Ihmiset & kulttuuri

Kesätöihin pääseminen on erityisen tärkeää nuorille, jotka eivät ole saaneet työnteon mallia kotoa

Intoa kesätöiden tekemiseen on, mutta paikoista on kova kilpailu.
Jaana Kankaanpää
Kesätyöntekijät perkaavat mansikkapeltoa rikkakasveista heinäkuussa 2009.

Ilman kesätyöntekijöitä kesä-Suomi lakkaisi pyörimästä. Tänäänkin tuhannet kesätyöntekijät tekevät kaikkea mahdollista jäätelöpalloista hoitotoimenpiteisiin.

Nuorten halukkuus tehdä kesätöitä on vuodesta toiseen kova, kertoo Talous ja nuoret TATin toimitusjohtaja Jenni Järvelä. Lisäksi kesätöitä tehdään yleensä teinivuosista alkaen niin kauan, kun opiskelut rytmittävät elämää.

”Tietenkin kesätyöasioissa on paljon hajontaa, mutta iso kuva on sellainen, että lukuvuosien väliin jäävä aika halutaan hyödyntää työntekoon. Joillain aloilla kesätyö on vain yksi määräaikaisuus muiden joukossa, ja kesätöitä tekevät muutkin kuin opiskelijat.”

TAT:in keväällä julkaisema Nuorten tulevaisuusraportti on vuosittainen tutkimus, joka kartoittaa nuorten ajatuksia jatko-opinnoista, alavalinnoista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Tänä vuonna tutkimukseen vastasi ennätyksellisesti noin 15 000 nuorta.

Korona-aika ei ole vaikuttanut kesätyöhalukkuuteen, sillä 65 prosenttia yläkouluikäisistä ja toisen asteen opiskelijoista kertoi alkuvuonna aikovansa hakea kesätöihin, kertoo TATin pedagoginen asiantuntija Lauri Vaara.

”Suomessa on vahva perinne kesätöihin hakeutumisessa, ja mitä enemmän lähemmäs täysi-ikäisyyttä nuori tulee, sitä todennäköisemmin kesätöihin hakeudutaan.”

Kesäpestien tarkkaa määrää on mahdoton tietää, mutta Elinkeinoelämän keskusliitto EK on arvioinut, että ennen koronapandemiaa kesätöissä oli yleensä 120 000 henkilöä per kesä. Viime vuonna kesätöiden määrä romahti koronan vuoksi 80 000 kesäpestiin ja tämän kesän arvio on 90 000.

”Intoa kesätöiden tekemiseen siis on, mutta paikoista on kova kilpailu”, Vaara tiivistää.

Kesätöihin hakeutumisen innokkuudessa on havaittavissa tiettyjä maantieteeseen ja perheen sosio-ekonomiseen taustaan liittyviä tekijöitä. Ensinnäkin kesätöihin ollaan innokkaimmin hakeutumassa Lapissa, jossa 76 prosenttia kertoi alkuvuonna haluavansa kesätöihin. Etelän isojen kaupunkikeskusten vastaava lukema jäi 60 prosenttiin.

Vaara huomauttaa, että eroa selittää osittain se, miltä aloilta kesätöitä ylipäänsä on milläkin alueella tarjolla. Etenkin isoissa kaupungeissa suuri osa kesätyöpaikoista on perinteisesti ollut palvelualoilta, mutta korona on syönyt erityisesti näitä työpaikkoja.

”Vaikutusta on varmasti silläkin, että maaseudulla suhteellisesti suurempi osa kesätöistä on sellaisia, että niihin pääsee alaikäinenkin. Itsekin aloitin kesätyöni perinteisesti mansikkamaalla, mistä etenin hautausmaan nurmikoita ajamaan”, Vaara kertoo.

Toinen nuoren kesätyöinnokkuuteen olennaisesti vaikuttava tekijä liittyy vanhempien työssäkäyntiin. Jos nuoren vanhemmat käyvät töissä, nuori haluaa todennäköisemmin kesätöihin.

Järvelä huomauttaa, että tähän olisi syytä havahtua ja pohtia, miten annamme työnteon mallin ja innostavan kuvan työelämästä myös niille nuorille, jotka eivät sitä kotoa saa.

Vaara lisää, että kouluilla ja erilaisilla järjestöillä on mahdollisuus tukea nuoren työelämävalmiuksia. Vuosittain noin 80 000 peruskoululaista tutustuu esimerkiksi TATin yrityskyliin.

”Jokainen työkokemus kiinnittää nuorta tiiviimmin työelämään ja samalla yhteiskuntaan. Nuori saa pärjäämisen kokemuksia ja oppii omista vahvuuksistaan työelämässä vain työtä tekemällä”, Vaara kertoo.

Järvelä lisää, että kesätöistä ansaittujen rahojen merkitystäkään ei voi liikaa korostaa.

”Ovathan ne ensimmäiset itse ansaitut rahat todella merkityksellisiä. Niistä on mahdollista ottaa askelia oman talouden hallintaan.”

Suomalaisnuorten kesätyöt

  • Kesätyö ei ole laissa määritelty termi, mutta puhekielessä sillä tarkoitetaan yleensä nuorten tai opiskelijoiden kesäkuukausina suorittamaa määräaikaista työtä. Kesätöitä tekevät kuitenkin myös koulutetut, aikuiset henkilöt.
  • Kesätyöntekijät esimerkiksi sijaistavat kesälomalaisia tai suorittavat opintoihinsa kuuluvia työharjoitteluja. Kesätyötä koskee sama lainsäädäntö kuin muutakin työtä.
  • Alle 18-vuotiaille työntekijöille on erityissäädöksiä, jotka suojelevat nuorta työntekijää.
  • Työhön saadaan ottaa henkilö, joka on täyttänyt 15 vuotta ja suorittanut oppivelvollisuutensa.
  • Samana kalenterivuonna 14 vuotta täyttävä nuori voi tehdä enintään puolet loma-ajastaan kevyttä työtä, josta ei ole haittaa terveydelle, kehitykselle tai koulunkäynnille.
  • Lähde: te-palvelut.fi, finlex.fi
Lue lisää

Pokkaria, dekkaria, romantiikkaa, tiiliskiviromaaneja ja paikallishistoriaa – kesä näkyy kirjastojen lainauksissa

Rippileiri on suomalainen menestystarina, ja professori tiivistää syyn yhteen sanaan: ”Hauskuus”

Kesätyöpaikkoja on yhä auki – nämä alat kaipaavat eniten tekijöitä

Jo muinaiset suomalaiset juhlistivat keskikesää tutulta kuulostavilla tavoilla – suomalaisten kesänvietossa korostuu tehokkuusajattelu