Ihmiset & kulttuuri

Koulukyyditettävien määrä on laskussa, vaikka kouluverkko harvenee – kuljetuksia pohdittaessa ongelmia aiheuttavat niin tontin rajat kuin matkan vaarallisuuskin

Jos kunta ei pysty järjestämään koulukuljetusta niin, että koulumatkan sallitun enimmäispituuden rajoissa, vaihtoehtona on tarjottava majoituksen järjestämistä koulupäivien ajaksi.
Sanne Katainen
Utön koulu on Suomen eteläisin kyläkoulu. Tokaluokkalainen Isa Mattsson kulkee kouluun naapurisaari Jurmolta, ja kuljetuksensa vastaa hänen isänsä Klas Mattsson.

Kouluun kyyditettävien lasten määrä on ollut laskussa lähes vuosikymmenen, kertoo opetusneuvos Leo Pahkin Opetushallituksesta.

Uusimmat koulukuljetuksia koskevat luvut ovat vuodelta 2019. Tuolloin koulukuljetusten piirissä oli noin 111 000 lasta, eli vajaat 21 prosenttia koululaisista.

Vuonna 2013 koulukuljetettavia oli vielä 23 prosenttia koululaisista, mutta sen jälkeen kuljetettavien osuus on tullut tasaisesti alaspäin.

”Kouluverkko kyllä harvenee, mutta samaan aikaan pitää muistaa muun muassa muuttoliike. Väestö keskittyy, joten entistä useampi asuu tiheän kouluverkon alueella”, Pahkin kertoo.

Koulukuljetettavien määrissä alueelliset erot ovat melkoiset. Pelkkiä kuljetettavien määriä tarkasteltaessa eniten koululaisia kyyditään Uudellamaalla, jossa kyyditysten piirissä on lähes 22 000 lasta. Prosentuaalisesti tämä on kuitenkin alle 14 prosenttia maakunnan koululaisista.

Vastaavasti Pohjois-Karjalassa kouluun kyyditään 5 100 lasta, mutta heidän osuutensa on lähes 39 prosenttia maakunnan koululaisista. Seuraavaksi suhteellisesti eniten kuljetettavia on Etelä-Savossa, Kainuussa ja Etelä-Pohjanmaalla, joissa kussakin noin kolmannes lapsista kyyditään kouluun.

Vaikka kouluun kyyditettävien lasten määrä on koko maan tasolla vähenemässä, kasvoi se tilastointivuonna 2019 edelleen muun muassa Etelä-Karjalassa, Lapissa ja Pohjanmaalla. Pahkin arvioi, että esimerkiksi kouluverkossa tehdyt muutokset voivat olla kasvun taustalla.

Jos perusopetuksen oppilaan koulumatka lähikouluun on 5 kilometriä tai pidempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Päivittäinen, edestakainen koulumatka odotuksineen saa kestää 13-vuotiailla ja sitä nuoremmilla korkeintaan 2,5 tuntia ja 14 vuotta täyttäneillä 3 tuntia.

Laissa ei ole rajattu, miten koulukuljetus pitää järjestää. Käytännössä kunnat kuitenkin kilpailuttavat kyydit, ja kuljetusmuotoina on lähes aina bussi tai taksi.

”Olen kuullut myös venetaksikyydistä, ja joissain tapauksissa vanhemmat ovat sopineet kunnan kanssa, että kuljettavat lapsensa itse", Pahkin kertoo.

Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten esimerkiksi vanhemmalle myönnettävä riittävä avustus.

Jos kunta ei pysty järjestämään koulukuljetusta niin, että koulumatkan sallitun enimmäispituuden rajoissa, vaihtoehtona on tarjottava majoituksen järjestämistä koulupäivien ajaksi. Tämä on kuitenkin harvinaista: vuonna 2019 Suomen puolesta miljoonasta peruskoululaisesta alle 120 asui majoituksessa.

Oma lukunsa on sairaaloissa tapahtuva opetus. Toissa vuonna sairaalaopetuksessa kirjattiin 100 000 koulupäivää. Sairaalakoulujaksojen mitta vaihtelee muutamista päivästä kokonaiseen 190 päivän lukuvuoteen.

Vuonna 2017 kunnille teetetyn kyselyn mukaan valtaosalla alakouluikäisistä koulukyytiläisistä on koulumatkaa 5–10 kilometriä suuntaansa. Koko maassa oli tuolloin 48 alakouluikäistä oppilasta, jolla oli koulumatkaa yhteen suuntaan 25–50 kilometriä, ja 91 alakoululaisella koulumatkaa oli yli 50 kilometriä.

”Pisimpien koulumatkojen maakunnat on helppo arvata, eli ne ovat Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu”, Pahkin kertoo.

Korona-ajan etäopiskelu on lyhentänyt jopa satojentuhansien oppilaiden koulumatkan metreissä mitattavaksi, mutta Suomessa on muutamia satoja peruskoululaisia, joiden koulumatka on aina yhtä lyhyt – nimittäin kotiopetuksessa olevat lapset.

”Suomessahan on pakko opetella kaikenlaisia asioita, mutta ei sitä koulussa ole pakko tehdä”, Pahkin tiivistää.

Kunnat sekä koululaisten vanhemmat ja huoltajat kääntyvät Opetushallituksen puoleen, jos koulukyydin järjestämisen ehdoissa ilmenee epäselvyyksiä. Yleensä selvittämistä vaatii koulumatkan pituuden mittaaminen.

Mittaamiseen on erilaisia järjestelmiä, jotka laskevat matkan jalankulkukelpoista, yleistä tiereittiä pitkin. Ongelmia aiheuttaa aika ajoin se, mistä koulumatkan alkupiste kodin suunnalla mitataan.

Korkeinta hallinto-oikeutta myöten on puitu tapauksia, jossa koululaisella on tontin rajalle kilometritolkulla matkaa, mutta koulumatkan on katsottu alkavan vasta tontin rajalta. Nämä tapaukset on ratkaistu lapsen eduksi, eli koulumatkaksi on laskettu ovelta ovelle kuljettu matka.

Monissa yhteishuoltajuustapauksissa lapsen oikeus koulukyytiin koskee vain sitä osoitetta, jossa hän on kirjoilla. Toisen vanhemman luota saattaa kuitenkin olla kouluun vielä pidempi matka.

”Nykymaailmassahan tämä on todella hankalaa. Kunnissa kuitenkin perustellaan, että muun muassa koulukuljettajien olisi hankala pysyä perässä, milloin lapsi tulee kyytiin mistäkin. Se aiheuttaa ongelmia kunnille kuljetuskustannusten laskemiseen ja liikennöitsijälle sopivan kuljetuskaluston varaamiseen", Pahkin kertoo.

Pohdittavaa riittää myös koulumatkan mahdollisessa vaarallisuudessa. Tieosuuksien vaarallisuuden arvioinnissa käytettävästä menetelmästä, päättää opetuksen järjestäjä.

Opetuksen järjestäjä voi tarvittaessa pyytää asiantuntijalausunnon siitä, onko koulumatka oppilaalle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Asiantuntijalausunnon voi antaa esimerkiksi lääkäri, psykologi, riistanhoitoyhdistyksen edustaja tai poliisiviranomainen. Vaarallisuuden määrittelyssä saatetaan tarkastella esimerkiksi liikenneseurantaa tai onnettomuustilastoja tai käyttää tieosuuksien vaarallisuusindeksejä laskevia tietokoneohjelmia.

Pahkin tiivistää, että sujuvien ja turvallisten koulukyytien järjestäminen vaatii aina lukuisten tahojen yhteistyötä.

”Kun sopassa on joka tapauksessa monta kokkia, lopputulos on kaikkien kannalta parempi, jos kaikkien näkökulmia kuunnellaan alusta asti.”

Lisätietoa: Koulukuljetusopas, 2021.

Lue lisää: Suomen eteläisin kyläkoulu tarjoaa yksilöllistä opetusta ja ravintolatason kouluruokaa – lapsiperheet ovat etusijalla Utön vuokra-asuntoihin, sillä koulu pitää saaren elinvoimaisena

Lue lisää

"Pakkasilla tämä ei aina käynnisty" – oli se mopoauto, mönkkäri tai traktori, liikkumaan pitää päästä

"Kavereita mahtuu kyytiin ja se on lämmin", kertoo 17-vuotiaana autokortin saanut – oma ajokki helpottaa nuorten elämää maaseudulla

Mystiset kuusikymmentä kuntaa

Korona voi muuttaa myös tulevien ekaluokkalaisten kouluun tutustumista – asiantuntija suosittelee aloittamaan koulumatkan harjoittelun jo nyt ja kertoo, miten harjoittelu kannattaa tehdä