Ihmiset & kulttuuri

Saadaanko kuivuus ratkaistua pakottamalla pilvet satamaan? Hannele Korhonen sai tehtäväkseen ratkaista, kuinka kuiva maa saadaan vihertämään

Sateen keinotekoisessa synnyttämisessä on edistytty ja tietyissä oloissa jopa onnistuttu. Suomalaiset tutkijat koettivat selvittää, voisiko pilvet saada keinotekoisesti satamaan aavikon yllä.
Jaana Kankaanpää
Hannele Korhonen ennustaa sadetta riittävän Suomessa tulevaisuudessakin, vaikka viime kesä ja pippurin kokoisen mustikat havahduttivat monet huomaamaan kuivuuden varjopuolet.

Tutkimusprofessori Hannele Korhonen Ilmatieteen laitokselta astelee merenrantaa, ja aurinko helottaa lähes pilvettömältä taivaalta. Kaukana näkyvän metsän siimeksestä pilkistää ohut kaistale valkoista pilviharsoa.

Niin erikoiselta kuin se tuntuukin, monille ihmisille jopa tuollainen vaatimaton pilvirypäs voi olla toivon kipinä. Sen toivotaan tuovan sadetta, joka muuttaisi pellot sekä maat vihreiksi – antaisi satoa ja ruokaa kansalle.

Näistä lähtökohdista Yhdistyneet arabiemiirikunnat myönsi Ilmatieteen laitoksella työskentelevälle Korhoselle tiimeineen 1,5 miljoonan dollarin tutkimusapurahan. Perimmäisenä tarkoituksena oli selvittää, kuinka heidän maansa ohi kiitävät pilvet voisi saada satamaan juuri heidän kohdallaan rutikuivalla aavikolla eikä karkaamaan muille maille.

Arabiemiirikunnat on jo hyvän aikaa pitänyt hengissä tätä mätäkuun jutulta kuulostavaa hanketta, vaikkei se edes ole rahassa kylpevälle maalle elämän ja kuoleman kysymys. Vesipulaa siellä ei podeta.

”Heidän elämäntyylinsä on luksusta, mikä vaatii runsaasti vettä. Pääasiassa he käyttävät merivettä ja suodattavat siitä suolan pois. Ponnistukset lisätä sadetta ovat heillä marginaalissa. Sielläkin puhutaan yhä enemmän veden kierrättämisestä ja säästämistä”, Korhonen toteaa.

Sateen synnyttäminen jopa uhrilahjoin on kiinnostanut ihmisiä ammoisista ajoista, sillä se on ollut elannon ja vaurauden edellytys.

Aihe kiinnostaa siis yhä, ja siinä on jopa edistytty. Korhosen mukaan säätä on yritetty muokata noin 50 maassa.

"Joissain maissa on voitu saada lisättyä sadetta tietyissä oloissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on osittain onnistuttu paikoissa, joissa ilmavirtaus kulkee luontaisesti kukkulan seinämää pitkin."

Pilviä ei voi synnyttää tai ohjailla, mutta niistä voi teoriassa ja joskus käytännössäkin kemiallisesti hieman tiristää sadetta. Silti kovista yrityksistä ja investoinneista huolimatta tulokset ovat jääneet vähäisiksi.

Korhosen mukaan syynä on ilmakehän kaoottisuus. Lisäksi vertauskohtaa ei ole siihen, mitä olisi tapahtunut ilman sateen ”kylvämistä”. Ehkä kuuro olisi tullut joka tapauksessa.

Niinpä monet suuret rahoittajat ovat pettyneet ja luovuttaneetkin. Eivät kuitenkaan kaikki, kuten Emiraatit.

Rahoittajan motiivit olivat luonnollisesti itsekkäät, sillä maa kärsii äärimmäisestä kuivuudesta. He tahtoivat lisää tietoa, voiko sadetta synnyttää ja missä oloissa. Ilmatieteen laitoksella oli vahvat näytöt pienhiukkasten tutkimuksesta ja niiden vaikutuksista pilviin, joten heidän ilmastotiiminsä sai tutkimusprojektin.

Niinpä parikymmentä suomalaistutkijaa paneutui asiaan ja heistä viisi perusteellisimmin paikan päällä. Vuoden ajan mittauskontti keräsi tuloksia aavikolla. Välillä joku tiimiläisistä kävi huoltamassa ja korjaamassa pitkälle automatisoituja laitteita, jotka kuormittuivat jopa 50 asteen kuumuudessa. Pääasiassa laitteita ohjattiin kuitenkin etänä kotimaasta käsin.

Sukeltamatta liian syvälle hiukkasten sielunelämään on syytä tietää, että nestettä sisältäviä pilviä ei syntyisi ilman esimerkiksi liikenteen päästöistä ja vaikkapa meren pärskeistä syntyviä taustahiukkasia.

”Selvitimme Arabiemiraatissa muun muassa pienhiukkasten ominaisuuksia ja kuinka sadehiukkasille käy, kun ne matkaavat ilmakehän läpi. Kylvimme tietokonemallinnuksessa pilviä ja tutkimme, voisiko ne saada satamaan”, Korhonen kertoo.

Suolaseosta voidaan kuljettaa pilviin niin, että lentokoneen siipien alla poltetaan haluttuja kemikaaleja sisältäviä soihtuja. Näin pienhiukkasten toivotaan herkistävän pilvet satamaan.

Tähän on kuitenkin liki mahdoton päästä aavikolla.

"Emiraateissa se on vaikeaa kuivuuden vuoksi. Vaikka sadetta saataisiin syntymään, kosteus haihtuisi matkan varrella ilmakehässä, ennen kuin sade ehtii maahan asti", Korhonen toteaa.

Sateen synnyttäminen keinotekoisesti asettaisi valtiot uusien haasteiden eteen. Hyvällä tuskin katsottaisiin missään, jos naapurivaltio muuttaisi pilvet vedeksi omien rajojensa sisäpuolella ja naapuri jäisi lipomaan huuliaan.

Korhonen myöntää asiassa olevan konfliktien siemen mutta näkee uhan pieneksi. Olisi hyvin vaikeaa ja kallista kontrolloida pilvien käyttäytymistä.

”Se ei olisi koskaan mahdollista kaikkialla ja kaikissa tilanteissa. Minusta kannattaa vakavasti miettiä, kannattaisiko niillä rahoilla mieluummin tutkia, kuinka vettä voidaan kierrättää ja säästää tehokkaasti.”

Ja vaikka tekniikka löytyisi jonain päivänä, Korhonen ei ole varma, että sitä käytettäisiin naapureiden kustannuksella. Jokainen valtio joutuisi punnitsemaan riskejä, joita siihen liittyy.

Samaa mieltä ovat monet muutkin tutkijat, vaikka puhtaan veden puutteesta on jo pitkään ennustettu sikiävän sotia. Tukholman kansainvälinen vesi-instituutti on ynnännyt, että viimeisen reilun 50 vuoden aikana on selvitelty pari tuhatta rajavesistöä koskevaa kiistaa ja alle kymmenessä on lähdetty väkivallan tielle. Paljon useammin asioista on sovittu neuvotellen ja lakiteitse.

Kuivuuden kurjuus saattoi valjeta jo monelle suomalaiselle viimeistään tänä kesänä. Menneinä vuosina auringonpalvoja olisi toivottanut tervetulleeksi tekniikan, jolla pilvet olisivat kipanneet vedet vaikkapa länsinaapuriin. Nyt vettä odotettiin loppukesästä kuin joulupukkia.

Korhonen lohduttaa, että Suomi ei aavikoidu tulevaisuudessakaan. Ilmatieteenlaitos tekee parhaillaan yhteistyökumppaniensa kanssa raporttia, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa eri osissa Suomea seuraavan 30 vuoden aikana.

”Ennuste on, että vettä tulee lisää ja rankemmin. Tulvien ja rakennusvaurioiden riskit kasvavat. Sateet lisääntyvät erityisen paljon Pohjois-Suomessa, mutta vaikutukset vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten maaperä imee vettä ja millaisia kasveja tietyllä alueella viljellään.”

Saamme tottua uusiin tuholaisiin ja nykyisten öttiäisten yhä useampiin sukupolviin sekä niiden siirtymiseen yhä pohjoisemmaksi. Toisaalta monet Etelä-Suomen lajikkeet menestyvät tulevaisuudessa entistä pohjoisempana, ja etelässä kasvukausi on nykyistä pitempi.

”Suomalaisella maanviljelyksellä on ässiä taskussa. Meillä on loistavia innovaatioita, kuten nyt esimerkiksi nyhtökaura.”

Yhtä valttikorttia ei tarvitse keksiä. Meillä on sade.

Hannele Korhonen esiintyy Näin pilvet kuolevat -dokumentissa, joka sai elokuvateattereissa ensi-iltansa 10.9.

Lue lisää:

Kuumat kesät lisäävät pelloilla sadetuksen tarvetta – Koneviesti tutustui Suomen ensimmäiseen center pivot -kastelulaitteeseen

Pienhiukkasia ei välttämättä kannata suihkuttaa yläilmakehään – tutkimus: Voi johtaa viljasadon merkittävään epäonnistumiseen

Kiistanalainen hanke auringon himmentämiseksi saa tukea Bill Gatesilta – ensimmäiset testilennot suunnitteilla kesäksi Ruotsiin

Kalifornian suurmetsäpalo luo jopa oman ilmastonsa – liekit voivat kasvattaa ukkospilviä ja luoda voimakkaita tuulia

Jaana Kankaanpää
"Lukioaikana 90-luvulla ei juuri ilmastoasioista puhuttu Keski-Suomessa. Oma mielenkiinto niihin heräsi vasta opiskellessani yliopistossa."

HANNELE KORHONEN

  • 44-vuotias tutkimusprofessori. Työskentelee Ilmatieteen laitoksella ilmastotutkimusohjelman johtajana.
  • Syntynyt Leivonmäellä, jossa vietti nuoruutensa.
  • Opiskeli fysiikkaa pääaineenaan Helsingin yliopistossa sekä sivuaineina muun muassa matematiikkaa ja ympäristönsuojelua.
  • On naimisissa ja asuu Helsingissä.
  • Haluaa työskennellä tehtävissä, joissa voi vaikuttaa ja olla tekemässä maailmaa kaikille paremmaksi paikaksi.
  • Harrastaa kuntoliikuntaa, lukemista ja vapaaehtoistyötä lasten parissa.
  • Lempisää pilvipoutainen, eikä liian kuuma.
Lue lisää

Vihreät eivät mahdu hallitukseen, jos he haluavat olla yksin oikeassa - se on harmi, sillä puolueella on myös annettavaa

MTK:n Juha Marttila vinkkaa: Tarkkaile tätä, kun hallitus kertoo ilmastopäätöksistä

"Kyllä me myös ilmastoasioista keskustelemme – tämä on budjettiriihi ennen muuta"

Asiantuntija: Julkinen keskustelu jättänyt epäselväksi, mihin ilmastotoimiin SDP, RKP ja keskusta valmiita