Ihmiset & kulttuuri

Suomalaiset ovat keskimäärin isopäistä kansaa – tyylikkään hatun voi löytää kaikkiin tilanteisiin kotimaiselta valmistajalta

Hattu näyttää hyllyssä tai mallipäässä ihan erilaiselta kuin päässä. Hatun sopivuuteen vaikuttaa esimerkiksi kasvojen muoto ja muu tyyli sekä tietysti hatun istuvuus käyttäjän päähän.
Carolina Husu
Ville Nuutinen on puolisonsa Satu Seppäsen kanssa johtanut Salon lakkitehdasta Sastamalassa vuoden 2020 alusta.

Harva suomalainen ei vedä talvipakkasilla pipoa päähänsä. Joku saattaa laittaa jopa karvalakin. Sen enempää erilaisia hattuja ei talvella katukuvassa juurikaan näe.

Salon lakkitehtaan toimitusjohtajan Ville Nuutisen mukaan vaihtoehtoja kuitenkin olisi vaikka millä mitalla.

"Pipo on kiva mutta on paljon myös vaihtoehtoja. On villahuovasta valmistettuja hattuja erikokoisilla ja muotoisilla liereillä. On erilaisista villakankaista valmistettuja hattuja, lakkeja ja lipallisia lakkeja, joita usein kutsutaan myös nimellä flat cap", Nuutinen listaa.

"Monet talvikäyttöön suunnitellut villahuopahatut ovat muotoonsa palautuvia, rypistymättömiä ja pitävät hyvin vettä. Villakankaista valmistetut lakit on suunniteltu talvikäyttöön ja niistä usein löytyy sisään käännettävät korvalliset, jotka pitää korvat lämpöisenä. Pitää vaan uskaltaa lähteä kokeilemaan, että mitä kaikkea löytyy."

Nuutinen ja puoliso Satu Seppänen ovat luotsanneet vuonna 1952 perustettua Salon Lakkitehdasta nyt puolitoista vuotta.

Alun perin karvalakeistaan tunnetuksi tulleella tehtaalla oli parhaillaan 150 ompelijaa. Nykyään turkis on kuitenkin korvautunut puuvillalla, huovalla ja erilaisilla teknisillä materiaaleilla.

Salon Lakkitehtaan tehtaanmyymälässä Sastamalassa Nuutinen nostelee pöydälle eri materiaaleista tehtyjä lippalakkeja ja erilaisia metsästyshattuja.

Eri materiaalista valmistettuna samanmallinen hattu saattaakin näyttää aivan erilaiselta ja sopia erilaiseen käyttötarkoitukseen. Pehmeän näköinen puuvilla, värillinen villakangas tai liukas tekninen kangas antaa hatulle kokonaan eri ilmeen.

Nuutinen listaa hengästyttävän määrän syitä, miksi ihmiset käyttävät hattuja. Hattu lämmittää, suojaa tuulelta tai auringolta, pitää kuivana, huomioväri voi olla turvallisuustekijä, erilaisiin harrastuksiin on omat hattunsa, päähineillä voi hassutella, se voi olla silkka imagotekijä tai uskonnollinen tunnus.

"Varsinkin nyt korona-aikaan ulkoilu on korostunut ja ihmiset ovat etsineet siihen sopivia päähineitä."

Victor Barsokevitsch / Kuopion kulttuurihistoriallinen museo
Hattu kuului pitkään kaikenikäisten vaatetukseen. Neljä nuorta miestä poseerasivat sikarien kanssa Kuopiossa vuonna 1919.

Nykyään hatuilla uskalletaan myös leikitellä ja valita rohkeammin värejä, Nuutinen kertoo.

Pitkään hillityt värit kuten musta, harmaat ja ruskean sävyt olivat lähes ainoita vaihtoehtoja, mutta nykyään valittavana on pinkkiä, vihreää, keltaisen sävyjä ja erilaisia kuoseja.

"Vaikka onhan niillä hillityillä tietysti edelleen kysyntää. Musta lippahattu on edelleen luottoasuste."

Perinteisesti hatut on jaettu selkeästi miesten ja naisten hattuihin. Nuutinen toteaa kuitenkin, että eihän hattu tiedä kenen päässä on.

"Sukupuolijaottelu ei tänä päivänä enää ole se juttu", Seppänen vahvistaa.

Seppäsen mukaan on ihanaa, että erityisesti nuoret uskaltavat valita rohkeasti itsensä näköisen ja omaan tyyliin sopivan hatun riippumatta onko se lajiteltu miesten tai naisten hatuksi.

Hattu näyttää hyllyssä tai mallipäässä ihan erilaiselta kuin päässä. Hatun sopivuuteen vaikuttaa esimerkiksi kasvojen muoto ja muu tyyli sekä tietysti hatun istuvuus käyttäjän päähän.

Suomalaiset ovat maailman mittapuulla isopäistä kansaa kuulumalla WHO:n luokituksen mukaan isopäisimmän 10–15 prosentin joukkoon. Nuutisen mukaan markkinoita isommille hatuille on ja kotimaisen toimijan on helppo huomioida se valikoimassaan.

Esimerkiksi Salon Lakkitehtaalla hattuja valmistetaan koosta 54 cm kokoon 63 cm. Ylioppilaslakkeja tehdään kokoon 65 cm asti.

Jos hattujen käyttö kiinnostaa, Nuutinen kannustaa lähtemään liikkeelle käyttötarpeesta. Pitäisi miettiä missä hattua aikoo käyttää.

"Sitten vaan rohkeasti kokeilemaan!"

Carolina Husu
Metsästysharrastuksen suosio näkyy myös hattutehtaalla. Erilaisia metsästykseen ja maastossa liikkumiseen sopivia muunneltavia hattuja on hyllyssä pitkä rivi.

Pitkään erilaiset päähineet olivat yhtä olennainen osa pukeutumista kuin päällystakki. Paljain päin kaupungille lähteminen herätti ihmetystä ja asetti paljaspään kunniallisuuden kyseenalaiseksi.

Hatulla osoitettiin pitkään sekä yhteiskunnallista asemaa että varallisuutta. Se oli statussymboli.

Sisätyön yleistyessä ja muodin muuttuessa hattujen käyttö kuitenkin väheni. Nuoriso halusi erottautua ja vaikuttaa modernilta, joten vanhaa maailmaa henkivä hattu jäi usein hyllyyn.

Nuorekkaalta halusi vaikuttaa myös Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy, kun hän esiintyi usein ilman hattua yhdysvaltalaisten hatunvalmistajien kauhistukseksi. Tällä oli vaikutusta miesten muotiin ja onpa Kennedyä syytetty hieman liioitellusti koko hattukulttuurin alasajostakin.

Naisten hatut ovat usein käytännöllisyyden lisäksi merkittävä osa asua. Kuningatar Elisabet II nähdään harvoin ilman päähinettä ja brittiläisen yläluokan suosimissa Ascotin laukkakisoissa hattu kuuluu etikettiin.

Jotkin hatut leimautuvat vahvasti tiettyyn aikakauteen kuten esimerkiksi 1960-luvun ikoninen pillerihattu ja 1920-luvulla suosittu syvällä päässä istuva kellohattu.

Kiinnostus hattuja kohtaan on viime vuosina ollut kasvussa. Sen huomaa katukuvassa ja Nuutisen mukaan kiinnostus näkyy myös Salon lakkitehtaan myynnissä.

"Haetaan laadukkaampaa ja pitkäkestoista tuotetta, joka kestää käytössä vuosia", Seppänen sanoo.

Nykykuluttajaa kiinnostaa Nuutisen mukaan erityisesti hatun materiaali ja alkuperä. Tuotteissa roikkuu hintalapun lisäksi erilaisia lätkiä materiaalien alkuperästä ja merkkejä kuten Design from Finland -merkki.

"Sen, mistä tuote on tehty pitää näkyä muuallakin kuin pesulapussa."

Salon Lakkitehtaan valikoimasta löytyy nykyään esimerkiksi uuden ja kierrätetyn materiaalin seoksesta valmistetusta Polyana-kuidusta tehtyjä pipoja. Niiden ominaisuudet ovat akryylin ja villan välillä, mutta hinta pyritään pitämään perus akryylipipon tasolla.

"Jos hinta on sama niin ostopäätökseen voi vaikuttaa, jos on selkeästi merkattu, että toinen on kierrätysmateriaalista."

Paikallisena toimijana Salon lakkitehtaalla voidaan kohtuullisen helposti myös kokeilla erilaisia värejä ja kuoseja.

"Vaikka mallistot suunnitellaan usein vuotta aikaisemmin, niin halutaan olla sellainen toimija, että joitain asioita voidaan tehdä kuitenkin nopeasti ja ketterästi", Seppänen kertoo.

Nuutinen kuvaakin, että täytyy olla jatkuvasti "tuntosarvet herkkänä" ja valmiina reagoimaan pieniin signaaleihin.

Carolina Husu
Nykyään hattujen väreillä ja kuoseilla uskalletaan irrotella aikaisempaa enemmän. Hatusta on tullut oman tyylin ja itseilmaisun väline.

Perinteinen hattuetiketti

  • Perinteisesti miehiä ja naisia ovat koskeneet eri periaatteet hattujen suhteen. Nykyään hattujen käyttö ja etiketti on kuitenkin vapaampaa.
  • Miesten tulee etiketin mukaan ottaa hattu päästään siirryttäessä julkisista tiloista yksityisiin tiloihin. Esimerkiksi kaupassa, kadulla ja museossa hattua voi pitää päässä. Kuitenkin asioidessa esimerkiksi myyjän tai virkailijan kanssa hattu pitäisi ottaa pois.
  • Yksityisissä tiloissa kuten jonkun kotona, toimistossa tai ravintolassa hattu pitäisi ottaa pois.
  • Se täytyisi etiketin mukaan poistaa myös ruokaillessa, kansallislaulun soidessa, kirkossa ja hautajaissaattueen kohdatessa.
  • Naisilla hatun katsotaan perinteisesti kuuluvan asuun eikä sitä tarvitse poistaa missään tilanteessa. Syynä on osittain se, että hattu saattaa olla kiinnitetty kampaukseen eikä sen poistaminen onnistu helposti.
  • Juhlissa hattua saa käyttää koko juhlan ajan. Valtiollisten juhlatilaisuuksien ohje hatuttomuudesta klo 18.00 jälkeen ei koske yksityisiä juhlia kuten häitä ja syntymäpäiviä.
  • Joidenkin ohjeiden mukaan häissä vihittävien äideillä tulisi olla hattu. Äitien hatuttomuus ei kuitenkaan vaikuta siihen, voivatko muut vieraat käyttää hattua.

Lue lisää

Ravattulan muinaispuku perustuu hautalöytöön – ahvenanlampaan ja suomenlampaan villasta kehitettiin pukukankaisiin soveltuva lanka

Juhlavuoden Miss Suomi -titteliä tavoittelevat takavuosien missikandidaatit

Millä toisella nimellä mäkimeirami tunnetaan? Testaa tietosi MT:n visassa!

Hiihtomaajoukkueen entinen huoltopäällikkö kaupunginjohtajaksi: Uusikaarlepyy valitsi Martin Norrgårdin heti ensimmäisellä äänestyskierroksella