Ihmiset & kulttuuri

Ravattulan muinaispuku perustuu hautalöytöön – ahvenanlampaan ja suomenlampaan villasta kehitettiin pukukankaisiin soveltuva lanka

Uusimpana entistettyä muinaispukua ja sen valmistusta esitellään sunnuntaina Turun Kuralassa.
Lounaissuomalaisesta rautakauden perinteestä kertovat sininen, pronssispiraalein koristeltu esiliina ja viitta.

Kymmenentenä muinaispukuna on valmistunut Ravattulan puku.

Turun yliopiston kaivauksilla löydettiin arkeologi Juha Ruohosen johtamana viisi vuotta sitten Ravattulan Ristimäeltä Suomen vanhimman tunnetun kirkon perustus. Naisen haudassa oli säilynyt harvinaisen paljon tekstiilinjäänteitä vainajan vaatetuksesta 1200-luvun alusta, rautakauden ja keskiajan taitteesta.

Osaa vaatekappaleista ei ole tavattu aikaisemmin suomalaisista hautatekstiileistä, minkä vuoksi aloitettiin pukuennallistus, Turun yliopiston tiedote kertoo.

Haudan löytötaso nostettiin talteen suurina maapaakkuina. Arkeologi Jaana Riikonen tutki ne ensin Turun museokeskuksen konservointilaboratoriossa.

Prototyyppi valmistui tekstiili- ja muinaistekniikan artesaani Sue Salmisen johdolla. Tekstiilitutkija Helena Honka-Hallila vastasi pääasiassa ompelusta.

Suomen muinaistutkimuksen tuki ry osallistui materiaalikustannuksiin, mutta puvut valmistuivat suuren vapaaehtoisten joukon talkootyönä lahjoittajien tuella.

Ravattulan puvussa on muista muinaispuvuista eroten yksimittainen, pohjemittainen villamekko, jonka helman alta näkyvät punaiset kangassukat. Tyyli edustaa keskiajan eurooppalaista muotivaikutusta.

Lounaissuomalaisesta rautakauden perinteestä kertovat sininen, pronssispiraalein koristeltu esiliina ja viitta. Kokonaisuutta täydentävät pellavapaita, pääliina ja ohimokoristeet.

Haudasta löytyi myös pieni hopeasolki, jolla voidaan kiinnittää paita tai pääliina.

Kuitututkimusten perusteella nykyinen ahvenanmaanlampaan villa on lähimpänä hautalöydön tekstiilien villaa. Sitä kehräytettiin erikoiserä virolaisessa pikkukehräämössä.

Kahteen muuhun pukuun käytettiin suomenlampaan ja ahvenanmaanlampaan villaa yhdessä. Pirtin Kehräämö Mikkelissä voi valmistaa näitä lankoja jatkossakin, jotta niitä voi käyttää myös muiden muinaispukujen valmistamiseen.

Ohjekirja puvun valmistamiseen julkaistaan loppuvuoden aikana. Hautalöydöstä kertova, 20-sivuinen vihkonen on saatavissa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Uuteen muinaispukuun ja sen valmistusmenetelmiin voi tutustua Turussa Kuralan Kylämäen Esihistoria esille -tapahtumassa sunnuntaina 19.9. Puku on esillä Tryskimakasiinilla kello 13–16.

Lue lisää

Komealupiini puolustautuu lehtokotiloa vastaan hyvin – vieraslajilla on Suomessa vain harvoja vihollisia

Turun yliopistoon lahjoitusvaroin perustettu uusi maankäyttöprofessuuri täyttää tutkimus- ja opetuskatvetta

Urheiluseurat houkuttelevat lapsia ja nuoria takaisin kentille – "Jos saamme aloittaa vasta marraskuussa, epäilen, että olemmeko menettäneet taas yhden ikäluokan"

Löysitkö kotieläimestäsi punkin? – Uusi verkkosivusto kerää havaintoja ja sieltä voi tarkistaa oman alueen puremariskin