Ihmiset & kulttuuri

Puolet suomalaisista mökkeilee alle 40 kilometrin päässä kotoaan – yhtä mökkiä käyttää keskimäärin neljä henkeä

Suomessa on puoli miljoonaa mökkiä, ja mökkien keskikokoko kasvaa vuosi vuodelta.
Jaana Kankaanpää
Suomesta löytyy yli puoli miljoonaa mökkiä. Keskimääräinen etäisyys vakituisen osoitteen ja mökin välillä on yli 90 kilometriä. Kuvituskuva mikkeliläisestä kesämökistä.

Kun kevätjuhlat on juhlittu, tuhannet perheet suuntaavat saman tien mökille. Puolen vuosisadan aikana Suomesta on tullut varsinainen mökkien valtakunta.

Tilastot paljastavat monenlaista kiinnostavaa tiedonjyvää suomalaisten mökki-innostuksesta. Tilastot kokosi Maaseudun Tulevaisuuden pyynnöstä Tilastokeskuksen yliaktuaari Anu Rämö. Jutun kirjoitushetkellä uusimmat tiedot olivat vuodelta 2019.

Vuonna 1970 Suomessa oli 4,6 miljoonaa asukasta ja noin 176 000 kesämökkiä. Nyt asukkaita on 5,5 miljoonaa ja mökkejä yli 510 000. Kesämökeistä noin 95 prosenttia on yksityishenkilöiden tai perikuntien omistuksessa.

Maa- ja metsätalousministeriön Mökkibarometri 2016 -selvityksessä ilmeni, että yhtä mökkiä käyttää keskimäärin neljä henkeä. Näin ollen voidaan arvioida, että Suomessa olisi jopa yli kaksi miljoonaa mökkeilijää.

Mökkien määrä kasvoi hurjimmin 1980-luvulla, sillä vuonna 1990 mökkejä oli 368 000 kappaletta, eli 46 prosenttia enemmän kuin vuosikymmen aiemmin.

2000-luvulla mökkejä on rakennettu erityisen innokkaasti Lapin ja Etelä-Savon maakuntiin, joihin kumpaankin on ilmestynyt tällä vuosituhannella yli 8 000 uutta mökkiä.

Etelä-Savossa mökkiläisiä vilisee kesällä, sillä kesäasukkaita on yli 40 prosenttia maakunnan asuntoväestön määrästä. Asuntoväestö on termi, jolla tarkoitetaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan varsinaisissa asunnoissa vakinaisesti asuvia henkilöitä.

Yksittäisistä kunnista eniten kesäasukkaita on Varsinais-Suomessa alle 1 000 asukkaan Kustavissa, jossa kesäasukkaita oli lähes viisi kertaa enemmän kuin asuntoväestöä.

Kustavissa mökkinaapuri majailee todennäköisesti lähellä, sillä kunnassa on maan tihein mökkiasutus, noin 19 mökkiä maaneliökilometrillä. Mökkitiheys on lähes yhtä suuri myös Kaskisissa ja Naantalissa.

Vuonna 2019 ainoa kunta, jossa ei ollut yhden yhtä mökkiä, oli Kauniainen. Mökkikuntalistan häntäpäässä huitelevat myös Kerava, Kempele ja Harjavalta.

Eniten mökkejä on Kuopiossa, yli 10 800 kappaletta. Kuopion niskaan mökkitilastossa hengittää Mikkeli lähes 10 600 mökillään. Parainen, Lohja, Savonlinna ja Hämeenlinna ovat nekin yli 8 000 mökin kuntia.

Helsingissä mökkejä on noin 400. Pääkaupungin ydinkeskustassa mökkejä on pyöreä nolla, mutta esimerkiksi Eiran ja Hernesaaren 00150-postinumeroalueella mökkejä onkin 2.

Tampereen keskustan 33100-postinumeroalueella mökkejä ei ole, mutta Turun keskustassa, postinumeroalueella 20100, mökkejä on hulppeat 177.

Aivan viime vuosina uusia mökkejä on rakennettu enää noin 2 000 vuodessa, mutta rakennukset ovat entistä suurempia. 2010-luvulla rakennettujen vapaa-ajan asuinrakennusten keskimääräinen pinta-ala oli 71 neliötä ja mediaani 65 neliötä. Kaikkien kesämökkien keskimääräinen pinta-ala on 49 neliötä ja mediaani 41 neliötä. Puolet mökeistä on siis korkeintaan 41-neliöisiä.

Vuonna 1970 yli 60-neliöisiä mökkejä oli vain 15 prosenttia kaikista vapaa-ajanrakennuksista, kun taas vuonna 2019 joka neljäs mökki oli yli 60-neliöinen.

Vuonna 2019 valmistuneiden mökkien omistajien keski-ikä oli 54 vuotta. Kaikkien mökinomistajien keskimääräinen ikä samana vuonna oli 63 vuotta. Vain 6 prosenttia mökinomistajista on alle 40-vuotiaita.

Keskimääräinen etäisyys vakituisen osoitteen ja mökin välillä on yli 90 kilometriä, mutta mökkimatkan mediaanipituus on 39 kilometriä. Toisin sanoen puolet mökkeilee korkeintaan 39 kilometrin päässä kotoaan.

Korona on näkynyt paitsi innostuksena viettää aikaa omalla mökillä, myös intona vuorata mökki. Vuonna 2020 vuokramökkiyöpymisten kokonaismäärä nousi kolme prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Kotimaisten yöpymisten määrä kasvoi vuodesta 2019 vuoteen 2020 kaikkiaan 390 000 yöpymisellä, kun taas ulkomaisten yöpymisten määrä väheni 300 000:lla. Vuokramökeillä vietettiin viime vuonna noin 90 000 yötä.

Mökkeilyn historia Suomessa

  • Mökkikanta voi kasvaa sekä uudisrakentamalla että muuntamalla rakennusten alkuperäistä käyttötarkoitusta.
  • Maaseudulla sijaitsevien rakennusten uusiokäyttö hämärtää mökkimaiseman ja maaseutumaiseman välisiä eroja. Pohjoismaissa uusiokäyttö on nähty valtaosin myönteisenä ilmiönä, sillä se ylläpitää maaseudun kiinteistöjen kysyntää.
  • Kansainvälisissä tutkimuksissa maaseudun rakennusten uusiokäytöllä on nähty myös kielteisiä vaikutuksia, sillä vetovoimaisilla alueilla mökkien kysyntä saattaa syrjäyttää vakituista asumista, jos mökit päätyvät paikallisia paremman tulotason mökkiläisille.
  • Suomalaisen mökkeilyn kehityksessä voidaan erottaa varhaiskausi (1780–1920), vakiintumiskausi (1921–1940) ja joukkokausi (1945–).
  • Varhaiskautta leimasi herrasväen huvilaelämä, vakiintumiskaudella mökkikulttuuri keskiluokkaistui ja muuttui varhaiskautta vaatimattomammaksi.
  • Joukkokautta on leimannut mökkikannan ripeä kasvu ja mökkeilyn näkeminen erityisestii vastapainona arjelle.
  • Lähde: Pitkänen, Kati: Mökkimaisema muutoksessa: Kulttuurimaantieteellinen näkökulma mökkeilyyn. Väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto, 2011.
Lue lisää

Grillimakkaran suosiolle kesäruokana on syynsä – entä mikä kesäherkku liittyy asfaltoituun ympäristöön?

Pakkoretkeilijät ja -mökkeilijät piristävät kotimaan taloutta – pelkkä kotimaan ympyröissä luuhaaminen on silti tutkimuslukujen valossa monelle korviketta

Korona sai ihmiset etätöihin mökeilleen ja mökkiyöpymisten määrä kasvoi – vapaa-ajan asumisen uskotaan yhä kasvavan

Tämä maa oli suomalaisten kesäsuosikki ennen koronaa – suosio ei näytä laantuvan, kun suomalaiset suuntaavat aurinkoon