Ihmiset & kulttuuri

"Mietitytti, onko opiskelu hirveää juoksemista" – kaksoistutkinto tietää tuplasti työtä, mutta myös monin verroin osaamista

Lukion ja ammattikoulun käynyt lieksalainen Henny Ahtiala pitää kaksoistutkintoa hyvänä vaihtoehtona.
Lari Lievonen
Catering-alan ammattiin ja ylioppilaaksi tänä keväänä valmistuva Henny Ahtiala suoritti kaksi tutkintoa kolmessa vuodessa.

Kalenteri on ollut kolme viime vuotta lieksalaisen Henny Ahtialan paras ystävä.

Hän valmistuu tänä keväänä Pohjois-Karjalan ammattioppilaitoksen Riverian Lieksan yksiköstä ravintola- ja catering-alan ammattilaiseksi ja Lieksan lukiosta ylioppilaaksi. Kaksoistutkinnon suorittamiseen kului kolme vuotta.

"Tavoitteena oli valmistua kolmessa vuodessa, mutta ajattelin, että kaksoistutkinnon kanssa ei ole kiire. Olisin voinut käyttää sen tekemiseen kolme ja puoli vuotta. Kuuntelin omaa jaksamistani tarkasti ja mietin, että riittävätkö voimat työharjoitteluiden ja opiskelun yhdistämiseen", Ahtiala kertoo.

Tarkan suunnittelun ansiosta aika riitti myös toimintaan paikallisessa ja maakunnallisessa nuorisovaltuustossa. Ei ihme, että kalenterille oli käyttöä.

Ahtiala päätti suorittaa sekä ammatillisen koulutuksen että lukion kuultuaan yhdeksännellä luokalla kaksoistutkinnosta. Yläasteella hän oli ajatellut menevänsä lukioon. Ruuanlaitosta ja leipomisesta kiinnostuneelle nuorelle ravintola-alan ammattiopinnot tuntuivat myös hyvältä vaihtoehdolta.

Ahtiala sai kotoa kannustusta niin lukioon kuin ammattikouluunkin. Hänen isänsä on suorittanut ammattikoulun sähkölinjan, äiti ylioppilastutkinnon. Lukio oli tuttu myös isoveljien opintojen ansiosta.

Niinpä Ahtiala päätti yhdeksännen luokan jälkeen kokeilla kaksoistutkinnon suorittamista.

Lari Lievonen
Ammattikoulu ja lukio yhdistettiin Lieksassa samalle kampukselle. Se vähensi Ahtialan ja muiden kaksoistutkinnon suorittajien kulkemista kahden koulun välillä.

Opiskelupaikan sijainti omassa kotikaupungissa oli Ahtialalle tärkeää. Lukioon siirtymistä helpotti sekin, että moni opettaja oli tuttu jo yläasteajoilta. Myös kaverit olivat vanhastaan tuttuja.

"Uuteen kaupunkiin muuttaminen olisi vienyt paljon voimia. Siksi oli hyvä, että sain asua kotona."

Ammattikoulun ja lukion sijainti eri paikassa tarkoitti kuitenkin, että koulujen välillä kulkemiseen kului aikaa. Aamulla tunnit saattoivat alkaa opetuskeittiössä kahdeksalta, ja jo yhdeksältä oli lukion oppitunti.

Kolmantena opiskeluvuonna ylimääräinen ravaaminen kuitenkin väheni, sillä ammatillinen opetus ja lukio siirrettiin Lieksassa uudelle Brahea-kampukselle.

"Ennen kaksoistutkinnon aloittamista minua mietitytti, onko opiskelu hirveää juoksemista paikasta toiseen. Kaverit ovat kyllä sanoneet, että ulospäin näytti siltä."

Myöhemmin osa opiskelukavereista sanoi, että olisi ehkä itsekin voinut valita kaksoistutkinnon.

Ahtiala on kannustanut nykyisiä yhdeksäsluokkalaisia harkitsemaan kaksoistutkinnon suorittamista. Toistaiseksi kaksoistutkinnon suorittajat ovat harvassa. Ahtialan kanssa samaan aikaan valmistuu vain kaksi muuta opiskelijaa.

Lukion ja ammattikoulutuksen yhdistäminen vaatii paljon, mutta kaksoistutkinto tarjoaa myös paljon hyviä puolia.

"Jos en pääsisi tekemään kokin töitä, lukio antaa hyvät mahdollisuudet jatko-opiskelulle. Toisaalta jos en hakisi heti opiskelemaan, voisin mennä suoraan tekemään oman alani töitä", Ahtiala sanoo.

Ammattikoulusta ja lukiosta saa molemmista myös uusia ystäviä, eikä kaksoistutkinnon suorittaja jää paitsi lukion kohokohdista – vanhojentansseista tai penkkariajelusta.

Jos lukio-opiskelu tuntuu liian raskaalta, kaksoistutkinnon voi keskeyttää ja jatkaa vain ammatillista opiskelua.

Lari Lievonen
Paikallisessa ja maakunnallisessa nuorisovaltuustossa toimiva Henny Ahtiala kertoo, että nuorten tavoittaminen on ollut korona-aikana vaikeaa.

Tänä keväänä valmistuvien opintoja on varjostanut koronavirus. Henny Ahtialan mukaan epidemia näkyi erityisen rajusti ammatillisessa koulutuksessa. Lähiopetus kärsi. Työharjoittelupaikan löytäminen – etenkin ravintoloista – on ollut vaikeaa. Osa ravintola-alan opiskelijoista joutui jopa keskeyttämään harjoittelunsa ravintoloiden sulkemisen vuoksi.

Ahtialan onnistui onnekseen suorittaa harjoittelunsa ajoissa. Muuten valmistuminen olisi lykkääntynyt.

"Korona oli täysi sokki. Ammattikoulu ei ollut siihen valmis eikä voinut sopeutua kunnolla. Keittiössä tapahtuva opetus loppui hetkeksi kokonaan, eikä sitä voinut oikein korvata kotikeittiössä. Korona-aikana opiskelu on ollut ammattikoulussakin aika teoreettista", Ahtiala kertoo.

Hän on nähnyt epidemian vaikutuksen myös nuorisovaltuustossa. Valtuuston tehtävä sekä paikallisella että maakunnallisella tasolla on toimia nuorten äänenä. Valtuustolaiset ovat yhteydessä nuoriin ja vievät heidän ajatuksiaan ja huoliaan eteenpäin päättäjille.

Ahtiala kertoo, että koronavirusepidemian takia tuo tehtävä muuttui vaikeammaksi.

"Nuorisotalot ja muut nuorille suunnatut tilat ovat olleet koronan aikana kiinni. Siksi nuorten tavoittaminen on ollut vaikeaa. Mahdollisuus vaikuttaa on huonontunut, koska nuoret eivät saa ääntään kuuluviin."

Nuorten asioiden ajaminen on Ahtialalle tärkeää. Nuorisovaltuuston lisäksi hän on toiminut ammattikoulunsa opiskelijakunnanhallituksessa eli Pyrossa. Yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostunut Ahtiala suunnitteli asettuvansa kesän kuntavaaleissa ehdokkaaksi Lieksaan.

"Muutto Joensuuhun kuitenkin esti ehdokkaaksi asettumisen", hän kertoo.

Lari Lievonen
Kaksoistutkinnon suorittajat saavat valmistumisensa merkiksi valkolakin, jota koristaa violetti samettireunus.

Kolmen vuoden uurastuksen jälkeen tuntuu kummalliselta, kun kalenterissa on paljon vapaata aikaa. Henny Ahtialalla on kuitenkin jo suunnitelmia tulevaa varten. Mielessä pyörivät ainakin jatko-opinnot.

Kiinnostavia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi kulttuurintutkimuksen, hotelli- ja ravintola-alan, opinto-ohjaajan tai median ja viestinnän opinnot.

"Minua kiinnostaa yhdistää kulttuurintutkimukseen kokin ammattikoulutustani. Voisin tutkia esimerkiksi Pohjoismaista tai maailman keittiöiden ruokakulttuuria. Median ja viestinnän opinnoista taas voisi olla hyötyä, jos haluaa yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi", Ahtiala miettii.

Hän haluaisi kuitenkin asua jatkossakin Pohjois-Karjalassa. Joensuussa on mahdollista opiskella lähes kaikkia aloja, joita Ahtiala suunnittelee. Kaupunki on myös sopivan kokoinen ja lähellä Lieksaa.

Ennen syksyn mahdollisia opintoja edessä ovat kuitenkin kesätyöt Lieksan Leipomossa. Lähes satavuotias leipomo tunnetaan Ahtialan mukaan herkkusarvista, banaanipullista ja Lieksan Vaskiviikkojen mukaan nimetystä Waskileivästä.

"Se on oikein tummaa ruisleipää."

Mutta mikä tärkeintä, edessä ovat myös ansaitut valmistujaisjuhlat. Pohjois-Karjalassa voi tällä hetkellä järjestää 50 hengen tilaisuuksia. Kokoontumisrajoituksista huolimatta Ahtiala iloitsee, että on ylipäätään mahdollista juhlia valmistumista.

Merkiksi kolme vuotta kestäneestä ahkeroinnista hän painaa huomenna lauantaina päähänsä valkolakin. Sen violetti reunus kertoo kahdesta suoritetusta tutkinnosta.

Henny Ahtiala

  • Ikä 18 vuotta.
  • Asuu Joensuussa, kotoisin Lieksasta.
  • Valmistuu tänä keväänä ylioppilaaksi ja ravintola- ja catering-alan ammattiin.
  • Perheeseen kuuluvat äiti, isä, pikkuveli ja kaksi isovelipuolta, kihlattu ja kaksi koiraa.
  • Vapaa-ajalla toimii nuorisovaltuustossa, lenkkeilee koirien kanssa, mökkeilee ja kalastaa.
  • Suosikkiruoka syödä on tosi hyvä pasta, suosikkiruoka kokata on karjalanpaisti.
Lue lisää

Uusia elämän­ohjaajia valtuustoon

Armas aika: nuoruutta ei kannata uhrata pärjäämisen alttarilla

Presidentti onnitteli valmistuvia videotervehdyksellä – "Juhlitte varsin poikkeuksellisen lukuvuoden päättymistä"

Video: Koppelo yritti johdattaa poikasiaan tien yli Lieksassa – metsäkanalintujen pesinnän onnistuminen ja poikasten pärjääminen ovat jokavuotisia jännitysnäytelmiä