Ihmiset & kulttuuri

Konepistoolimiehet tarkastivat Toivosen Hannun lastin – "Silloin vähän jännitti", kertoo MT:n ensimmäinen myyntineuvottelija

Markkinointimies aloitti Maaseudun Tulevaisuuden ilmoitusten myynnin 35 vuotta sitten.
Elina Paavola
Hannu Toivonen seuraa kuninkuusravit yleensä markkinointityönsä ohessa, viime viikonloppu sujahti Seinäjoella.

Päät kääntyivät, kun Toivosen Hannu kajautti baritonillaan Saksassa Hannoverin messuilla Maamme-laulun kesken banketin Suomen juhliessa sataa vuotta.

Maaseudun Tulevaisuuden lukijat muistavat Toivosen maaseutunäyttelyistä MT:n osastolta jo 35 vuoden ajan iloisena ja sanavalmiina markkinointimiehenä.

”Laulu on lähellä sydäntä, ja onhan tässä esiinnyttykin välillä inspiroimalla, niin kuin Saksassa.”

Nykyisin myyntiryhmän päällikkönä toimiva Toivonen oli lehden ensimmäinen varsinainen markkinoija, kun hän tuli myyntineuvottelijaksi vuonna 1986. Toivonen kiersi tuolloin ahkerasti Suomea ja loi kone- ja muiden firmojen kanssa verkoston, jossa on vieläkin runsaasti lehden vakituisia ilmoittajia.

Ilmoitusmarkkinoinnin lisäksi Toivonen teki paljon levikkityötä. Kun Viro alkoi itsenäistyä 1990-luvulla ja Tallinnassa olivat maatalousmessut, Toivonen myi paikallisille maanviljelijöille MT:n tilauksia kuin siimaa viron kielellä.

”Enhän minä sinne mennessä kieltä osannut, mutta opettelin aina muutaman sanan pöllumajandus- eli maatalous-­sanastoa. Kun Suomesta tuli väkeä käymään, he luulivat, että osaan viroa”, Toivonen nauraa.

Paikalliset viljelijät tilasivat MT:n, koska halusivat saada puolueetonta ja uutta viljelytietoa.

”Silloin viljelijät saivat takaisin kolhoosissa olleita maitaan, ja se oli kova juttu. Heiltä sai aina käyntikortin, jossa kerrottiin, että on maanviljelijä ja omistaa maata.”

Ongelmaksi tuli jakelu, kun MT ja varsinkin värillinen Pellervo eivät menneet perille asti postissa, vaan lehdet varastettiin matkalla.

Viron itsenäistymiseen liittyy myös tiukkoja tapahtumia, kun paikallista sisarlehteä (Maaleht) autettiin. Toivonen vei peräkärryssä lypsykoneiden tai perunoiden alla painolevyjä, jotka olivat kiellettyä tavaraa Neuvostoliiton aikana.

Konepistoolimiehet tarkistivat lastin, mutta levyjä ei huomattu. ”Enpä sitä enää tekisi”, Toivonen miettii.

Halikosta Varsinais-Suomesta kotoisin oleva Toivonen syntyi kesäkuussa 1961 maatilalle, jossa oli lypsykarjaa ja 30 hehtaaria maata. Tila jäi veljelle, mutta Toivonen kävi lukion jälkeen maanviljelysteknikkokoulun. Sen jälkeen hän pääsi Espooseen liikemiesopistoon, jossa Hankkija koulutti myyjiä.

”Pian Hankkijan meininki alkoi näyttää siltä, että meno oli liian kovaa ja firma oli silkkoa sisältä. Sittenhän se menikin konkurssiin. Kun MT haki myyntineuvottelijaa toimipisteenä Espoon Tapiola, hain sinne ja minut valittiin.”

Toivonen suoritti myöhemmin Markkinointi-instituutissa myyntijohdon tutkinnon.

Toivonen lähti Porin sairaanhoito-oppilaitoksesta valmistuneen vaimonsa kanssa etsimään asuntoa, kun Espoosta luvatun MTK:n vuokra-asunnon olisi saanut vasta puolentoista vuoden päästä.

Kesällä 1986 asunto löytyi Espoosta. Vieläkin kotikunta on sama, nyt pohjoisespoolainen omakotitalo. Mökillä Salon Kiskossa käydään usein.

”Talo on lähellä järviä, ja uimassa käydään liki joka päivä, talvella hiihdetään ja ulkoillaan paljon.”

Lapsia Toivosilla on kolme. Ensin tulivat kaksoset, joista toinen on saanut myös kaksoset, ja aika kuluu siivillä myös lastenlasten kanssa.

Lehden markkinointi on kehittynyt rajusti siitä, kun Toivonen tuli taloon. Ilmoitukset ja kuvat tulivat silloin kirjeellä ja vedokset lähetettiin takaisin. Yhden ilmoituksen saanti kesti viikkokausia. Kun jostain koneesta saatiin kuva, sitä saatettiin käyttää 20 vuotta.

”Se oli sitten kova juttu, kun faksi saatiin käyttöön.”

1980-luvulla ilmoituksia tuli lehteen keskusliikkeistä, ja Toivonen kiersi pienyrityksiä läpi. Sittemmin keskusliikkeet ovat vähentyneet, samoin maatilat.

”Tässä on kova työ, jotta lehti pysyy niin kiinnostavana, että ilmoittajien kannattaa lehdessä ilmoittaa. Kilpailevia kanavia on paljon: Facebookit, sähköpostit, suorakirjeet.”

1990-luvulla MT alkoi laittaa entistä enemmän resursseja ilmoitusmarkkinointiin, ja iltapäivälehdestä markkinoinnin johtoon tulleen Sandbergin Ossin kaudella työ ammattimaistui. ”Silloin tehtiin jo vuotuinen markkinointisuunnitelma.”

Myös lisää väkeä palkattiin, ja lopulta levikkimyynti siirtyi eri osastolle.

MT on ollut Toivosen mielestä erinomainen työpaikka. ”Yt-neuvotteluja ja irtisanomisia ei ole ollut, vaikka melkein kaikki muut lehdet ovat niitä käyneet rajusti.”

Myös työkaverit saavat kiitoksia hyvästä henkilökemiasta.

Nyt MT kehittää ja investoi etenkin digitaalisen lehden ja ilmoitusten myyntiin. Toivonen muistuttaa myös painetun lehden tärkeydestä.

”Minun ikäiset ja paljon nuoremmat haluavat lukea painetun lehden. Isoa lehteä luetaan tuvan pöydällä. Jutut luetaan loppuun ja samalla katsotaan myös ilmoitukset.”

”Lukija haluaa kokonaisuuden, eli jos luetaan vaikka kasvinsuojeluaineista juttu, ilmoituksista saa tiedon, mistä niitä saa.”

”Nykyisin kun juttuja luetaan puhelimesta, ne jäävät helposti otsikkotasolle. Joskus mainostajilta jää tieto saamatta, näkyvätkö digitaaliset ilmoitukset.”

MT:n markkinoinnilla oli pitkään hankaluuksia saada ilmoittajat ymmärtämään, minkälainen mainosväline MT on.

”Jos Tikkurila mainostaa kuluttajille kolmea puolentoista litran maalia, niin maatilalla lukija saattaa ostaa kerralla 150 litraa.”

”Nyt on ruvettu ymmärtämään, että lukijoilla, esimerkiksi metsänomistajilla, saattaa olla puukaupan jälkeen joskus jopa kymmeniä tuhansia euroja sijoitettavaa rahaa.”

Metsänomistajia on kuitenkin vaikea saada lehden tilaajaksi, koska puukaupat ja istutukset toistuvat pienessä metsässä harvoin.

MT:n Ravinetti on uutena tuotteena vetänyt hyvin lukijoita, samoin metsästys- ja eräjutut. Mainostajat eivät ole olleet vakuuttuneita siitä, että MT:stä luetaan metsästysasiaa, mutta nyt Sari Penttinen on tehnyt eräjutuillaan lehteä erittäin hyvin tunnetuksi, Toivonen kehuu.

Toivonen metsästää itsekin, muun muassa MTK:n säätiön tilalla Suomusjärvellä hirvijahdeissa sekä haulikolla asiakkaiden kanssa lintujahdeissa.

Elina Paavola
Toivosen Hannu on nähty ja kuultu Maaseudun Tulevaisuuden kojuilla jo 35 vuoden ajan.
Lue lisää

Niksit arkeen: Näin lukijat käyttävät MT:n suuria sivuja keittiössä, askartelussa ja remonteissa

MT koetaan johtavaksi metsämediaksi – asema jatkanut vankistumistaan

Maaseudun Tulevaisuus etsii neljää uutta työntekijää: Paikka tarjolle kahdelle toimittajalle ja kahdelle tuottajalle

Voimaa ja hyvinvointia maisemasta