitsemäs kerros on vuokrattu ulkopuolelle.

Maalaistentalossa on aikoinaan ollut myös kotieläinhenkeä. Vuonna 1943 talonmies sai luvan pitää kattilahuoneessa taloussikaa. Sen katsottiin sopivan hyvin talon imagoon.

Rakentaminen oli vauhdikasta. Harjannostajaiset vietettiin neljän kuukauden kuluttua peruskiven laskemisesta.

Talossa oli myös Yleisradion ensimmäinen studio 1920-luvulla. MTK oli yksi Yleisradion perustajista vuonna 1926.

Vuosien varrella osuustoimintayritykset kasvoivat niin suuriksi, että ne hankkivat omat talot. Samalla MTK ja Pellervo ovat vallanneet lisää tilaa.

Nykyisin MTK-konserni omistaa noin kaksi kolmannesta talosta. Pellervo noin kolmasosan ja MTK-Uusimaa pienen osuuden.

Erkki Voutilainen / Joka / Museovirasto
Maalaisten talo vasemmalla ja entisen raittiusseura Koiton talo oikealla 11. tammikuuta vuonna 1958 otetussa kuvassa.

Talo juhli 100-vuotispäiviä perhepiirissä. Työntekijöille järjestettiin Teamsin välityksellä historiakatsaus ja juhlalähetys. Nythän moni on etätyössä ja talo on viimeisen vuoden aikana ollut hiljaisempi kuin koskaan historiassa.

Juhlissa ansiota on Heikki Vuorelalla, jota oikeastaan pyydettiin muistelemaan talon historiaa MT:n toimituksen tilojen jäähyväisiin.

Vuorela huomasi, että taloon on muutettu kesäkuun 1. päivänä vuonna 1921.

Talon remontit ovat heijastelleet käyttötarkoituksen muutoksia. Kirjapaino ja muu pienteollisuus on lähtenyt. Tilalle on tullut toimistoa ja kauppakeskusta. Nyt talossa on liiketiloja ja kahdeksan ulkopuolista vuokralaista.

Asuntoja taloon ei näillä näkymin tule.

Ajat ovat muuttuneet myös talon ullakolla. Siellä oli ennen ampumarata, jossa oli liikkuva maalitaulu.

"Ullakolla on kylmää tilaa ja sillä on ollut harjoittelurata. Se on äärettömän poikkeuksellista. Tänä päivänä harjoitteluun on modernimmat ratkaisut", Laurinen kertoo.

Tasavallan presidentti Urho Kekkonen on aikanaan viety ullakolle ampumaan. Siitä todisteena laatikossa on edelleen Kekkosen ampuma taulu. Presidentti ampui 9. lokakuuta vuonna 1970 kello 10 sarjan 5–5–4–3–1, eli 18 pistettä. Ampumaetäisyys ei ole tiedossa.

Korjattu vuosiluku, taloon on muutettu vuonna 1921, ei 2021. Juttua päivitetty presidentti Kekkosen ampumatuloksilla 2.6. kello 16.47.

Lue myös:

MT siirtyy pysyvästi pois Helsingin toimituksestaan – "On vain töitä, joita tehdään työntekijöiden asuinpaikkakunnista riippumatta"

MTK:n päämajan Maalaistentalon tilat uudistuivat – omia työpisteitä ei enää ole

Urbaani kanahaukka söi päivällistä Helsingin ydinkeskustassa – katso video

Kari Salonen
Huuhkaja seikkaili talon katolla vuonna 2009. Huuhkajapari pesi katolla 2011 ja kanahaukka kävi aterioimassa vuonna 2018.
Lue lisää

Maatilan hiilivirrat näkyviksi – "Hiililaskuri voi olla faktoihin perustuva vastaisku mollaajille"

EU:n vihreä raha tehokäyttöön

MTK:n metsäjohtaja: "EU:n metsästrategiasta puuttuu kunnianhimoa"

"Yhteiskunta epäonnistunut karkeasti ilmastotekojen ostamisessa viljelijöiltä. Tehokkainta olisi palkita suoraan."