Ihmiset & kulttuuri

Pokkaria, dekkaria, romantiikkaa, tiiliskiviromaaneja ja paikallishistoriaa – kesä näkyy kirjastojen lainauksissa

Kesäloman aluksi suomalaiset lainaavat kirjoja koko loman tarpeisiin. Etenkin romantiikka ja dekkarit kiinnostavat kesäkansaa.
Ari Nakari

Suomi lukee kesälläkin, mutta kesäajan lukemistossa korostuu keveys.

”Keveys koskee paitsi sisältöä, myös kirjojen painoa. Pokkari kun kulkee helposti vaikka rannalle mukaan, puhumattakaan uusista kilpailijoista, eli e-kirjoista ja e-äänikirjoista”, kertoo informaatikko Kai Sormunen Joensuun seutukirjastosta.

Toisaalta satojen tai jopa tuhansien sivujen klassikkoteoksetkin löytävät lainaajansa nimenomaan kesäaikaan.

”Syynä lienee se, että arjessa ei ehditä pitkäjänteisesti syventyä tiiliskiven lukemiseen, mutta lomalla siihen on aikaa. Lisäksi vanhoja suosikkeja luetaan uudelleen. Kesä ei yleensä ole uuden ja kokeilevan kirjallisuuden aikaa”, Sormunen arvioi.

Kesään valmistautuminen näkyy kirjaston hyllyssä jo ennen kesää, kertoo Kuopion kaupunginkirjaston asiakas- ja kokoelmapäällikkö Minna Koistinen.

”Keväällä lumien sulaessa puutarha- ja piha-aiheiset kirjat alkavat heti lähteä lainaan.”

Perinteisesti keväisin on myös alettu suunnitella kesäajan matkoja, joten erilaiset matkaoppaat ovat nekin löytäneet lainaajansa, Sormunen kertoo.

”Korona-aikaan lainataan tietenkin innokkaammin kotimaahan liittyviä matkaoppaita.”

Kuhina jatkuu kirjastoissa alkukesällä, kertoo Koistinen.

”Hieman ennen kesälomaa tai kesäloman ensimmäisinä päivinä käyvät lomalaiset lainaamassa lukumääräisesti paljon kirjoja, eli kertakäynnillä halutaan lainata koko lomaksi riittävä määrä lukemista.”

Aikuisten kaunokirjallisuudessa liikkuvat kesäisin erityisesti romantiikka ja dekkarit, kertoo palvelupäällikkö Mervi Vaara Oulun kaupunginkirjastosta. Myös erilaisia lehtiä lainaillaan kesäisin ahkerasti.

Hän lisää, että kesä on myös otollista lukuhaasteiden aikaa. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kirjastot julkistavat kesäkuun alussa myös aiheeseen liittyvän lukuhaasteen nimeltä Dekkarihaaste. Myös lapsille ja nuorille on oma, valtakunnallinen lukuhaasteensa.

Koistinen kertoo, että synnyinseuduillaan kesälomaisin vierailevat, mutta nykyisin muualla asuvat, tutkivat mielellään kotiseudustaan kertovia paikallisia teoksia.

Lapsetkin kaipaavat luettavaa kesäaikaan. Vaara kertoo, että lastenkirjoissa kuvakirjat ja lastenromaanit liikkuvat kesällä, kuten muinakin vuodenaikoina.

”Yhteisiin lukuhetkiin sekä mökki- ja lomareissuille haetaan luettavaa. Suosituimpia ovat edelleen Tatu ja Patu -kirjat, Risto Räppääjät ja Neropatin päiväkirjat, eli huumori kiinnostaa. Lisäksi lasten äänikirjat, eritoten koko perhettä kiinnostavat sellaiset, ovat suosiossa esimerkiksi automatkoilla.”

Vaara kertoo, että lainattavista esineistä kirjaston käyttäjiä kiinnostavat kesäaikaan esimerkiksi kangaskassit, sateenvarjot, kahvakuulat, mölkyt ja frisbeet sekä ukulelet.

Korona-aika on muuttanut kaiken muun ohella myös kirjastossa käymisen rutiineja. Koistinen kertoo, että viime vuonna asiakkaat ryhtyvät lainaamaan fyysisiä aineistoja, eli esimerkiksi paperisia kirjoja ja lehtiä sekä musiikkitallenteita, aiempaa isompia eriä kerralla ja usein jopa monen ihmisen tarpeisiin.

Sormunen kertoo, että kaikenlaisten e-aineistojen kysyntä on kasvanut korona-aikaan melkoisesti. Lainaajansa ovat löytäneet erityisesti e-äänikirjat ja myös e-kirjat ja e-aikakauslehdet.

Digiloikan ovat kokeneet myös tapahtumat. Sormunen vetää esimerkiksi ruokaa ja kaunokirjallisuutta yhdistelevää gastrolukupiiriä verkossa. Kun lasketaan etätapahtumaan osallistuneet ja sen jälkikäteen katsoneet, saadaan tapahtumalle jopa muutamia satoja osallistujia.

Myös kirjailijatapaamiset ovat siirtyneet verkkoon, ja samalla niiden osallistujamäärä on moninkertaistunut jopa yli sataan henkeen.

”Keväällä meillä oli tapaaminen Portugalissa asuvan kirjailijan kanssa. Eihän sellainen olisi ollut vielä puolitoista vuotta sitten mahdollista, sillä etätapahtumat eivät olleet vielä tuttuja.”

Kirjastot lukuina

  • Vuonna 2020 Suomessa oli 280 pääkirjastoa, 439 sivukirjastoa, 12 laitoskirjastoa, 137 kirjastoautoa ja yli 9 300 kirjastoauton pysäkkiä.
  • Kirjastot olivat vuonna 2020 auki yhteensä 1,5 miljoonaa tuntia.
  • Kirjastojen kokoelmissa oli viime vuonna lähes 33 miljoonaa nimikettä, joista kirjojen osuus oli yli 28 miljoonaa.
  • Suomen yleisistä kirjastoista tehtiin yli 70 miljoonaa lainaa. Lainoista yli 4 miljoonaa tehtiin kirjastoautoista.
  • Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tilastot (tilastot.kirjastot.fi)
Lue lisää

Kesätöihin pääseminen on erityisen tärkeää nuorille, jotka eivät ole saaneet työnteon mallia kotoa

Rippileiri on suomalainen menestystarina, ja professori tiivistää syyn yhteen sanaan: ”Hauskuus”

Jo muinaiset suomalaiset juhlistivat keskikesää tutulta kuulostavilla tavoilla – suomalaisten kesänvietossa korostuu tehokkuusajattelu

Risto Rasa nousi lukijoiden suosikiksi pelkistetyllä luontolyriikallaan – 1970-luvulla runoilijaa moitittiin poliittisen sanoman puutteesta