Ihmiset & kulttuuri

Monilla on itsetuhoisia ajatuksia elämän varrella – näistä merkeistä tietää, milloin on käännyttävä ammattilaisen puoleen

Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkonen haluaa rohkaista pääsemään irti suomalaisesta yksinpärjäämisen kulttuurista.
Vesa Laitinen
Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkosen mukaan Mieli ry:n tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu lyhyiden interventioiden järjestäminen itsemurhaa yrittäneille myös verkossa. "Näin tavoittaisimme ihmisiä paremmin myös taajamien ulkopuolella, missä on heikommin palveluja saatavilla."

Marena Kukkonen on tietoinen turveyrittäjien ahdingosta. Mieli Suomen Mielenterveys ry:n itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö on seurannut aiheesta käytävää julkista keskustelua.

”Silloin kun oma tulevaisuus on kysymysmerkin alla ja ihminen kohtaa omaan elinkeinoonsa liittyviä paineita ja taloudellisia vaikeuksia, se väistämättä vaikuttaa ihmisen jaksamiseen ja mielenterveyteen”, hän sanoo.

Kukkonen kehottaa keskustelemaan samassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa, jotta mielessä olevat ongelmat eivät pääsisi kasvamaan.

Ajatusten vaihto vähentää myös mahdollisiin itsetuhoisiin ajatuksiin liittyvää häpeää ja murhetta.

Kriisityössään Kukkonen tapaa sekä itsemurhaa yrittäneitä että heidän läheisiään, joiden ikä vaihtelee 14 vuodesta 80 vuoteen. Riski itsemurhan yrittämiseen on noin 40-kertainen niillä, jotka ovat sitä jo kerran yrittäneet.

Kohtaamistilanteet hän avaa yhdellä kysymyksellä: ”Haluaisin kuulla sinun tarinasi, miten olet päätynyt yrittämään itsemurhaa.”

Jokainen asiakas osaa aloittaa tarinansa juuri oikeasta paikasta.

Yhdessä kriisityöntekijän kanssa laaditaan turvasuunnitelma, jossa on konkreettiset neuvot tilanteeseen, kun itsetuhoiset ajatukset valtaavat mielen.

”Se on vähän kuin toimintaohje tulipalon sattuessa”, Kukkonen kuvailee.

Ammattilaisapua tulisi hakea silloin, kun paineet kasvavat liian suuriksi. Uniongelmat, masennusoireet, lisääntynyt päihteiden käyttö tai fyysiset kivut ovat usein hälytysmerkkejä.

”Hyvin monelle tulee itsetuhoisia ajatuksia elämän varrella. Olisi tärkeää osata reagoida niihin ajoissa. Silloin on haettava apua, kun omat ajatukset alkavat käydä vaarallisiksi.”

”Jos avun hakeminen pelottaa, voi ajatella, että nyt on jonkun vuoro kantaa minua. Sitten kun joku muu voi huonommin, voi kannatella häntä”, Kukkonen jatkaa.

Jotkut ihmiset purkavat ajatuksiaan esimerkiksi urheilemalla tai rakentamalla. Kukkosen mielestä ne voivat olla hyviä keinoja. Hän näkee silti puhumisen ainoaksi vaihtoehdoksi, mikäli ihmisellä on itsetuhoisia ajatuksia.

Kukkonen haluaa murtaa suomalaiseen kulttuuriin liittyvän myytin. ”Suomalainenkin mies puhuu, jos häntä vain malttaa kuunnella.”

Pelko ympäristön reaktiosta tai mielenterveysongelmiin liittyvä häpeä estää usein puhumasta itsetuhoisista ajatuksista.

Mielenterveysongelmat ovat kuitenkin hyvin yleisiä eikä niihin liity enää samanlaista vaikenemisen tarvetta kuin ennen.

”Suomalaisessa kulttuurissa elää yhä jossain määrin yksilökeskeinen pärjäämiskulttuuri. Jotkut saattavat ajatella, että 'aiemmatkin sukupolvet ovat selvinneet yksin, niin kyllä mekin selviämme”.

Se ei ole Kukkosen mukaan kuitenkaan totta, sillä itsemurhia tehtiin menneillä vuosikymmenillä paljon enemmän kuin nykyisin.

Hän painottaa, että tulevaisuuteen ei voi nähdä. Voi avautua uusia mahdollisuuksia, jotka eivät tällä hetkellä tuntuisi edes mahdollisilta väsyneen mielen painon alla.

”Pitäisi jaksaa jotenkin luottaa siihen, että asiat lopulta ratkeavat tavalla tai toisella. Tai ainakin siihen, että niiden kanssa pystyy jatkamaan elämää”, Kukkonen rohkaisee.

Lue lisää

Kriisipuhelimen linjat paukkuivat, mutta mielenterveyden lähetteiden määrä väheni – asiantuntijat toivovat, ettei avun pyytämistä lykättäisi liikaa

Kolmasosa nuorista aikuisista on harkinnut itsemurhaa – näin autat itsemurhaa hautovaa parhaiten

Räsymatto vei voiton

Se voisit olla sinä