Ihmiset & kulttuuri

"Puff vaan ja ihmiset katoavat" – koulujen loma-aika näkyy yhteysaluksen kesässä

M/S Stella kuljettaa rahtia, mökkiläisiä ja välillä lampaita Hiittisten saaristossa.
Jaana Kankaanpää
Yhteysalus kuljettaa matkustajien ohella saariin postia ja rahtia. Emil Lehtola ja Mats Holmström varmistavat, että saareen jäämässä olevat asiat jäävät sinne.

Kun yhteysalus M/S Stella lähtee Kasnäsin satamasta, kyytiin nousee parikymmentä matkustajaa ja ainakin yksi koira. Autoja alukseen ajaa muutama. Polkupyöriä näkyy kaksi.

Kesäperjantaiksi määrä on hieman tavallista alhaisempi. Yleensä matkustajia tulee kyytiin 30–40 kappaletta. Joka satamasta kyytiin nousevien matkustajien määrä otetaan ylös ely-keskukselle tehtävää raportointia varten.

Yhteysaluksen kesässä erottuu selvästi koulujen loma-aika. Alkukesällä, kun koululaisten lomat alkavat, matkustajamääräkin runsastuu. Elokuussa, kun koululaiset palaavat pulpettiin, matkustajamäärä tipahtaa.

"Puff vaan ja ihmiset katoavat. Näkee ihan selvästi, että kaikki lähtevät takaisin kaupunkiin", nauraa aluksen kippari Petri Toivonen.

Toivonen ajaa ympäri vuoden yhteysalus M/S Stellaa Hiittisten saaristossa Kemiönsaaressa. Hän on kuljettanut matkustajia saarten välillä kuusi vuotta.

Yhteysaluksella on ympäri vuoden töissä kaksi ihmistä. Jutuntekohetkellä vuorossa ovat Toivonen ja kansimies Mats Holmström. Kesäaikaan apuna ja toisena kansimiehenä häärii myös Emil Lehtola.

Töissä ollaan aina viikko kerrallaan, jolloin Toivonen ja Holmström asuvat aluksella. Viikon työputken jälkeen on yhtä pitkä vapaa.

"Ei sitä työllä pääse itseään tässä tappamaan. Mukavaa hommaahan tämä on", Toivonen huikkaa ohjatessaan aluksen pois laiturista.

Jaana Kankaanpää
Yhteysalus on monelle saarelle ainoa kiinteä yhteys mantereeseen. Sen kyydissä kulkee rahtia, postia ja kaikkea mitä ihmiset keksivätkään kuljettaa.

Suurin osa Stellan kyydissä olevista on matkalla joko omalle tai tuttavien mökille. Päiväretkeläisiä näkyy Toivosen mukaan melko vähän.

"Tuntuu, että päiväretkeläiset ja turistit eivät ole vielä löytäneet tänne. Se on vähän harmi, sillä olisi täälläkin hyviä päiväretkikohteita", hän arvelee.

Ulkomaalaisia turisteja kyydissä on melko harvoin. Koska ollaan saaristossa, on työ kuitenkin kaksikielistä. Päivittäin pääsee käyttämään molempia kotimaisia ja joskus englantiakin.

Tällä kertaa kyydissä on lähinnä suomalaisia. Yksi mies on tullut Uppsalasta.

Miehistön mukaan mökkiläisten erottamiseen on yksinkertainen kikka.

"Tunnetaan paikalliset, joten jos ei tunneta jotakuta, hän on mökkiläinen."

Toki osa mökkiläisistäkin tulee tutuiksi vuosien kuluessa. Muuten mökkiläiset eivät juurikaan eroa paikallisista. Tavaraa heillä tosin on enemmän mukana.

"Justiinsa katsottiin, että jollain oli vain yksi kori kaljaa mukana. Mahtaakohan sillä muka pärjätä", miehet nauravat.

Tavarapaljouden vahvistaa myös kansimiehenä toimiva Emil. Kuulemma joskus myös huomaa, että ihmisillä on pitkä, kiireinen ja hermoja kiristävä matka täydessä autossa takana.

Kuten olettaa saattaa, juhannusviikonloppu on vuoden vilkkainta aikaa. Silloin yhteysaluksellakin on ryysistä. Kyytiin mahtuu kuitenkin sata matkustajaa jalkaisin ja autojakin kahdeksan, joten harvemmin kukaan jää rannalle.

Matkustajille ilmainen yhteysalus on monen saaren ainoa yhteys mantereeseen. Sen kyydissä kulkee matkustajien lisäksi posti, rahtia ja paljon muutakin. Joskus kyydissä on ollut saareen matkalla ollut lammaslauma. Kesäaikaan rahdin määrä lisääntyy, kun saariston asukasmääräkin moninkertaistuu.

Jaana Kankaanpää
Petri Toivonen asuu kesäaikaan omalla mökillään Rosalassa. Hän arvioi, että pelkästään Hiittisten alueella on tuhansia mökkejä.

Tilastokeskuksen mukaan Kemiönsaaren kunnassa oli vuonna 2018 noin 4 800 mökkiä. Stellan miehistön arvauksen mukaan Hiittisten saaristossa mökkejä on tuhansia. Ympärivuotisia asukkaita M/S Stellan reitin varrella on vain joitakin kymmeniä.

Läheskään kaikki mökkiläiset eivät kuitenkaan kulje yhteysaluksella. Monella on oma vene. Toivosen havainnon mukaan myös vierasvenesatamassa käy ihmiskato, kun koulut taas syksyllä alkavat.

Syksyn tullen osa mökille matkaajista kuitenkin siirtyy yhteysaluksen käyttäjiksi. Oma vene on saatettu jo laittaa talviteloille tai huonon sään takia vakaa yhteysalus tuntuu järkevämmältä vaihtoehdolta.

Yhteysalus jättää vuoroja väliin harvoin, Toivosen mukaan ehkä muutaman kerran talvessa. Liikkeelle lähdetään aina päällikön harkinnan mukaan.

"Jos jatkuva tuuli alkaa olemaan yli 20 metriä sekunnissa niin sitten harkitaan. Tämä on kuitenkin tosi merikelpoinen ja vakaa alus niin ihan pienestä ei hätkähdetä", Toivonen kertoo.

Kovan tuulen takia pieniä purjeveneitä näkyy merellä vain muutamia, mutta Stellan kyydissä kahvikin pysyy kupissa.

Jaana Kankaanpää
Yhteysaluksen ohjaamossa on jos jonkinlaista näyttöä ja laitetta. Automaattiohjaus pystyy aika pitkälti hoitamaan ajamisen, mutta kaikkein jyrkimmistä käännöksistä se ei suoriudu.

Kukaan miehistöstä ei muista, että vastaan olisi tullut erityisen jännittäviä tilanteita. Talvella pimeässä ajaminen oli kuulemma aluksi hieman jännittävää, mutta siihenkin tottui nopeasti.

Ohjaamosta onkin helppo seurata vuodenaikojen vaihtelua. Auringossa kimaltava meri, ohi liitelevä merikotka ja saarten välissä puikkelehtivat purjeveneet ovat kaunista katsottavaa.

"Kyllä maisemat ovat tämän työn parhaita puolia. Vaikka onhan niihin jo tottunut, ettei enää osaa samalla tavalla arvostaa. Koko ajan kuitenkin yllättyy siitä, kuinka kivaa työtä tämä on", Toivonen toteaa.

Jaana Kankaanpää
M/S Stella liikennöi Hiittisten saaristossa ympäri vuoden.

Lue lisää

Sallisen veljekset harmittelevat Itämeren tilaa: "Aikoinaan saattoi olla sata turskaa veneen pohjalla"

Saariston lauttaliikenteen lakonuhan sovittelussa ei vieläkään sopua

Saariston yhteysalukset siirtyvät maakuntien vastuulle

Berner perui saariston alusmaksut