Ihmiset & kulttuuri

"Vienan valoa" on matka Kalevalan laulumaille kolmella vuosisadalla: Inhan, Sammallahden ja Mäen valokuvat kuljettavat tsaarinajasta neuvostovuosiin ja nyky-Venäjälle

Taide Vionoja luo tänä kesänä kolme katsetta Vienaan. Valokuvanäyttely "Vienan valoa – kolme vuosisataa, kolme valokuvaajaa" näyttää Vienan Karjalan I. K. Inhan, Pentti Sammallahden ja Maria Mäen kuvaamana.
I. K. Inha
K. F. Karjalainen (vas.) ja I. K. Inha lepäilevät Ylä-Kuittijärven Ristiniemessä vuonna 1894 valokuvassa, joka on Inhan kuvaama. Kuvan muiden henkilöiden nimet eivät ole tiedossa.

I. K. Inha kulki Vienan kylissä 1800-luvun lopulla, Pentti Sammallahti 1900-luvun lopulla ja Maria Mäki 2000-luvun toisella kymmenellä.

”Vienan valoa on ensimmäinen näin suuri ja merkittävä valokuvanäyttely Taide Vionojan tiloissa”, kertoo Vionoja-säätiön asiamies, valokuvaaja Esko Keski-Vähälä.

Näyttely tarjoaa tunnelmia, maisemia ja henkilökuvia myyttisestä Vienasta 125 vuoden ajalta: lasilevyllä, filmillä ja digikameralla, mustavalkoisina ja värikuvina, kahden miehen ja yhden naisen kokemina.

Kolmelta vuosisadalta olevat kuvat kuljettavat katsojansa tsaarinajasta neuvostovuosien kautta uuteen Venäjään.

Into Konrad Inhan (1865–1930) Kalevalan laulumailta -klassikkoteos viettää tänä vuonna kaksinkertaisia juhlia.

Sen ensimmäinen painos täyttää 110 vuotta ja toinen painos sata vuotta.

Inhan retki Vienaan vuonna 1894 tuotti yli 200 valokuvaa. Näistä kuvista noin sata oli esillä Helsingissä jo saman vuoden lopulla.

I. K. Inha
Hökkä-Petrin poika Iivana Lesonen, Venehjärvi 1894

Pentti Sammallahden (s. 1950) kuvausretkistä Vienaan on kulunut kolme vuosikymmentä.

Sammallahti kulki kameroineen oppi-isänsä jäljissä ikuistamassa Vienan Karjalan maisemia ja ihmisiä ensi kertaa jo vuonna 1990, jolloin elettiin vielä Neuvostoliiton aikaa.

Sammallahti kuvasi Vienaa useilla matkoillaan. Valokuvat olivat esillä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa maaliskuussa 1994 näyttelyssä "I. K. Inha Vienan Karjalassa ja Pentti Sammallahti sata vuotta myöhemmin".

Pentti Sammallahti
Jyskyjärvi, 1992

Taide Vionojassa Maria Mäen (s. 1981) kuvat luovat kolmannen ulottuvuuden Inhan ja Sammallahden väliselle jännitteelle.

Mäki on Suomessa ja Ruotsissa työskentelevä valokuvataiteilija ja kuvajournalisti, joka vedostaa värikuvansa itse.

Mäki teki vuosina 2017–2019 useita valokuvausmatkoja Vuokkiniemen kylään ja loi uuden, oman lukunsa vienankarjalaiseen kuvastoon.

Mäen ensimmäinen valokuvateos "Muamon laulu – Mother's song" ilmestyi lokakuussa 2020.

Pentti Sammallahti
Tsajuhetki, 1992

Ajatus Viena-näyttelystä on Esko Keski-Vähälän. Idea kypsyi keskusteluissa Maija Myllykankaan kanssa.

”Maija Myllykangas on asunut Vienan Karjalassa, ja hänen isoisänsä Pekka Laine on sieltä lähtöisin.”

Lisäksi Myllykangas on I. K. Inhan tuotannon tuntija, joka kehotti Keski-Vähälää ottamaan yhteyttä kuhmolaiseen Juminkeko-kulttuurikeskukseen. Kalevalaista kulttuuria vaalivalla Juminkeolla on I. K. Inhan ja Pentti Sammallahden töistä koostuva valokuvanäyttely, jota kulttuurikeskus lainaa.

”Juuri tämä näyttely on nyt esillä Taide Vionojassa Ullavassa. Lisäksi saimme mukaan Maria Mäen töitä.”

MARIA MAKI
Nadja Kirillova, 2018

Valokuvanäyttelyn lisäksi Taide Vionojassa on esillä uusi kattaus Veikko Vionojan maalauksia.

Nyt nähtävät työt eivät olleet mukana viimekesäisessä Vionojan juhlanäyttelyssä.

Taide Vionoja on avoinna elokuun 22. päivään asti. Näyttelyihin voi tutustua tiistaista sunnuntaihin kello 11–18.

Taide Vionojan osoite on Haapalantie 121, Ullava (Kokkola).

MARIA MAKI
Veran puku, 2018

Vienan Karjala

  • Venäjän karjalan pohjoisin alue, joka ulottuu Vienanmeren läntisiltä rannoilta Suomen itärajalle.
  • "Viena on Karjalan osista tarunhohtoisin", kuvaa Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin informaatiokeskus Juminkeko verkkosivuillaan.
  • Vienasta kerättiin pääosa Kalevalan eeppisistä aineksista.
  • "Sieltä ammensivat suuret kareliaanit luomisvoimaa itselleen ja taideaarteita koko kansalle. I. K. Inhan klassisten valokuvien kautta Viena on piirtynyt syvälle suomalaisten sielunmaisemaan", Juminkeon sivustolla todetaan.

Lue lisää

”Taide voi auttaa pitämään maaseudun elinvoimaisena” – ”Näin sen näimme” juhlistaa Lappajärven kuvataideleirien komeaa 50-vuotista perinnettä

Punkaharjun erikoisuus kannattaa ottaa kesän matkaohjelmaan – perille pääsee kiskobussilla

Litiumhankkeestaan tunnettu Keliber hakee ympäristö- ja vesitalouslupia kaivokselle ja rikastamolle

Lasitaiteilija Sini Majuri ei käynyt lapsena taidekerhoissa, vaan kalasti ja räjäytteli deodorantteja veljiensä kanssa