Ihmiset & kulttuuri

Talkoilla rakennettu Nakuranta on kyläläisten kohtaamispaikka Maaninkajärven rannalla

Haatalan kylällä on asuttu yli 500 vuotta ja nykyäänkin kymmenen kilometrin matkalla tuotetaan noin kuusi miljoonaa litraa maitoa vuodessa.
Pentti Vänskä
Kylän yhteinen tapaamispaikka rakentui Nakurannalle. Kyseessä on tilan nimi, joten vaatteet saa kuulemma pitää päällä. Vasemmalla historia-asiantuntija Matti Koistinen, keskellä Mirja Wihuri ja oikealla Olli Närevaara

Haatalan kylän läheisyydessä Maaningalla oli aikanaan kuninkaankartano, jossa tuotettiin ruokaa sotaväen ja hallinnon tarpeisiin. Tarkkaa kartanon paikkaa ei etsinnöistä huolimatta ole kuitenkaan löydetty ja kartanon muistomerkki on nykyään kunnantalon edessä Maaningan keskustassa.

Maaninkajärven ja Onkiveden kautta on kuljettu jo esihistoriallisella ajalla. Jo kuninkaankartanon aikaan 1500-luvulla alue oli vaurasta viljelyaluetta, jossa oli pysyvää asutusta.

Nykyäänkin maisemaa hallitsevat laajat pellot, joilla laiduntaa karjaa.

"Enemmän täällä on lehmiä kuin ihmisiä", nauraa Haatalaan lapsena muuttanut Olli Närevaara.

"Ja paljon on raskasta liikennettä tuossa kylätiellä, kun maitoautot ajaa siitä. Nyt se on saatu peruskorjattua, mutta vaati se kaksi traktorimarssia, jossa jokaisen kuopan kohdalla soitettiin torvea", lisää kyläyhdistyksen puheenjohtaja Mirja Wihuri.

Toden totta, toimittajakin ihmetteli tien hyvää kuntoa ajaessaan kylätietä kohti kyläyhdistyksen kunnostamaa Nakurantaa, johon haastattelu sovittiin.

Aikanaan Haatalan kylällä oli koulu, vanhainkoti ja useampi kauppa. Oli urheilukenttä ja Maaninkajärven rannalla olevasta aiturista pääsi venekyydillä kirkonkylälle. Muuttoliikkeen myötä asukkaiden määrä kuitenkin väheni ja kylä hiljeni.

Viimevuosina Haatalan kylä on kuitenkin herännyt horroksestaan. Wihurin mukaan yhteistä kohtaamispaikkaa ei ole vuosikymmeniin ollut, joten kyläyhdistys tarttui tuumasta toimeen ja päätti rakentaa sellaisen.

Paikaksi saatiin vuokrattua kaupungin omistama metsittynyt tontti Maaninkajärven rannalla. Vuonna 2015 paikalle nousi tilava kota. Sen lisäksi uimarantaa on siistitty ja rakennettu laituri, venevalkama ja lentopallokenttä. Vaatteet voi vaihtaa ja vessassa käydä siisteissä kuivakäymälöissä

"Ei meillä ole ollut tarvetta laittaa kodan ovea lukkoon ja koputetaan puuta, että pystytään jatkossakin pitämään niin. Syksyllä kun täytetään nämä penkin aluset polttopuulla, niin keväällä on muutama hassu kalikka enää jäljellä, niin paljon käyttöä on", Wihuri kertoo kotaa esitellessään.

Uusimpana projektina rantaan on rakentumassa sauna. Suureen saunaan mahtuu vaikka koko kylä, Närevaara nauraa.

Terassin pylväinä olevat puut saatiin paikalliselta metsänomistajalta. Paikallista työtä on myös suuresta männystä tehty pöytä ja saunan kattoa koristavat puupaneelit.

Saunan yhteyteen tulee pukuhuoneena ja oleskelutilana toimiva huone, jossa voi järjestää esimerkiksi peli-iltoja.

Rahaa toteutukseen on saatu muun muassa Kuopion kaupungilta ja Kalakukko Leaderilta yhteensä 50 000 euroa. Avustuksilla on saatu katettua materiaalikustannuksia ja konetyötä. Materiaaleista osa on kierrätettyjä.

Noin viiden vuoden aikana rannalla on tehty yli 6 000 tuntia talkootöitä. Talkoolaisiakin on ollut mukana useita kymmeniä.

Yhdessä visioituja asioita on rakennettu yksi kerrallaan eikä ahnehdittu liian suurta ja pelottavaa palaa kerralla.

Kyläyhdistysaktiivien mukaan yhteinen tekeminen on tuonut kylälle uutta energiaa. Suunnitelmissa on esimerkiksi haastaa naapurikyläläiset lentopallo-otteluun.

"Vielä ei ole kauheasti ehditty toimintaa järjestää, kun on keskitytty rakentamaan", Wihuri naurahtaa.

Lue lisää

400 munkkia talkoilla, korona-apua ja kesätöitä kymmenelle nuorelle – vuoden kylässä ei ketään jätetä yksin

Onko sinulla vetoa ja kykyjä koko valtakunnan kyläpäälliköksi?

Tällainen on Suomen ensimmäinen maallemuuttoasiamies: "Kyllä minua saa sanoa kylähulluksi, sehän on suorastaan arvonimi"

Kaksi kylää löi hynttyyt yhteen: "Meidän oli pakko yhdistää voimamme"