Ihmiset & kulttuuri

Video: "Eniten kaipaan yleisöstä tulevaa energiaa ja lauantai-iltojen väreilyä" – Kyösti Mäkimattila on ollut keikaton, mutta ei toimeton, vaan tehnyt korona-aikana runokirjan, kolme albumia, sata laulutekstiä ja perustanut radiokanavan

Korona ei vienyt esiintyjiltä vain tuloja, vaan myös osan minuutta, sanoo laulaja Kyösti Mäkimattila.
Pasi Leino
"Isäni lupasi minulle ja veljelleni mopojen sijaan autot, kun täytämme 18. Sain farmari Opel Rekordin, vaikka halusin Volvo Amazonin. Ostin sen itse, kun tulin tangokuninkaaksi", Kyösti Mäkimattila kertoo B18-moottorilla varustetusta vuoden 1966 silmäterästään. "Tällä on suorastaan mukava ajaa, kun vaihdoin renkaat ja iskarit. Näihin ja kupla-Volkkareihin saa varaosia ja ne ovat myös sijoituksia, joista saa rahansa pois. Kantsii pitää hyvänä, en esimerkiksi aja märällä kelillä."

"Jotkut tekee verhoja housukankaasta", Kyösti Mäkimattila veistelee laulu- ja runoiltansa aluksi. Mies on sonnustautunut tummaan pikkutakkiin ja Marimekon suurikuvioisesta kankaasta ommeltuihin vihreisiin housuihin.

Yleisö hörähtää ja molemminpuolinen jännitys sulaa saman tien. Komea, sanavalmis ja yksi- ja kaksimielisyyksiä viljelevä Mäkimattila osaa ottaa yleisönsä.

Näin korona-aikanakin hän on vaikuttanut poikkeuksellisen aktiiviselta fanijoukkonsa vaalijalta: on ollut runoiltoja ja etäkonsertteja, miniyleisöjä ja Maamme-laulua isoilla vaikkakin tyhjillä areenoilla.

Se ei kuitenkaan riitä.

"Eniten kaipaan yleisöstä tulevaa energiaa, sitä vuorovaikutuksen aikaansaamaa väreilyä. Tanssilavojen kohinaa ja konserttisalien pulputusta juuri ennen kuin valot hämärtyvät ja verhot aukeavat. Se. Ja toisaalta sitä energiaa, mikä syntyy esiintyvän ryhmän yhteisestä luomistyöstä. Kaipaan lauantai-iltoja."

Kaipuu on niin kipeä, että Mäkimattila kertoo ajelevansa välillä ihan huvikseen museo-Volvollaan kotikulmillaan Turun maaseudulla keskellä yötä, koska normaaliaikana hän siirtyisi silloin keikalta kotiin tai hotelliin.

Vuosi ei ole suinkaan kulunut kattoon syljeskellen.

"Olen tehnyt eniten sitä, mikä ei ole näkynyt: runokirjan, kolme albumia ja noin sata laulutekstiä muille artisteille, kaikki alusta asti korona-aikana. Levyt on nyt levytetty ja Sanat-niminen valmiina lähtöön eteisessä."

Mäkimattilan yhden miehen kustannusyhtiö Soljumo päätti, että levy on oikea levy, myynnissä hänellä ja soljuu ehkä vasta myöhemmin Spotifyhin. Artisti saa nimittäin suoratoistopalvelusta vain murusia.

Hiukan samalla tavalla on asia etäkonserttien eli striimausten kanssa. Se on vähän kuin seinään laulamista ja tuotot ovat jääneet pieniksi.

"Laitoin konserttiin kokeesi viiden euron vapaaehtoisen maksun. Noin 200 maksoi, mutta katselukertoja oli 60 000. Tuossa on maksuhalukkuuden suhde, ei se oikeastaan kannusta."

"Omanarvontunto on sana, jonka kanssa tässä on joutunut pyöriskelemään."

Korona on napannut osan luovuusajasta yritystoiminnalle, mutta samalla opettanut miettimään yrittämistä, arvostamaan hyvää kirjanpitäjää ja ymmärtämään epävarmuudessa eläviä maaseutuyrittäjiä.

Päivät ja perhe-elämä kolmen tyttären isänä ovat samanlaisia kuin ennen: kun päässä alkaa soida tai tulla riimiä, hän rientää lehtiön tai pianon luo.

"Puuttuu vain iltakeikat ja se juhlallinen hetki, kun pääsee kirjoittamaan laskun."

Valmiudessa pitää kuitenkin olla, sillä rajoitukset voivat purkautua alueittain milloin vain. Niinpä bändi Varjokuva harjoittelee yhdessä ja Mäkimattila itsekseen omia keikkojaan varten, mutta mitään ei voi mainostaa.

"Kaikille lauantaille on merkinnät isoille tanssipaikoille, heinäkuulle 27 keikkaa. Kaikki on sovittu kolmeen kertaan uudestaan, mutta yksikään ole vielä varma."

Mäkimattilan viimeisin elävä keikka oli maaliskuussa M. A. Nummisen 80-vuotisjuhlat.

"Mietin, että jos se oli elämäni viimeinen keikka, niin selvä! Mitään hienompaa en voisikaan päästä kokemaan."

Mäkimattilalla ei ole vara-ammattia, sillä tangokuninkuuskesänä hän hylkäsi lopullisesti valmiit työ- ja opiskelupaikat. Iso mullistus oli metrin siirtymä rumpujen takaa niiden eteen.

Bändiläiset ovat koronan aikana työllistyneet studiotöissä ja väitöskirjan ja opetuksen parissa.

Ehkä surullisinta Mäkimattilasta on koronan tuoma kahtiajako: osa hänen fiksuista tutuistaan ei aio ottaa rokotusta.

"He ovat minusta jotenkin hukassa tämän epidemian suhteen. Olen sanonut, että tosi mukava arvovalinta ja kiitos kun estät toimeentuloni."

Mies on havainnut myös laajempaa piilevää vastavoimaa.

"Osallehan tämä on ollut lottovoitto ja monien kauppojen mittarit punaisella. Jos terassilaudan hinta nousee 40 prosenttia vuodessa, kyllä se jonkinlaisesta ylikuumenemisesta kertoo. Ei kaikilla ole hätä avata rajoituksia eikä kaikkien elämänlaatu ole huonontunut", Mäkimattila sanoo.

"Mutta kun kaikki oma tekemiseni ja toimeentuloni on rakennettu minuuden ympärille ja se estetään, se tuntuu vankilalta. En ymmärrä, miksi taidealaa ajatellaan joko apurahahaihatteluna, jossa mieletön luovuuden tuska pitää ihmistä puristuksissa, tai että olet laskelmoiva yrittäjä euron kuvat silmissä. Ei, minussa ovat molemmat, koko ajan, joka päivä."

"Olen 14-vuotiaasta ja ekasta keikasta lähtien ollut myös fyrkan perään ja halunnut ajalleni ja taidoilleni myös vastineen. Silti olen toteuttanut itseäni myös artistina ja ollut lempimusani ja intohimoni parissa."

Laulaja arvelee, ettei tapahtuma-ala ole noussut ennen #mittaontäysi -mielenilmaisua barrikadeille, koska se on hajanainen ja aina tottunut siihen, että keikka voidaan perua kuluitta 30 päivää ennen. Tukihakuhylkäyksiä on saanut Mäkimattilakin, viimeisimpänä vanhainkotikiertueeseen.

"Olen jo tottunut niihin ja kerännyt hylsyt isoon kassiin. Toisaalta kuulun niihin harvoihin iskelmäartisteihin, jotka ovat myös saaneet sekä tuotanto- että työskentelytukea. Mutta olen ollut kohta 20 vuotta yrittäjä, enkä ole koskaan perustanut toimintaani siihen, että joku muu sitä rahoittaisi."

Tanssimusiikin tekijät ja esittäjät esittivät koronan alkaessa radiokanaville julkisen vetoomuksen kotimaisen musiikin soittamisen puolesta. Se ei auttanut, joten Mäkimattila kollegoineen perusti oman kotimaista iskelmää soittavan nettiradion, Radio Gramofonin. Se toimii Arto ja Toni Nuotion yhtiön alla.

Juontajat tekevät ohjelmat kodeissaan, ja radio soi verkossa ympäri vuorokauden ja toistaiseksi lähes mainoksitta, jolloin tekijänoikeusmaksutkin ovat pienet. Eri lauluja on siirretty CD:ltä niin paljon, että niitä riittäisi vaikka puoleksi vuodeksi. Radioaalloille seilataan ehkä myöhemmin, tosin Mäkimattila uskoo enemmän nettiradion tulevaisuuteen.

Ajan henkeen hän tehnyt nyt myös poppia, "sellaista nykyjumputusta", joten neljäskin albumi on tiedossa.

Iso pelko on, että lavat aukeavat vasta loppukesällä ja tanssiväki lähtee niille varoen.

"Suomalainen on sittenkin aika arka, perunoita on kellarissa aina vähän yli oman tarpeen. Sitä porukkaa mä rakastan tässä maailmassa kaikkein eniten."

Hän rakastaa myös possunmakkaran tekemistä ja sukkeluutta.

"Kieli- ja sanaleikit ovat olleet aina arjen ilona, kiitos kirjojen ja lapsuuden. Olen huolissani nuorista, että ei kai perinne meihin katkea? Eläköön sanaleikit, kunnes kuolevat!"

Pasi Leino
Kyösti Mäkimattila kustantaa itse kirjansa, jätti levy-yhtiönsä runsas vuosi sitten ja myi aluksi keikkansa itse. "Nyt olen tyytyväinen, että otin Tommi Liimataisen hoitamaan asioitani, muuten pää räjähtäisi. En tiennyt, että olen niin suosittu, että puhelin soi koko ajan."

Kyösti Mäkimattila

  • Syntynyt 13.4.1976 Yläneellä
  • Filosofian ylioppilas
  • Yrittäjä, laulaja, lauluntekijä, tangokuningas vuodelta 2013
  • Oma yhtye Varjokuva, joka oli tanssiorkesterien Suomen mestari vuonna 2002 ja 2005 tekee levynsä Pälkäneellä Niitty-Seppälän mansikkatilalla.
  • Julkaissut neljä runokirjaa ja viisi soolo-albumia.
  • Asuu vaimonsa ja kolmen tyttärensä kanssa Turun Paattisilla.
  • Lempilauluja linjalta Kärki-Helismaa-Mononen-linjalta Pieni kukkanen, Odotin pitkän illan, Jos jätät minut, Humiko ja omista Olet maailmassa ainut, Laulu valonkantajille ja Suuntatähti.
Lue lisää

Risto Rasa nousi lukijoiden suosikiksi pelkistetyllä luontolyriikallaan – 1970-luvulla runoilijaa moitittiin poliittisen sanoman puutteesta

THL ehdottaa koronarokotusten laajentamista kaikkiin 12–15-vuotiaisiin

THL: Suomessa on raportoitu 107 uutta koronatartuntaa

THL: Suomessa on raportoitu 110 uutta koronatartuntaa