Ihmiset & kulttuuri

Tuntuuko muisti haperalta? – Psykologi neuvoo, mihin merkkeihin kannattaa kiinnittää huomiota työssä ja vapaalla

"Ei siis voi ajatella, että lomalla nukutaan ja palaudutaan, vaan kyllä ne ovat tärkeitä asioita aivan jokaisena päivänä", huomauttaa psykologi Teemu Paajanen.
Stiina Hovi
"Muistivaikeudet ovat aina hälytysmerkki, ja niihin on syytä kiinnittää huomiota", muistuttaa psykologi.

Jos lomallakaan ei pysty irtautumaan työasioista, loman hyödyt voivat jäädä saamatta, kertoo Työterveyslaitoksen johtava psykologi, neuropsykologian erikoispsykologi Teemu Paajanen.

"Se, mihin lomalla pyritään, on palautuminen työkuormituksesta. Jos palautumista ei tapahdu, se ei ole kenenkään etu."

Paajanen painottaa, että palautuminen ei saa kuitenkaan olla pelkän loman varassa. Ihmistä ei ole tarkoitettu paahtamaan 11 kuukautta vuodessa täysillä, vaan palautumisen tarve on jatkuva.

Arkipäivänkin olisi Paajasen mukaan hyvä noudattaa mallia, jossa 8 tuntia on varattu työlle, mutta saman verran myös unelle ja muulle palauttavalle toiminnalle.

"Ei siis voi ajatella, että ainoastaan lomalla nukutaan ja palaudutaan, vaan kyllä ne ovat tärkeitä asioita aivan jokaisena päivänä."

Monelle on tuttu tunne, että työpäivinä asiat tuntuvat liihottavan pois muistista, sillä muistettavaa on valtavasti, eikä mihinkään pysty kunnolla keskittymään. Vaikka muisti pelaisikin lomapäivinä paremmin, Paajanen kehottaa silti kiinnittämään huomiota siihen, miksi muisti tuntuu arkena haperalta.

"Muistivaikeudet ovat aina hälytysmerkki, ja niihin on syytä kiinnittää huomiota."

Nykyaikana erityisesti tietotyössä infoa tulee aivoille herkästi liikaa, ja koska aivot eivät ehdi prosessoida kaikkea, se purkautuu muistivaikeuksina.

Toinen yleinen ongelma ovat stressin aiheuttamat univaikeudet. Uupumuksen aiheuttama alavireisyys on vahvasti yhteyksissä tiedonkäsittelyn ongelmiin, Paajanen kertoo.

Hankaluus piilee siinä, että kun muistiongelmista tulee arkipäiväisiä, ihminen ei osaa välttämättä edes ajatella, mikä on unohtelun juurisyy.

"Jos ohimenevät muistipulmat korjautuvat viikonlopun tai loman aikana, ne todennäköisesti kytkeytyvät kuormitukseen. Mutta olipa kyse työ- tai yksityiselämän kuormituksesta, sitä on syytä lähteä purkamaan", Paajanen muistuttaa.

Hän lisää, että kaikki tavat eivät tietenkään toimi kaikissa töissä, sillä esimerkiksi tietotyötä tekevällä asiantuntijalla, vuorotyötä tekevällä hoitajalla ja maatalousyrittäjällä on aivan erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa työnsä sisältöön ja ajankohtaan.

Toisaalta ammatista riippumatta on tärkeä joskus päästä irtautumaan työstä myös ajatuksen tasolla. Yrittäjillä tämä voi arjessa olla haastavampaa, joten heillä lomien merkitys korostuu.

Silloin, kun työskentelee kotoaan tai kodin yhteydessä olevassa yrityksessä, myös fyysinen paikan vaihtaminen auttaa osaltaan henkisessä irtautumisessa.

"Yleisesti aivojen palautumisen kannalta on tärkeä saada ajatukset välillä pois töistä. Toisilla tässä toimii liikunta ja toisilla hyvä kirja", Paajanen kuvailee.

Hän lisää, että loma itsessään voi myös toimia tarkistuspisteenä.

"Lomalla on arkea enemmän aikaa kiinnittää huomiota unen ja liikunnan määrään sekä ruokavalioon. Nämä kaikki liittyvät aivoterveyteen ja muistin toimintaan."

Olipa kyseessä työntekijä tai yrittäjä, työn arjessa kannattaa Paajasen mukaan miettiä esimerkiksi esimiehen tai työterveyshuollon ammattilaisen kanssa niin kutsuttua kognitiivista ergonomiaa. Ergonomia on sanana totuttu liittämään esimerkiksi työtuoleihin, mutta ergonomia kannattaa pohtia myös aivotyön kannalta.

Paajanen muistuttaa, ettei ihminen tule itse välttämättä ajatelleeksi, millaiset itselle tyypilliset toimintatavat aiheuttavat kuormitusta aivoille.

Ihminen saattaa esimerkiksi sanoa lähtökohtaisesti kaikkeen kyllä, vaikka ei oikeasti kannattaisi. Sen sijaan kannattaisi opetella ensin miettimään, ehtiikö ja jaksaako.

Toinen ei ole tottunut kirjaamaan muistettavia asioita ylös, mutta kun niitä alkaa kirjata, samalla pystyy jaottelemaan asiat välittömästi kiireellisiin ja vähemmän kiireellisiin.

"Kannattaa myös tiedostaa, mihin vuorokaudenaikaan on virkeimmillään. Jos on vaikka aamulla pirteä, kannattaa tehdä keskittymistä vaativat asiat mahdollisuuksien mukaan silloin ja hoitaa pakolliset sälähommat vähän vähemmän virkeillä aivoilla", Paajanen jatkaa.

Jos kuormituksen väheneminen ei auta muistipulmiin, on syytä selvittää, onko taustalla jokin häiriö tai sairaus. Tyypillisimmin työikäisten muistioireiden taustalla olevat syytekijät ovat hoidettavissa olevia, kuten mielialaongelmia, unihäiriöitä, uupumustiloja tai alkoholin liikakäyttöä, Paajanen muistuttaa.

Varsinaiset muistisairaudet ovat työikäisillä harvinainen syy muistamattomuudelle.

"Jos tiedonkäsittelyn vaikeudet kuitenkin vaikuttavat toimintakykyyn työssä, tai unohtuneet asiat eivät muistutettaessakaan palaudu mieleen, on syytä hakeutua terveydenhuollon pariin."

Hän kuitenkin lisää, että on myös aivan normaalia välillä olla muistamatta asioita. Esimerkiksi uusien nimien muistamisen vaikeudet ovat hyvin tavallista.

"Omassa tutkimuksessamme havaitsimme, että uusien ihmisten nimien muistamisen koki joskus vaikeaksi lähes 60 prosenttia ja usein vaikeaksi noin 30 prosenttia työikäisistä.”

Tästä ei siis Paajasen mukaan tarvitse yksittäisenä oireena olla huolissaan.

"Eikä myöskään kesäloman aikana unohtuneesta salasanasta, mikä luultavammin kuvaa enemmän onnistunutta työstä irtautumista", Paajanen summaa.

Lue lisää

Yle uutiset: Tyhjä akku, tyhjä tankki tai tyhjä rengas Tiepalvelun kutsumisen yleisimmät syyt

Kesäloman auvoa

Lapsiasiavaltuutettu Pekkarinen huolissaan kesätehtävistä: "Kesällä on turvattava lapsen oikeus lepoon ja turvalliseen vapaa-aikaan"

Liioiteltu itsevarmuus on välttämätön selviytymiskeino luonnollisen valinnan kovassa koulussa