Ihmiset & kulttuuri

Jyri Häkämies tunnetaan kärsimättömänä miehenä – hän on pyytänyt parturiakin leikkaamaan hiukset nopeammin

Vuosikymmen EK:n toimitusjohtajana on opettanut Häkämiestä kestämään usein pitkäpiimäisiä työmarkkinaneuvotteluja.
Carolina Husu
Jyri Häkämies sai kimmokkeen muistelmien kirjoittamiseen lähestyvästä 60-vuotispäivästä. Kirja korvaa syntymäpäiväjuhlien järjestämisen.

Jyri Häkämies sai kimmokkeen muistelmien kirjoittamiseen lähestyvästä 60-vuotispäivästä. EK:n toimitusjohtaja päätti jättää juhlat väliin ja kirjoittaa kokemuksistaan 2000-luvun politiikan ja työmarkkinakamppailun keskiössä.

Sujuvasanaisena kynäilijänä Häkämiehelle oli selvää, että hän kirjoittaa itse elämäkertansa. Oli aikanaan pienestä kiinni, ettei Jyristäkin tullut toimittajaa. Hän työskenteli 1980-luvulla kesätoimittajana sanomalehti Etelä-Suomessa Kotkassa ja armeijassa Ruotuväki-lehdessä.

Isoveli Kari Häkämies on kirjoittanut jo kymmenkunta rikosromaania, ilmestyykö Jyri Häkämieheltä seuraavaksi dekkari?

"Ikinä ei pidä sanoa, ei koskaan. Katsotaan, millaisia arvosteluja tästä kirjasta tulee. Olin muistelmissa aika suorasanainen ja kävin läpi myös ikävät asiat."

Kotkan poika tunnetaan kärsimättömänä miehenä, eikä ominaisuus tunnu iän myötä paranevan. Hän myöntää hymyillen pyytäneensä jopa parturia leikkaamaan hiukset nopeammin.

"30 minuuttia on minulle liian pitkä aika parturissa, hiusten leikkaus pitäisi tehdä 20 minuutissa. Nuoruudessani käteistä rahaa haettiin pankista. Jos pankissa oli jonoa, vaihdoin konttoria."

Vuosikymmen EK:n toimitusjohtajana on opettanut Häkämiestä kestämään usein pitkäpiimäisiä työmarkkinaneuvotteluja.

"Ilman Jyrin luovuutta ja pitkää pinnaa – duunarien ja varsinkin omien isäntien keskuudessa – ei kikyä olisi koskaan saatu maaliin", Olli Rehn sanoo elämäkerrassa.

EK muutti vuonna 2014 sääntöjään niin, että järjestö ei enää neuvottele keskitetyistä palkkaratkaisuista. Jyri Häkämiehen on vaikeuksia ymmärtää palkansaajaliikkeen Tupo-kaipuuta.

"Ehkä ay-liikkeelle on helpompi sopia yksi palkankorotus, vaikka malli ei toimi enää globalisoituneessa maailmassa. Otetaan esimerkiksi etätyö, ei siitä voi sopia yhdessä kokoushuoneessa, vaan käytännöt päätetään työpaikoilla."

Häkämiehen mukaan työntekijä- ja työnantajapuolen välejä parantaa se, että keskusjärjestöjen johtajat eivät kilpaile keskenään äänistä kuten poliitikot.

"Jossain Ranskassa olisi mahdotonta, että työnantajien ja työntekijöiden edustajat menevät yhteiselle hiihtoreissulle. Suomessa se on mahdollista, mikä on vahvuus ja rikkaus."

Ennakoitua nopeammin kasvuun lähtenyt talous kärsii Suomessa työmarkkinoiden osaajapulasta. Yksi ratkaisu tähän on EK:n mielestä työperäisen maahanmuuton lisääminen. "On anteeksiantamatonta, että meillä on työpaikka ja siihen tulija, mutta lupabyrokratia vie liian pitkään."

Häkämies ehdottaa, että ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden opintoihin voisi sisällyttää pakollisen suomen kielen opetuksen. Tämä parantaisi heidän työllistymismahdollisuuksiaan valmistumisen jälkeen Suomessa.

"Vaikka henkilö tekisi töitä englanniksi, kyllähän suomen kielen taito auttaa ystävien löytämisessä ja harrastuksissa."

Juha Sipilän (kesk.) porvarihallituksen aikana EK pystyi syöttämään ideoitaan elinkeinomyönteiselle koalitiolle. Nyt hallituksen johdossa on palkansaajamyönteinen SDP ja Etelärannassa ollaan puolustusasemissa.

Kun Jyri Häkämies esitti Säätytalolla joitakin huolia punamultahallituksen ohjelmasta kesäkuussa 2019, Antti Rinne tokaisi: ”Sinä Jyri nyt olet niin pettynyt, kun kokoomus ei ole mukana.” Häkämies vastasi kipakasti Rinteelle edustavansa EK:ta, ei kokoomusta.

EK on ollut napit vastakkain Sanna Marinin hallituksen koronalinjausten kanssa. Häkämies kritisoi erityisesti jahkailua koronapassin valmistelussa.

"Hallituksen sisälläkin on koettu, että koronaa on hoidettu liikaa sosiaali- ja terveysministeriö edellä."

Häkämies kuvaa, miten STM:n strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki suhtautui EK:n ehdotuksiin koronan hoidossa huhtikuussa 2020.

”Me STM:ssä osaamme ja tiedämme kaikki asiat, joita esitätte. Me teemme joka päivä töitä niiden eteen. Teidän esityksissänne ei ole meille mitään uutta. Keskittykää te EK:ssa talouden hoitamiseen”, Voipio-Pulkki sanoi.

Häkämies ei ole omien sanojensa mukaan koskaan törmännyt Voipio-Pulkin tapaiseen ylimielisyyteen. Yritysvastaisuus on hänen mielestään sosiaali- ja terveysministeriön DNA:ssa.

Carolina Husu
Häkämies ehdottaa, että ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden opintoihin voisi sisällyttää pakollisen suomen kielen opetuksen. Tämä parantaisi heidän työllistymismahdollisuuksiaan valmistumisen jälkeen Suomessa.

Kokoomuslaisuus tuli kodin perintönä. Opettaja-isä Erkki Häkämies toimi puolueen kansanedustajana 1970–1979. Myös opettaja-äiti Pirkko Häkämies vaikutti Kokoomuksen Naisten Liitossa.

Häkämies liittyi kokoomukseen 15-vuotiaana nuorukaisena ja vuosina 1987–1989 hän toimi jo kokoomuksen eduskuntaryhmän tiedotussihteerinä.

Isoveli Kari Häkämies istui eduskunnassa 1987–1998 ja eteni oikeus- ja sisäministeriksi asti. Kun hänet kutsuttiin yllättäen Kuopion kaupunginjohtajaksi, nuoremmalle veljelle aukesi mahdollisuus Kymen vaalipiirissä.

Jyri Häkämies nousi kansanedustajaksi ensi yrittämällä 1999. Vuosina 2007–2011 hän toimi puolustusministerinä ja 2011–2012 elinkeinoministerinä.

Syyskuussa 2007 Häkämies linjasi Yhdysvalloissa pitämässään puheessaan, että Suomen turvallisuushaasteet ovat ”Venäjä, Venäjä ja Venäjä”. Puheesta tuli puolustusministerikautta voimakkaimmin leimannut hetki.

Esimerkiksi Keskisuomalaisen edesmennyt päätoimittaja Erkki Laatikainen täräytti puheeni olleen ”typerin ministerin lausunto vuosikymmeniin”. Kriitikoiden joukkoon liittyi myös presidentti Tarja Halonen. Suomessa ei ollut totuttu silloin eikä sen jälkeen siihen, että puolustusministeri käyttää ulko- ja turvallisuuspoliittisia puheenvuoroja, Häkämies arvioi.

"Halusin puheellani rikkoa suomettuneisuuden kilpeä. Jälkeenpäin monelta taholta on todettu, että puheenvuorolle oli perusteita. Suomessa ei ollut noteerattu riittävästi Putinin vuonna 2007 pitämää puhetta, jossa hän vannoi Venäjän tekevän paluun suurvallaksi."

Häkämiehen ministerisalkkuun kuului myös omistajaohjaus. Kun norjalainen Yara halusi ostaa Kemira Growhow’n ja sen myötä Soklin kaivoksen, Häkämies siunasi ministerinä valtion 30 prosentin omistusosuuden myynnin.

Maaseudun Tulevaisuus otti asiassa kriitikon roolin. Häkämiehen mukaan MT ylläpiti viljelijöille käsitystä, että lannoitteiden hinnannousu oli kaupan seurausta. "Lehti ei kertonut, että maakaasun hinta oli noussut, millä on iso merkitys lannoitteiden tuotannossa", hän sanoo.

"Edelleen Maaseudun Tulevaisuuden lukijoille annetaan kuva, että Growhow olisi pörssiyhtiönä hinnoitellut lannoitteet markkinahintaa alhaisemmalle tasolle. Tämä olisi ollut maataloustukea eikä siis mahdollista", Häkämies kritisoi.

Carolina Husu
EK sai jossain vaiheessa pilkkanimen: ”ei käy”. "Vaimoni Mari vetää Sitran Kestävyysratkaisut-ohjelmaa. Hänen avullaan aloin ymmärtää ilmastonmuutoksen syvyyttä ja tajusin, että emme tee EK:ssa riittävästi asian hyväksi." Ilmastonmuutos on asia, jossa järjestö on ottanut uudenlaisen asennon. Tämä on parantanut myös EK:n julkista imagoa, Jyri Häkämies arvioi.

Kymen vaalipiirissä joku Häkämies on ollut yhtäjaksoisesti ehdolla 41 vuotta lähtien vuodesta 1970. Vuosien 2015 ja 2019 eduskuntavaalit olivat poikkeus. Tilanne saattaa korjaantua 2023 vaaleissa, koska Jyrin poika viestintäyrittäjä Joel Häkämies on joskus leikitellyt ryhtyvänsä ehdokkaaksi.

"Ilkka Kanerva sanoi kerran, ettei hän voi jäädä pois politiikasta ennen kuin on ollut neljän eri Häkämiehen kanssa eduskunnassa", Jyri Häkämies naurahtaa.

60 vuotta tänään täyttävä työmarkkinapomo rentoutuu kiireisen työn vastapainoksi esimerkiksi hiihtämällä, pelaamalla tennistä ja seuraamalla innokkaasti urheilua. Häkämies on tuttu näky pesäpallokatsomossa.

"Olen ihan pesäpallohullu. Hamina on suosikkini, koska poika on mukana miesten superpesisjoukkueen valmennustiimissä. Pesis on hauska laji. Vaikka kakkoselle tulee palo, kaverit tulevat vuorovaihtoon melkein kaulakkain."

Jyri Häkämies, Väistämättä, Otava, elokuu 2021, 304 sivua.

Carolina Husu
60 vuotta tänään täyttävä työmarkkinapomo rentoutuu kiireisen työn vastapainoksi esimerkiksi hiihtämällä, pelaamalla tennistä ja seuraamalla innokkaasti urheilua. Häkämies on tuttu näky pesäpallokatsomossa.

Jyri Häkämies

  • Jyri Häkämies on syntynyt nykyisin Kotkaan kuuluvassa Karhulassa 30.8.1961. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja vuodesta 2012 lähtien.
  • Valmistui valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1986. Työskenteli kokoomuksen eduskuntaryhmän tiedotussihteerinä 1987–1989.
  • Kymen Viestintä Oy:n viestintäpäällikkö 1989–1991, Kymen Sanomien myyntijohtaja 1991–1994 ja Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtaja 1994–2003.
  • Kokoomuksen kansanedustaja 1999–2011. Puolustusministeri 2007–2011, elinkeinoministeri 2011–2012. Kotkan kaupunginvaltuutettu 2005–2012. Kymenlaakson Liiton maakuntavaltuuston, puheenjohtaja 2005–2008.
  • Sotilasarvoltaan kapteeni. Isoveli Kari Häkämies ja isä Erkki Häkämies ovat toimineet myös kokoomuksen kansanedustajana.
  • Naimisissa Sitran johtajan Mari Pantsarin kanssa. Kaksi lasta edellisestä avioliitosta. Harrastaa monipuolista liikuntaa, kuten hiihtoa, tennistä ja lenkkeilyä. Innokas penkkiurheilija, seuraa muun muassa pesäpalloa. Pitää myös matkustamisesta.
Lue lisää

EK:n Häkämies: "Suomessa on samaan aikaan korkea työttömyys ja kaikkien aikojen vakavin pula työvoimasta" – kuluttajat kokevat oman rahatilanteensa erinomaiseksi

Entiset keskustajohtajat julkaisivat kannanoton: "Suurin linjaero on kokoomukseen alueellisissa palveluissa" – myös Paavo Väyrynen mukana joukossa

EK:n koronakysely yrityksille: "Koronapassi palautettava nopeasti käyttöön, etätyö ei sovellu kaikille yrityksille ja työtehtäviin"

Ylen aluevaalikannatusmittaus: Kokoomus vahvisti kärkipaikkaansa, perussuomalaisten ja demarien kannatus laski, keskustan nousi