Ihmiset & kulttuuri

Mikael Agricolan kieli kuulostaa nykyihmisestä kännitekstareilta, Jari Tervo kuvailee – Suomen kirjakielen isä lihallistuu uudessa romaanissa

Tervo perehtyi 1500-luvun arki- ja kirjallisuuselämään romaaninsa tutkimusvaiheessa.
Jaana Kankaanpää
Jari Tervo on kirjoittanut uutta romaniaan pitkälti Teiskon mökillään. Hän on juontanut ja toimittanut viime vuosina Ylelle myös suositut Kekkonen ja Koivisto -dokumenttisarjat. Tervo ilmestyy taas televisioruutuun joulun välipäivinä Suomen historiaa käsittelevässä televisiosarjassa. Tällä kertaa aiheena ei ole kuitenkaan enää yksittäinen presidentti, hän paljastaa.

Kirjailija Jari Tervo saapuu tapaamiseen Otavalle hieman myöhässä. Viivästymiselle on perusteltu syy, sillä hän kävi ostamassa lisää FFP2-maskeja kaupasta.

Koronapandemia ei ole liiemmin haitannut yhden Suomen tunnetuimman kirjailijan elämää. Tervo on saanut keskittyä uusimman romaaninsa kirjoittamiseen. Keskiviikkona ilmestynyt Pääskyt talvehtivat järvenpohjassa kertoo Suomen kirjakielen isäksi kutsutun Mikael Agricolan (noin 1510–1557) elämästä.

Alkuun Jari Tervo kokosi kirjan tarinaa jättäen 1500-luvun epookin sivuun.

"Lipsautin ensimmäisiin versioihin hämmästyttäviä asioita. Esimerkiksi laskua tuodaan ravintolassa pöytään. Oikeasti paperi oli tuolloin erittäin arvokasta, ei sitä tuhlattu kapakan pöytään."

Romaaninsa taustaksi hän luki paljon ajankohdan kirjallisuutta, mikä oli hyvin opettavaista. Tervo esimerkiksi ymmärsi, että Perkele ja Saatana olivat jokapäiväisiä hahmoja 1500-luvun ihmisten elämässä.

Ruotsin vallan aikana suomen kirjakielen perustajaa ei liiemmin juhlittu. Vasta kansallisromanttinen 1800-luku nosti Agricolan suurmieheksi Elias Lönnrotin, J. L. Runebergin ja J. V. Snellmanin rinnalle.

Mikael Agricolasta on aikaisemmin kirjoitettu pari pätevää elämäkertaa ja vain muutamia kaunokirjallisia teoksia. Niissä Agricolasta on kovasti yritetty tehdä suomalaisuuden edistäjää.

"Ei kukaan 1500-luvulla järjissään oleva ajatellut, että tässä perustetaan Suomi-niminen valtio", Tervo kritisoi.

Turun piispana toimineesta Agricolasta on jäänyt jälkipolville virallisia lähteitä paljon enemmän kuin aikakauden tavallisista ihmisistä. Siitä huolimatta esimerkiksi hänen syntymävuotensa on epäselvä, eikä Agricolan äidistä ja kolmesta siskosta tiedetä edes nimiä.

"Nainen saattoi jäädä historiaan, kun hän syntyi aateliin, meni naimisiin kuninkaan kanssa tai joutui oikeuteen noituudesta", Tervo sanoo.

Puhuttiinko Mikaelin kotona suomea vai ruotsia? Tästä asiasta on kiistelty. Tervon-romaanissa Agricola kuvataan ruotsinkielisenä.

"Pernajassa oli viisi prosenttia suomenkielistä asutusta ja Agricola teki kaikki reunamerkinnät teksteihin ruotsiksi tai latinaksi. On toiveajattelua, että hän olisi suomenkielinen."

Kirjaa tehdessään Tervo ällistyi siitä, että Mikael Agricola oli tekemisissä niin monen aikakauden suurimman hahmon kanssa. Kustaa Vaasa, Iivana Julma, Martti Luther ja Philipp Melanchthon, nimilista on vaikuttava.

Agricola opiskeli 1530-luvulla Wittenbergin yliopistossa reformaatiokauden johtohahmojen Melanchthonin ja Lutherin oppilaana. Kustaa Vaasan hän tapasi väistämättä, kun kuningas oli Suomessa elokuusta 1555 kesään 1556.

Kustaa Vaasa lähetti noin sadan hengen rauhanneuvottelukunnan Moskovaan loppuvuodesta 1556. Agricola joutui myös diplomaatiksi hieromaan rauhaa Venäjän ensimmäisen tsaarin Iivana IV:n eli Iivana Julman kanssa.

Tervon hersyvässä romaanissa historian hahmot muuttuvat lihaksi ja vereksi. Esimerkiksi kuningas Kustaa Vaasa kuvaa suomalaisia mehukkaasti: "Suomalaiset ovat juoppoa ja järjetöntä kansaa, he ovat valmiita antamaan elämänsä pois yhdestä oluttuopista."

Hän myös nautti kirjoittaessaan seuraavan Martti Lutherin kommentin Mikael Agricolalle. "Miksi kutsutaan tulevina vuosisatoina ihmistä, joka syö ahmien, juo klunksautellen, nai vimmatusti vaimoaan edestä ja takaa ja päästää housuistaan räikeän töräyksen..., häntä kutsutaan luterilaiseksi!"

Jari Tervo kuvaa kirjoittamistapaansa barokkiseksi. Hän sekoittaa mielellään tekstiin runsaasti yksityiskohtia, kuten hajuja, makuja ja ruokia. Pääskyt talvehtivat järvenpohjassa -romaanissa on myös paljon suorasanaisia kirjoituksia ruumiintoiminnoista ja onanoinnista.

"Itsesaastutus oli hirveä häpeä Agricolan aikaan ja onhan masturbaatio tabu yhä, vaikka kaikki tekevät sitä. Harva alkaa puhua aiheesta vieraan ihmisen kanssa keskustelun alkumetreillä. Sen sijaan sairauksista, kuten peräsuolisyövästä voi hyvin jutella."

Jaana Kankaanpää
Jari Tervo ei ole koskaan kuunnellut yhtään äänikirjaa. Hän korostaa, että kirjan kuunteleminen ei ole sama asia kuin lukeminen.

Mikael Agricolan suomen kieli kuulostaa nykyihmisestä kännissä väsätyiltä tekstiviesteiltä, Tervo tuumii. Jostakin kielen perustamisen on kuitenkin lähdettävä.

Jari Tervo muistuttaa, että Agricola kuoli alle viisikymppisenä, mutta oli käsittämättömän tuottelias. Suurin vaikutus on luultavasti ollut hänen kääntämällään Uudelle testamentilla. Tervo arvostaa korkealle myös Abckiriaa, suomenkielisen kirjallisuuden esikoista.

"Agricolalla ei ollut nykyajan mahdollisuuksia töiden tekemiseen lähtien siitä, että huoneet olivat huonosti valaistuja. Hän ei voinut tarkistaa, mikä on oikea suomenkielen muoto jostakin sanasta."

Mikael Agricola keksi suomen kieleen tuhansia sanoja, joista suurin osa on edelleen käytössä, esimerkkeinä seurakunta, isänmaa ja hallitus. Tervon suosikki on paratiisia tarkoittava lustitarha.

Nykyään ollaan huolissaan englannin kielen ylivallasta. Pienenä kielenä suomi joutuu käymään sana sanalta puolustustaistelua esimerkiksi virastojen ja ravintoloiden nimissä imperialistisia kieliä vastaan, Tervo toteaa.

"Kun tulin opiskelemaan Helsinkiin vuonna 1978, joku kaveri tuumasi toiselle Vanhan kuppilassa: ´Mä tuun back sitten´. Mietin, että noin puhumalla saisi turpaan Rovaniemellä Karjapohjolan nakkikioskilla."

Jari Tervo ei ole koskaan kuunnellut yhtään äänikirjaa. Hän korostaa, että kirjan kuunteleminen ei ole sama asia kuin lukeminen. "Lukemisella asiat menevät päähän, kun ihmisen pitää itse rakentaa kuvat ja mielleyhtymät."

"Nyt on riemuittu siitä, että kaunokirjallisuutta myydään enemmän kuin aikaisemmin. Kyse on alennusmyynnistä. Kirjailija saa huomattavasti vähemmän palkkaa äänikirjasta tai e-kirjasta verrattuna painettuun kirjaan."

Jaana Kankaanpää
Jari Tervo bongasi Otavan kirjakaupan hyllyltä vaimonsa Kati Tervon kolumni- ja keittokirjan.

Jari Tervo ihmettelee, miksi kirjailijat vaikenevat yhteiskunnallisessa keskustelussa. Erityisesti hiljaisuus pisti silmään vuonna 2015, kun Suomeen tuli paljon turvapaikanhakijoita.

Uutisvuodon pitkäaikainen vakiopanelisti ja Hesarin kolumnisti uskaltaa täräyttää mielipiteensä. Kiinnostus politiikkaan syntyi jo poikasena, kun hän seurasi isäänsä, joka riiteli television A-studion kanssa.

Tervo on vuosien varrella äänestänyt laveasti niin SKDL:ää, demareita, RKP:tä kuin kokoomusta. Hän pitää melko varmana, että ei äänestä koskaan keskustaa eikä perussuomalaisia. Kirjailija kutsuu keskustaa osto- ja myyntiliikkeeksi, joka menee sen väriseen hallitukseen, mistä saa parhaat tarjoukset.

"Asiantuntijat sanovat, että viidellä sote-alueella selvitään. Paljonko niitä alueita on: kolmattakymmenettä. Kepu haluaa maakunnista apparaatin, joka tuottaa puolueelle uusia byrokraatteja", Tervo sivaltaa.

Jaana Kankaanpää
Pienenä kielenä suomi joutuu käymään sana sanalta puolustustaistelua esimerkiksi virastojen ja ravintoloiden nimissä imperialistisia kieliä vastaan, Tervo toteaa.

Jari Tervo

  • Kirjailija Jari Tervo on syntynyt Rovaniemellä vuonna 1959.
  • Humanististen tieteiden kandidaatti Helsingin yli­opistosta 1983. Sanoman toimittajakoulu 1982–1983. Ilta-Sanomien toimittaja 1984–1994.
  • Esikoisrunokokoelma Tuulen keinutuoli 1980. Ensimmäinen romaani Pohjan hovi 1992. Tervo on ollut Finlandia-palkintoehdokkaana vuosina 1995, 1999 ja 2004.
  • Muun muassa Kalevi Jäntin palkinto 1993, Venla-palkinto television parhaasta viihdeohjelmasta 1998 ja 1999, Vuoden johtolanka 2000 ja Otavan kirjasäätiön Veijo Meri -palkinto 2018
  • Viihdeohjelma Uutisvuodon vakiojäsen 1998–2017. Vuonna 2019 Tervo kirjoitti elämäkertakirjan Loiri. Toimittajana ja juontajana Ylen Kekkonen ja Koivisto -dokumenttisarjoissa. Harrastaa esimerkiksi jalkapallon seuraamista ja elokuvia.
  • Asuu Helsingissä ja mökkeilee Tampereen Teiskossa. Naimisissa kirjailija Kati Tervon kanssa. Aikuinen poika Kalle.
  • Jari Tervo, Pääskyt talvehtivat järvenpohjassa, Otava, syyskuu 2021, 458 sivua.
Lue lisää

Eeva Joenpellon piti syntyä sukutilalle, mutta kohtalo puuttui peliin – kirjailijan syntymästä on kulunut 100 vuotta

Kirjailija Laila Hirvisaari on kuollut – oli yksi luetuimmista kirjailijoista Suomessa

Rakastettu kuvakirjahahmo syntyi yllättäen yläkoulun jälki-istunnon aikana – "Oppilaat sanoivat, että tuohan olen ihan kuin minä"

Aurinkorannikon ihmiskaupasta kertova kirja valmistui lapsuudenkodin vintillä Teuvalla